tiistai 30. syyskuuta 2008

Kainuun Sanomat: Nuoret äänestivät äärioikeiston voittoon

Seppo Turunen kirjoittaa Kainuun Sanomien kolumnissa äärioikeiston vaalivoitosta Itävallassa. Turusen mukaan menestys johtui 16-vuotiaille myönnetystä äänioikeudesta sekä muukalaisvihamielisyydestä. Kypsymättömät nuoret eivät ymmärtäneet mihin laitaoikeiston politiikka johtaa. Turusen mielestä kaikki Afrikan asukkaat sopisivat Eurooppaan varsin vaivattomasti.

Kainuun Sanomat:
Nuoret äänestivät äärioikeiston voittoon
30.9.2008

Seppo Turusen tarkennus:
ote sähköpostiviestistä


Tähän sitten äänestysinnokkuuden laskemisesta ja nuorten passiivisuudesta huolestuneet vanhat Itävallan puolueet kompastuivat: kun 16-vuotiaatkin saivat äänestää, voiton nappasi kaksi äärioikeiston puoluetta. Muukalaisvihamielisyys ja isänmaallisuus olivat ne nakit, joilla Jörg Heider ja kumppanit nappasivat lähes kolmanneksen kaikista äänistä.

Kysyä sopii, miten tämä on mahdollista? Miten 16-vuotiaiden äänioikeus ja äärioikeiston voitto istuvat yhteen? Ovatko nuoret todellakin niin sokeita, etteivät näe, millaista politiikkaa laitaoikeisto, niin kuin tämän maan suurimman sanomalehden kiertoilmaus kuuluu, vetää?

Voimme tietysti syyttää nuorisoa ja itävaltalaisia äänestäjiä yleensäkin sokeudesta, mutta se on vähän liian helppo ja vähän turhan yksinkertainen vastaus. Entäpä, jos itävaltalaiset näkevät kirkkaasti, että äärioikeiston politiikka ajaa heidän etuaan paremmin kuin perinteisten puolueiden?

Entäpä jos onkin niin, että muukalaisvihalla, sosiaalipakolaisilla ja muualta tulevilla työpaikan vievillä pelottelevat osuvatkin täsmälleen nuorten itävaltalaisten pelkoihin?

16-vuotias miettii varmasti, miten hän puolenkymmenen vuoden kuluttua elää. Hän miettii, saako töitä vai tekeekö niitä joku muu. Itsekkäänä, hyvinvoinnilla hemmoteltuna, vanhempiensa kasvattamana olentona häntä varmasti harmittaa jo valmiiksi se, että joutuu luopumaan uusista farkuista tai ylimääräisistä hampurilaisista, kun hänen pitää elättää veroillaan muita.

Väärässähän kuvittelemamme 16-vuotias tietysti on. Ei häneltä kukaan vie housuja jaloista tai hampurilaista hampaista. Jos oikein tarkkaan laskemme, esimerkiksi Afrikan kaikki 750 miljoonaa ihmistä sopisivat asumaan kaikkien Euroopan 750 miljoonan ihmisen rinnalle varsin vaivattomasti.

Mutta mistä nuori ihminen tämän tietää, kun oikein pukumiehet toista todistavat? Miten hän osaa arvioida puolueiden välisiä eroja tai niiden ajamia politiikkoja, jos kotona ja koulussa ei niistä älyllisesti puhuta?

Kouludemokratia kaatui Suomessa aikoinaan omaan mahdottomuuteensa. Yksi tärkeä osa tuota mahdottomuutta olivat oppilaat itse. Kun kouluneuvostojen tehtäväksi määriteltiin esimerkiksi rangaistusten antaminen, neuvostojen oppilasjäsenet olivat poikkeuksetta kovemman linjan takana kuin elämää nähneet opettajansa.

Ehkäpä täältä suunnalta löytyy jonkinlainen selitys myös Euroopan äärioikeiston nousuun. Demokratia vaatii kypsyyttä. Se vaatii oikeudenmukaisuutta.

Ja se vaatii oikeita vaikutusmahdollisuuksia ja viisaita kansalaisia. Heitä ei kasva, jos heitä ei kasvateta. Tositv-demokratiassa opitaan äänestämään vain selkäytimen alapään jatkeella.

keskiviikko 24. syyskuuta 2008

Tori-lehti: Maahanmuuttajien tietä työelämään on tasoitettava

Tampereella kunnallisvaaliehdokkaille järjestetyn Rasisti on reppana -kunnallisvaalipaneelin osanottajat halusivat Suomen pakolaiskiintiön nostamista. Etenkin vihreiden Päivi Sinkkonen ja SDP:n Regassa Birri kannattivat maahanmuuttajille Tampereen kaupungin töihin ainakin kolmen prosentin kiintiötä ja positiivista erityiskohtelua.

Tori-lehden päätoimittaja Ilkka Peltoniemi kommentoi suomalaisten työnantajien syrjivän maahanmuuttajia puutteellisen kielitaidon takia. Peltoniemi kutsuu nykytilannetta asenteelliseksi työsuluksi ja rohkaisee tamperelaisia käyttämään asioidessaan englantia.

Tori-lehti:
Maahanmuuttajien tietä työelämään on tasoitettava
24.9.2008


Rasismipaneelin kuntavaaliehdokkaat haluavat enemmän maahanmuuttajia Tampereelle.
[...]
Maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen kysyi Rasisti on reppana -kunnallisvaalipaneelin osanottajilta sunnuntaina tulisiko kaupungin suosia työhönotossaan maahanmuuttajia.
[...]
Projektisuunnittelija Päivi Sinkkonen (vihr) kannatti positiivista erityiskohtelua keinona yhdenvertaisuuden toteutumiseen.
Vihreät ovat kirjanneet maahanmuuttajataustaisten osuuden nostamisen Tampereen kaupungin työntekijöistä vastaamaan vähintään maahanmuuttajataustaisten tamperelaisten väestöpohjaa eli ainakin 3 prosenttiin.
[...]
Positiivinen erityiskohtelu ei hyödyttäisi vain maahanmuuttajia vaan koko Tamperetta, opettaja Regassa Birri (sd) kysyi.
[...]
Eläkeläinen Eero Huhtakallio (vas) mielestä kaupungin pitäisi auttaa uusia asukkaitaan tarjoamalla heille työmahdollisuuksia, jotta arki rupeaisi uudessa kotimaassa rullaamaan.

Yleisöstä huomautettiin, että maahanmuuttajien korkea työttömyysprosentti ei johdu alhaisesta koulutuksesta tai kokemuksen puutteesta.
Vika on pikemminkin työnantajien asenteissa, jolloin kiintiöt olisivat hyvä keino tämänkin lasikaton murtamiseksi.

Tulisiko pakolaiskiintiötä nostaa? tiedusteli Marja Nyrhinen panelisteilta. Kaikki vastasivat myöntävästi.
[...]
Päivi Sinkkonen tarjosi Tampereelle ja Suomelle esimerkiksi Kanadan maahanmuuttopolitiikkaa. Kanada on monikulttuurinen maa ja onnistunut maahanmuuttopolitiikka näkyy sekä maahanmuuttajien oman kulttuurin elävyydellä että heidän sitoutumisena kanadalaiseen yhteiskuntaan.

-----------------------------------------------

Asenteellinen työsulku

Suomalaiset työnantajat tarjoavat maahanmuuttajien työllistämisen suurimmaksi esteeksi aina puutteellista kielitaitoa. Siis maahanmuuttajien, eivät omaansa. Edes työllistämistuettua työharjoittelupaikkaa ei hevin lohkea.

On ulkomailla kielitaidostaan kiiteltyjen suomalaisten ja pisatutkimuksen priimusluokkalaisten aliarvioimista kuvitella, että kaupankäynti lakkaisi, jos ostokset löisi kassaan gambialainen kassaneito.

Ja jäisikö härmäläiseltä muka kahvi saamatta, vaikka se pitäisi lausua englanniksi?

Suomessa vallitsee monilla aloilla työvoimapula. Samaan aikaan maassa jo olevaan työvoimareserviin kohdistuu työsulku.

Ilkka Peltoniemi, Tori-lehden päätoimittaja

tiistai 23. syyskuuta 2008

HS: Brax: Kauhajoki ehkä osaksi Jokelan tutkinnan erillislakia

Helsingin Sanomien mukaan hallitus aikoo lakiesityksessään lieventää henkilökohtaisten tietojen salassapitoa. Jokelan ampumistapauksen kaltaisia tapahtumia tutkiville ryhmille annettaisiin rikostutkijoiden valtuudet päästä käsiksi tietosuojan salaamiin tietoihin. Lakia käsitellään perustuslakivaliokunnassa.

Helsingin Sanomat: uutinen
23.9.2008 22:20


...
Jokela-laki antaisi muillekin kuin rikostutkijoille oikeudet tutustua Jokelan ampujan Pekka-Eric Auvisen terveystietoihin, pelastusviranomaisten suojattuun viestiliikenteeseen sekä muihin salaisiin tietoihin: rikostutkinta saisi rinnalleen ikään kuin onnettomuustutkinnan, jossa ei haeta syyllistä vaan keinoja ehkäistä vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa.

"Päätös Kauhajoen lisäämisestä lakiesitykseen tehdään parissa–kolmessa päivässä", oikeusministeri Tuija Brax (vihr) kertoi tiistaina.
...

perjantai 12. syyskuuta 2008

Vantaan Sanomat: Maahanmuuttajanuoria uhkailtiin ampumalla Havukoskella


Helsingin Sanomat:
Parvekkeelta ammuttiin pelottelulaukaus nuorisotalon edessä Vantaalla
11.9.2009


Vantaan Sanomat:
Maahanmuuttajanuoria uhkailtiin ampumalla Havukoskella
12.9.2008

Havukosken nuorisotalon naapurissa on valitettu metelistä vuosien ajan
17.9.2008

Etnisten ryhmien välisille yhteenotoille halutaan loppu
1.11.2008


Rasistinen väkivalta on leimahtanut Havukoskella toistamiseen vuoden sisällä. Suurehko joukko maahanmuuttajataustaisia nuoria oli poistumassa Havukosken nuorisotalolta viime lauantaina, kun taloa vastapäätä sijaitsevan kerrostalon parvekkeelta kajahti laukaus.

Vantaan poliisin komisario Juha Juurinen kertoo, että tapauksen johdosta on otettu kiinni kolme henkilöä, joista yksi on tunnustanut ampuneensa yhden laukauksen pistoolilla.

Kaksi muuta kiinniotettua on jo laskettu vapaaksi, eikä heitä epäillä mistään.

–Miehet tavoitettiin kyseisestä neljännen kerroksen asunnosta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että aseella on ammuttu ilmaan pelottelutarkoituksessa.

–Noin 40-vuotiaiden miesten ja nuorten välillä oli ollut suunsoittoa, joka oli lopulta johtanut ampumiseen. Teon yhteydessä on käytetty myös rasistisia ilmauksia.

Juurisen mukaan ampumista tutkitaan vaaran aiheuttamisena ja ampuma-aserikoksena.

Käsiase löydettiin epäillyn kertomuksen perusteella kätköpaikasta, joka oli asunnon ulkopuolella. Pidätetty sanoo hankkineensa laittoman aseen tuntemattomalta mieheltä.

Juurinen painottaa, että rasistiset väkivaltarikokset ovat harvinaisia Vantaalla.

–Tosin vain vuosi sitten oli vastaavanlainen tapaus, jossa maahanmuuttajia uhkailtiin aseella samoilla kulmilla.

–Tapaus herättää suurta huolta ja hämmennystä. Tämä ei ole ensimmäinen tapaus, jonka taustalla saattaa olla rasismi, kertoo nimettömänä pysyttelevä nuorisotyöntekijä.

Havukosken nuorisotalolla on eletty kriisitunnelmissa tapauksen jälkeen. Talolla on järjestetty kriisikokous, johon on osallistunut nuorisopalvelun, poliisin ja työsuojeluvaltuutetun edustajia.

–Meille on annettu ymmärtää, että nuorisopalveluiden esimiestaso vastaa tiedottamisesta. Työntekijöiden pelkona on, että tapaus yritetään lakaista maton alle. Se ei olisi ensimmäinen kerta, työntekijä väittää.

–Meidän pitää olla avoimia, koska vanhemmilla on oikeus tietää, etteivät kadut välttämättä ole turvallisia paikkoja iltaisin. Tästä pitää kertoa myös sen takia, että maahanmuuttajat saattavat kokea tämän uhkaksi yhteisölleen.

-------------------------------------------


Havukosken nuorisotalon ammuskelusta pidätettynä ollut mies korostaa, ettei tapauksessa ollut kyse rasismista.

Mies kertoo tulleensa pidätetyksi viime viikon maanantaiaamuna, kun hän meni ilmoittautumaan poliisille. 19-vuotias mies päästettiin vapaaksi seuraavana päivänä, eikä häntä epäillä mistään.

–Ammuskelun aikana olin töissä ravintolassa. Maanantaina menin ilmoittautumaan poliisille, koska olin kuullut poliisin etsineen myös minua. Olin todella yllättynyt, kun minut pidätettiin poliisiasemalla.

–Minua kuulusteltiin kaksi kertaa.

Havukosken nuorisotalon lähistöllä sattuneessa ammuskelussa noin 40-vuotias suomalainen mies ampui pistoolilla ilmaan yhden laukauksen. Laukaus ammuttiin nuorisotaloa vastapäätä sijaitsevan kerrostalon parvekkeelta lauantai-iltana 6. syyskuuta.

Ampuja tahtoi pelotella nuorisotalon edustalle kokoontuneita ulkomaalaistaustaisia nuoria. Tapausta oli edeltänyt sanasota, jossa oli käytetty myös rasistisia ilmauksia.

Poliisi pidätti tapauksen johdosta kolme miestä. Ampuja on myöntänyt teon, eikä muita pidätettyinä olleita epäillä mistään.

Nimettömänä pysyttelevä vantaalaismies kertoo, ettei ollut asunnolla, kun laukaus ammuttiin.

–Tiedän kuitenkin varmasti, ettei tekijä ole rasisti, hän alleviivaa.

–Asunnossa oli ammuskelun sattuessa kaksi miestä. Kaksikko oli viettänyt juhlailtaa asunnossa ja nauttinut alkoholia. Kun miehet olivat parvekkeella tupakalla, heidän ja nuorisotalon eteen kertyneiden nuorten välille syntyi suukopua. Lopulta toinen miehistä sai päähänsä huonon idean: hän kaivoi aseen esiin ja ampui sillä ilmaan.

Miehen mukaan Havukosken nuorisotalon ja sitä vastapäätä sijaitsevan kerrostalon asukkaiden välillä on ollut monenlaista kitkaa vuosien aikana.

–Nuorisotalo aiheuttaa kovaa meteliä myös ilta-aikaan: siellä järjestetään esimerkiksi maahanmuuttajien häitä, jotka saattavat jatkua yömyöhään. Jokainen ymmärtää, minkälaista meteliä syntyy, kun autostereot pauhaavat ja paikalla on sata häävierasta.

Myös pienet ilkivallanteot ovat kiusanneet nuorisotalon naapurustoa.

–Näillä nurkilla on erilaisia kahnauksia joka viikonloppu. Kyse ei kuitenkaan ole muukalaisvihasta, vaan erilaisista kulttuureista, mies painottaa.

_____________________________

Helsingin Sanomat:

Vantaan poliisi on selvittänyt ampumistapauksen, joka sattui Havukosken nuorisotalon luona viime lauantai-iltana. Kukaan ei loukkaantunut välikohtauksessa, joka aiheutti pelkoa nuorisotalosta juuri poistumassa olleiden maahanmuuttajataustaisten nuorten keskuudessa.

Nuorisotaloa vastapäätä olevan talon parvekkeelta yhden laukauksen ilmaan ampunut mies on poliisikuulusteluissa tunnustanut teon. Poliisi takavarikoi häneltä luvattoman pistoolin. Poliisi epäilee, että ampujalla oli rasistisia motiiveja nuorten pelottelussa. Mies päästettiin vapaaksi kuulustelujen jälkeen.

Saman talon eräällä toisella parvekkeella sattui noin vuosi sitten tapaus, jossa toinen seurue heilutteli rikkinäistä ja toimintakyvytöntä asetta nuorten pelottelemiseksi. Yhtään laukausta ei silloin ammuttu.

tiistai 2. syyskuuta 2008

YLE: Cronberg: Henkilöstön monimuotoisuus on vahvuus yritykselle

YLE Uutiset kirjoittaa työministeri Tarja Cronbergin Työkyvyllä tulosta -seminaarissa pitämästä puheesta. YLE:n mukaan Cronberg ehdottaa yrityksille monimuotoisuuden tarkistusta aina puolivuosittain. Niiden tulisi tarkastaa, että palkkalistalta löytyy mm. erilaisia etnisiä taustoja, sukupuolista suuntautumista ja uskontoja.

Helsingin Sanomien artikkelissa toimittaja Pekka Vuoristo kritisoi Cronbergin ehdotusta lainvastaiseksi. Henkilötietolaissa kielletään työtehtäviin kuulumattomien henkilökohtaisten tietojen kerääminen.

Tarja Cronberg: tiedote, puhe
2.9.2008 14:15

YLE Uutiset: uutinen
2.9.2008 14:44
päivitys 18:59

MTV3: uutinen
5.9.2008 15:36
päivitys 15:37

Helsingin Sanomat:
Ministeriltä pääsi lausunto
9.9.2008 00:00

Henkilötietolaki


...
Yrityksen olisi hyvä tehdä jatkossa monimuotoisuuden tarkistus aina puolivuosittain. Sen tulisi tarkastaa, että palkkalistalta löytyy eri sukupuolia, eri ikäryhmiä, kieliä, perhetaustoja, etnisiä taustoja, sukupuolista suuntautumista, vammaisuutta, vakaumusta ja uskontoja, Cronberg sanoo.
...
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä sanoo näin: "Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta."

Jos työntekijöitä on niin paljon, että yritys laatii heistä tiedoston, sitä tehtäessä on noudatettava henkilötietolakia. Siinä nimenomaan kielletään käsittelemästä tietoja, jotka kuvaavat esimerkiksi rotua tai etnistä alkuperää, yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta, sairautta tai vammaisuutta sekä sukupuolista suuntautumista.
...

maanantai 1. syyskuuta 2008

Ministeri Thors: Vastaanottokeskusten selkeästä roolista huolehditaan jatkossakin

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors haluaa kunnilta enemmän aktiivisuutta turvapaikanhakijoiden sijoituspaikkojen järjestämisessä. Thors kertoi kannattavansa selvitysmies Ole Norrbackin ehdotusta vastaanottokeskusten hallinoinnin siirtämisestä TE-keskuksista Maahanmuuttovirastolle.

Sisäministeriön tiedote:
Ministeri Thors: Vastaanottokeskusten selkeästä roolista huolehditaan jatkossakin
1.9.2008


Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors vieraili tänään maanantaina 1. syyskuuta Oravaisten vastaanottokeskuksessa. Vierailu oli Thorsin neljäs vastaanottokeskusvierailu ministerinä.

Keskusteluissa oli esillä muun muassa kysymys vastaanottokeskusten asemasta maahanmuuttohallinnon uudistusten toteutuessa. Selvitysmies Ole Norrback on ehdottanut, että vastaanottokeskusten hallinnointi siirretään TE-keskuksilta Maahanmuuttovirastolle.

- Tulevassa ratkaisussa on varmistettava, että päätöksenteko turvapaikka-asioissa ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto pidetään erillään, Thors linjasi. Tämä on mahdollista myös silloin kun vastaanottokeskuksia hallinnoidaan Maahanmuuttovirastossa, hän totesi.

Vierailun yhteydessä järjestettiin myös uuden ryhmäperhekodin, Ruthin avajaiset. Tilaisuudessa ministeri esitti huolensa pakolaisille ja turvapaikan hakijoille tarjolla olevien kuntapaikkojen riittävyydestä. Thors haluaisi nähdä kuntien taholta huomattavasti nykyistä enemmän aktiivisuutta sijoituspaikkojen järjestämisessä.

- Nykytilanteessa on selvää, ettei kuntien halukkuus sijoittaa oleskeluluvan saaneita lähimainkaan vastaa nykyisiä ja yhä kasvavia tarpeita. Jo tänä vuonna tilanne muodostuu vaikeaksi, ellei uusia sijoituspaikkoja järjesty, ministeri huomautti.

Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa asuu yli 200 henkilöä, joille on myönnetty oleskelulupa ja jotka kuuluvat pakolaisten vastaanoton piiriin. Näiden henkilöiden nopea pääsy vastaanottokeskuksesta kuntaan katsotaan tärkeäksi, jotta normaaliin elämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutuminen pääsisi käyntiin. Keskimääräinen kuntaan siirtymisaika on 4,5 kk oleskeluluvan myöntämisestä, kun tavoitteeksi on asetettu kaksi kuukautta.

Meneillään olevassa Vastaanottokeskuksesta kuntaan -pilottihankkeessa pyritään löytämään malleja kuntapaikkojen lisäämiseksi. Sisäasiainministeriön asettamaan hankkeeseen osallistuvat Joutsenon, Oulun ja Turun vastaanottokeskukset sekä kyseisten alueiden TE–keskukset ja kunnat. Hanke tukee vastaanottavia kuntia helpottamalla kuntaan siirtymisen käytännön toimintoja ja lisäämällä muuttajien valmiuksia itsenäisesti huolehtia omista henkilökohtaisista asioistaan.