Heidi Hautala: Uusia avauksia - vai pää pensaaseen?

Heidi Hautala: Uusia avauksia - vai pää pensaaseen? 11.3.2007

Maahanmuuttoasiat ovat aika herkkiä, huomasin taas, kun olimme perjantaina Anni Sinnemäen ja Tapio Laakson kanssa julkistaneet vihreän maahanmuutto-ohjelman.

Lauantain leppoisat aamukahvit olivat menneet väärään kurkkuun eräiltä, jotka olivat lukeneet minun ehdottaneen maahanmuuttajille kiintiöitä yrityksiin.

Maa, jossa Helsingin Sanomien NYT-liitteen mukaan melkein 40 prosenttia kyselyyn vastaajista sulkisi rajat maahanmuuttajilta, on vaarassa kuihduttaa kansantaloutensa väestön ikääntyessä. Maahanmuuttajia tarvitaan, muun uskotteleminen on tosiasioiden kieltämistä.

Ajatukseni lähtee siitä, että kiintiöitä hyvinkin tarvitaan, koska maahanmuuttajat törmäävät Suomessa jatkuvasti etniseen syrjintään työhönotossa. Voi riittää, että etunimi on Ahmed tai haastattelussa paljastuu valkeasta poikkeava ihonväri. Ei ole kenenkään etu, että maahanmuuttajat eivät työllisty.

Suomessakin voitaisiin harkita, että nimenomaan julkisen sektorin työnantajia velvoitettaisiin palkkaamaan työntekijöikseen kuntansa maahanmuuttajia vastaava osuus väestöstä. Laki antaa mahdollisuuden tällaiseen ns. positiiviseen erityiskohteluun. Tällä voidaan tasoittaa esim. vammaisten tai maahanmuuttotaustaisten tietä työelämään. Näin on toimittu esimerkiksi Hollannissa ja Britanniassa.

En sen sijaan ehdota, että yksityisiä yrityksiä velvoitettaisiin lailla maahanmuuttajille varattuihin kiintiöihin. Pienyrityksille ne olisivat myös mahdottomia toteuttaa.

Mutta yritysmaailmassa on hyviä esikuvia. Suomen Posti Oyj, jonka työntekijät edustavat yli 30 eri kansallisuutta, ansaitsee onnittelut. Se palkkasi juuri ensimmäisen uussuomalaisen kehityspäällikön. Posti ei edes kulkisi ilman maahanmuuttajia.

Samalla tavalla riippuvaisia uussuomalaisesta työvoimasta ovat muun muassa monet hotelli-, ja siivous- ja muiden palvelualojen yritykset erityisesti pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajien osallistamisesta on tulossa niille kilpailuvaltti.

Valtiovaltakin voi edistää maahanmuuttajien työllistymistä – jopa yksityisissä yrityksissä. Hyvä esimerkki tulee Britanniasta, jossa isoja julkisia hankintoja kilpailutettaessa on alettu antaa lisäpisteitä maahanmuuttajia hyvin työllistäneille palveluntarjoajille.

Miksei Suomessakin?

P.S. Sain kyllä vähän kehujakin rohkeudesta esittää uusia avauksia jopa näin vaalien alla. Myös Turun Sanomien ja Aamulehden toimittaja Taneli Heikka sanoi vihreiden erottuvan asia-avauksillaan yhä enemmän muista puolueista, jotka keskittyvät mielikuvien rakenteluun. Tosin Heikka piti strategiaamme riskialttiina tavoiteltaessa vaurastuneen keskiluokan ääniä... - Mutta sanon, että mieluummin riskiavauksia kuin pää pensaaseen.

-----------

heidi_hautala
2007-03-15 11:34 am

Muutamilla keskustelupalstoilla on jopa esitetty, että syyllistyn rikokseen esittäessäni "lainvastaisia", "syrjiviä" kiintiöitä maahanmuuttajien työllistämiseksi. Enempää sekaisin eivät puurot ja vellit voisi mennä.

Jos ajatus maahanmuuttajakiintiöistä osana vaikka Helsingin kaupungin henkilöstöpolitiikkaa tuntuu vieraalta, muistutan yhdenvertaisuuslaista. Se nojaa Suomen perustuslakiin ja EU-direktiiveihin, eikä korvaa lakia miesten ja naisten tasa-arvosta.

Yhdenvertaisuuslaki, joka astui voimaan vuonna 2004, kieltää syrjinnän iän, etnisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lailla edistetään yhdenvertaisuutta sekä tehostetaan mm. etnisen syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa julkisessa ja yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on mm. työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä.

Viranomaisten täytyy edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja myös muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Ja nyt mm. kiintiöt mahdollistava lainkohta: "Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen (6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta) syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista."

Voin hyvin kuvitella, että esimerkiksi Helsingin tai Vantaan kaupunki, joiden alueella asuu suhteellisen paljon maahanmuuttajia ja joiden oma etu on heidän saamisensa työelämään, asettaisivat itselleen tavoitteen, että sen palveluksessa on yhtä suuri osuus maahanmmuuttajia kuin heidän osuutensa ko. kaupunkien asujaimistosta on. Tällä tavalla saadut kokemukset voisivat saada julkiset työnantajat ottamaan laajemminkin käyttöön vastaavat "kiintiöt". Hyvä käytäntö leviäisi, mutta tarvittaessa voitaisiin harkita velvoittavaa lainsäädäntöäkin, jos aihetta on.

Kyse on täysin uudesta avauksesta Suomessa. Toivon, että siitä seuraa asiallista ja ennakkoluulotonta keskustelua. Ylläolevassa nimettömässä vastauksessa peräänkuulutetaan älyllistä keskustelua maahanmuuttopolitiikasta ja sellaisen mahdollistavina kriittisiäkin mielipiteitä. Olen samaa mieltä, mutta kriittisyys merkitsee minulle sitä, että yritetään pysyä asiassa.