HS: Maahanmuuttajista Suomelle selvät säästöt

Helsingin Sanomat:
Maahanmuuttajista Suomelle selvät säästöt
Tausta: Ruotsissa laskettiin ensin
Kommentti: Auttaisivatko kovat luvut?
28.2.2007

Anna Karismo

Suomeen tulevista maahanmuuttajista kertyy suomalaisille veronmaksajille selvät säästöt, jos maahanmuuttajat työllistyvät. 20-vuotiaan lukion tai ammattikoulun käyneen maahanmuuttajan koulutuksen on kustantanut hänen kotimaansa.

Suomalainen vastaavan koulutuksen saanut maksaa yhteiskunnalle ja vanhemmilleen karkeasti arvioiden 350 000 euroa esimerkiksi koulutuksena sekä sosiaali- ja terveyspalveluina.

Jos maahanmuuttaja on hyvin koulutettu, säästöt ovat vielä suuremmat. "Esimerkiksi lääkärin koulutus maksaa paljon, ja on selvää, että Virossa tai Venäjällä koulutuksensa hankkinut lääkäri säästää Suomelle suuren summan", väestötieteilijä Mauri Nieminen Tilastokeskuksesta sanoo.

Kaikkia kuluja ei ole eritelty tarkasti viime vuosina. 1990-luvun laman aikana tehtyjen laskelmien pohjalta voidaan päätellä, että suomalainen kuluttaa 20-vuotiaaksi asti pitkälti yli 300 000 euroa.

"Ruotsin tutkimuksessa ei laskettu, paljonko vanhemmat satsaavat lapsensa vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Se kasvattaisi summaa", huomauttaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija Pekka Parkkinen.

Lapsen ylläpito maksaa Parkkisen mukaan vanhemmille keskimäärin kymmenen tuhatta euroa vuodessa Suomessa. Näin ollen yksi lapsi maksaa elättäjilleen ennen 20. ikävuottaan vajaat 200 000 euroa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuksen kautta yhteiskunnan rahaa menee ainakin 150 000 euroa. Jo pelkästään koulutus maksaa runsaat viisi tuhatta euroa vuodessa.

Maahanmuuttajien koulutuksen ja kasvatuksen on maksanut heidän kotimaansa.

Toisaalta julkinen sektori saa Suomessa kasvavista tulevaisuuden työntekijöistä myös tuloja, koska heidän menoihinsa sisältyy veroja. He myös osallistuvat kulutukseen eli talouden rattaiden pyörittämiseen omien ja perheensä hankintojen kautta.

Maahanmuuttajat aiheuttavat Suomessa jonkin verran kuluja, koska heidän sopeuttamisensa maksaa, eivätkä he siirry heti työelämään.

"Toisaalta valtaväestössäkin on ihmisiä, joista ei tule itsensä elättäjiä", Pekka Parkkinen sanoo.

Siirtolaisten koulutustaustoja ei Suomessa tarkoin tunneta, koska heiltä ei kysytä saapuessa koulutuksesta.

---------------------------------

Kuntalehti kertoo uusimmassa numerossaan tutkimuksesta, joka on tehty pakolaisten kustannuksista yhteiskunnalle Ruotsissa.

Maan Valtiollinen tilastokeskus ja Kuluttajavirasto selvittivät viime vuoden lopussa, paljonko ruotsalaiset veronmaksajat säästävät yhtä maahan tullutta 20-vuotiasta pakolaista kohden.

Tutkimuksen lähtökohta oli laskea, mitä 20-vuotias työkykyinen ruotsalainen maksaa perheelle ja yhteiskunnalle.

Selvisi, että ruotsalainen päiväkodin ja lukion käynyt nuori aikuinen on kolme miljoonaa kruunua eli 323 000 euroa vastaavan koulutuksen saanutta pakolaista kalliimpi.

"Laskelma on tehty hyvin alhaiseksi. Siihen ei ole otettu mukaan jatko-opintoja eikä urheilusta tai muista harrastuksista kertyviä kustannuksia", laskemisurakan alullepanija, Lindesbergin sairaalan kirurgisen osaston päällikkö Peter Jilke kertoo Kuntalehdessä.

---------------------------------

"Päättäjät ymmärtävät vain eurojen kieltä, niinpä ihmisten terveys ja hyvinvointi pitää kääntää heille euroiksi."

Näin pohti oululainen sanomalehti Kaleva viime viikolla. Kainuulaiset päättäjät olivat saaneet eteensä kovaa faktaa siitä, mitä alueen asukkaiden ennenaikaiset kuolemat maksavat.

Kaikkein kalleimpia yhteiskunnalle ovat parikymppisten kainuulaisten kuolemat, oman käden kautta tai ei.

Veronmaksajat ovat sijoittaneet heidän terveydenhoitoonsa ja koulutukseensa, mutta eivät ehdi saada omiaan pois. Menetetty elinvuosi maksaa noin 29 000 euroa.

Rahakeskustelu maahanmuuttajista pyörii tukien varassa elävien pakolaisten ympärillä.

Kieltä taitamaton pakolainen joutuu altavastaajaksi, koska hän ei pysty toisaalta puolustautumaan syytöksiltä, mutta ei myöskään hankkimaan työtä tasavertaisesti suomalaisen kanssa.

Jos ajatellaan, että raha on se joka puhuu, niin auttaisivatko todelliset rahasummat myös maahanmuuttajakeskustelun kääntämisessä?

Kokonaan toinen kysymys on sitten se, onko oikein, että rikas maa ottaa köyhästä maasta hyötymistarkoituksessa vain koulutettuja muuttajia.