Vähemmistövaltuutettu: Rasistiset ilmaisut

Vähemmistövaltuutettu määrittelee kirjoituksessaan rasistiset ilmaisut. Kiihottamista kansanryhmää vastaan on esimerkiksi väite, jonka mukaan tietty kansanryhmä syyllistyy tai on syyllistynyt rikoksiin. Yksittäiset henkilöt voivat syyllistyä rikoksiin mutta tätä ei voi yleistää koskemaan koko kansanryhmää. Esimerkiksi ’ryssä’ tai ’neekeri’ –sanan käyttämisen on katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön.

Vähemmistövaltuutettu:
Rasistiset ilmaisut (pdf)
Verkkosivu
25.7.2007

[...]
Yksi monista toimialaan liittyvistä kysymyksistä on ollut kannanotot ja puuttuminen internetissä esiintyvin sananvapauden rajat ylittävin aineistoihin, joista jotkut ovat olleet luonteeltaan rasistisia. Vähemmistövaltuutettu pitää itsestään selvästi toimialaansa kuuluvana tehtävänä puuttua tällaisen aineiston levittämiseen. Aineisto loukkaa syvästi viestin kohteina olevia ihmisiä, syventää ihmisten ennakkoluuloja ja pahimmillaan levittää vihaa. Tällä kaikella on myös yhteys etnisen syrjinnän määrään ja esiintymismuotoihin sekä epäsuorasti myöskin rasistisiin ilmiöihin, pahimmillaan väkivaltaan.
[...]
Panettelua on se, että kansanryhmän perättömästi väitetään syyllistyneen rikoksiin tai niihin rinnastettaviin tekoihin. Solvauksessa voi olla kyse totuudenmukaisista väittämistä, joiden esittämisen tarkoituksena kuitenkin on ollut loukkaaminen.
[...]
Solvauksena pidetään myös harhaanjohtavia lausuntoja, esimerkiksi vahvasti yleistäviä lausumia.
[...]
Tunnusmerkistön mukaan kyseessä on tekorikos, jonka tunnusmerkistö täyttyy huolimatta siitä, syntyykö tekijän tavoittelema kiihotus kansanryhmää vastaan vai ei. Toisin sanoen varsinaista seurausta ei vaadita.
[...]
Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” –sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Arvioitaessa sitä, täyttääkö tietty internet-sivusto sen sisällön vuoksi rikoslain 11 luvun 8 §:n tunnusmerkistön, mainittujen sanojen käyttämistä voidaan pitää näyttönä tahallisuudesta ja loukkaamistarkoituksesta. Lisäksi näiden sanojen käyttö lisää lausuntojen törkeyttä.

Valtionsyyttäjä Mika Illman on väitöskirjassaan käsitellyt muun muassa sitä, mitkä perusoikeudet tukevat rikoslain 11 luvun 8 §:ää ja missä tilanteissa/millä perustein sananvapautta voidaan rajoittaa. (Mika Illman: Hets mot folkgrupp. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja N:o 262. Helsinki, 2005.)
[...]

HS: Suomi kärkiviisikossa maahanmuuttajien kotouttamisessa

Helsingin Sanomat:
Suomi kärkiviisikossa maahanmuuttajien kotouttamisessa
15.10.2007

BBC:
Sweden top for welcoming migrants
Analysis: Integrating migrants

Kotouttamisselvitys:
Migrant Integration Policy Index 2007 (pdf)

Suomi on EU-maista kärkiviisikossa maahanmuuttajien sopeuttamisessa yhteiskuntaan, arvioi laaja kansalaisjärjestöjen tekemä selvitys.

Parhaiten maahanmuuttajia kotoutetaan Ruotsissa, kertoo 28 maata käsittävä selvitys, jossa olivat mukana EU-maat, Norja ja Kanada. Suomi oli viidennellä sijalla Portugalin, Belgian ja Hollannin jälkeen, kertoo BBC verkkoversiossaan.

Heikointa kotouttaminen on tutkimuksen mukaan Latviassa.

Tutkimuksessa kartoitettiin maahanmuuttajien työllistymistä, mahdollisuuksia pysyvään oleskelulupaan, perheiden yhdistämistä sekä sitä, miten laki kussakin maassa tuomitsee rasismin ja ennakkoluulot.

EU:n komission rahoittamaa tutkimusta on koordinoinut British Council yhdessä maahanmuuttopolitiikkaa seuraavan Migration Policy Group -organisaation kanssa.

--------------------------

Ruotsi on osoittautunut EU:n parhaaksi maaksi integroimaan maahanmuuttajat maansa työ- ja yleiseen yhteiskuntaelämään. Laajassa tutkimuksessa mitattiin EU-maiden integraatiopolitiikkaa yli sadalla muuttujalla ja Ruotsi ylsi ainoana maana kiitettävälle tasolle kautta linjan, yleisradioyhtiö BBC kertoi verkkosivullaan.

EU:n suurimmat maahanmuuttajamaat Britannia, Espanja, Ranska, Saksa ja Italia toimivat myös monilta osin kiitettävällä tavalla, mutta niillä löytyi kultakin heikkoja kohtia eri erityisalueilla.

Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa maahanmuuttajien oikeuksia työpaikoilla, mahdollisuuksia pysyvään oleskeluun ja perheiden yhdistämiseen sekä rasismin ja ennakkoluulojen vastaista lainsäädäntöä. Yhteensä mitattuja ulottuvuuksia oli 140.

EU:ssa on arvioiden mukaan noin 21 miljoonaa maahanmuuttajaa. Vaikka Ruotsi ei kuulu viiteen suureen, se on viime aikoina ottanut yksin yli puolet EU:n alueelle saapuvista Irakin pakolaisista.

Maahanmuuttajien olojen kannalta viisi parasta EU-maata olivat selvityksen mukaan Ruotsi, Portugali, Belgia, Hollanti ja Suomi. Heikoimmat arvosanat saivat Latvia, Kypros, Itävalta, Kreikka ja Slovakia.

Maahanmuuttajien oikeudet osallistua paikalliseen politiikkaan olivat heikoimmat EU:n itäisissä jäsenmaissa. Saksa puolestaan parhasi huonosti, kun verrattiin diskriminaation vastaisia toimia, vaikka sellaiset on vahvasti kirjattu maan perustulakiin ja lakeihin.

Vaikka Ruotsi menestyy hyvin kansainvälisissä vertailuissa, maan sisäisessä keskustelussa on kiinnitetty runsaasti huomiota epäkohtiin. Diskriminaatiota esiintyy päivittäin muun muassa asunto- ja työmarkkinoilla, joilla vierasperäisestä nimestä on yleisesti selvää haittaa. Maahanmuuttajien vapaa oikeus valita asuinpaikkakuntansa on puolestaan kirvoittanut arvostelua suurien muuttajakeskittymien kaupungeissa kuten Malmössä.

Ruotsalaiset suurkaupungit ovat myös esimerkiksi Osloon ja Kööpenhaminaan verrattuna voimakkaan segregoituneita. Tukholmassa maahanmuuttajat asuvat esimmäkseen ankeissa laitakaupungin lähiöissä samaan aikaan kun Oslossa ja Kööpenhaminassa myös kaupunkien keskustoissa on vahva maahanmuuttajien edustus.