Iltalehti: Nettikirjoittelu perussuomalaisista ei tuonut syytteitä

Iltalehti/STT: Nettikirjoittelu perussuomalaisista ei tuonut syytteitä 15.11.2012

Kansanedustaja Jussi Halla-ahoon (ps) liittyneet tunteenpurkaukset netissä eivät tuoneet syytettä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoo, että 22-vuotias nainen ja 45-vuotias mies eivät syyllistyneet rikokseen. Kaksikkoa epäiltiin laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta.

Perussuomalaisten vaalivoittoa sekä Halla-ahon nimitystä hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi käsiteltiin Facebookissa viime vuoden keväällä. Kirjoituksissa sanottiin muun muassa, että "miks mun tekis mieli hommaa ase ja tappaa muutama ihminen" ja että "persulle joutaisi mennä luoti yhdestä korvasta sisään".

- Olen ollut puoli vuosikymmentä Halla-ahon ja kumppaneiden netissä vainoama, enkä tunne sanaa maltti. Minulle kelpaa hyvitykseksi vain virtaava veri ja persujen kauhun ja tuskan huudot, mies kirjoitti.

Halla-aho ei pitänyt kirjoituksia kovin vakavasti otettavina eikä ollut niiden vuoksi erityisen huolissaan.

________________________________________


Syyttämättä jätetty HÖGLUND PANU PETTERI

17.11.1966

Asianomistajat HALLA-AHO JUSSI KRISTIAN


Tutkitut tai epäillyt rikokset ja lainkohdat

LAITON UHKAUS
15.4.2011 HELSINKI
8010/R/0038766/11
Rikoslaki 25 luku 7 §

KUNNIANLOUKKAUS
15.4.2011 HELSINKI
8010/R/0038766/11
Rikoslaki 24 luku 9 §

Tapahtumatiedot Kansanedustaja, eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho on apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeelle osoittamassaan 15.5.2011 päivätyssä kirjoituksessa kertonut, että vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaisten kansanedustajille on esitetty useita väkivaltaisia uhkauksia Facebook-yhteisöpalvelussa ja sähköpostitse. Halla-aho on kirjoittanut näistä uhkauksista Scripta -nimisillä verkkosivuillaan ainakin 5.5.2011 kirjoituksen, jonka otsikko on "Hieman uhkailuista".

Halla-aho oli sanotussa 5.5.2011 päivätyssä kirjoituksessaan todennut, että hänen nimitystään hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi oli käsitelty Eino Nurmiston Facebook-seinällä. Sanotulle seinälle Laura Latva on kirjoittanut kommentin: "Miks mun tekis mieli hommaa ase, ja tappaa muutama ihminen...Ja kaikki tämä agressio tuli päähäni vasta 17.4. jälkeen." Seuraavassa kommentissa Latva on esittänyt: "Mä vielä toivon, et joku muu olis samoilla linjoilla, ite ei huvita mennä lukemaan tiiliä muutamaks vuodeks, et sais noi pois päiviltä." Halla-ahon mielestä Latvan kirjoitus ei ollut kovin vakavasti otettava. Halla-aho oli ilmoittanut jättävänsä sen mielellään omaan arvoonsa tunnekuohun purkauksena.

Halla-aho oli sanotussa 5.5.2011 päivätyssä kirjoituksessaan käsitellyt myös Panu Petteri Höglundin kirjoituksia Ana Maria Gutierrez Soraisen Facebook-seinällä. Höglund oli kirjoittanut seuraavat kommentit: "Ei persu ole ihminen. Minä voin elää vain jos persu ei voi. Näin yksinkertaista se on." "Persulle joutaisi luoti mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos." "Minä olen ollut puoli vuosikymmentä Halla-ahon ja kumppaneiden netissä vainoama, enkä tunne sanaa maltti. Minulle kelpaa hyvitykseksi vain virtaava veri ja persujen kauhun ja tuskan huudot." Halla-ahon mukaan hän ei ollut Höglundin kirjoituksen johdosta erityisen huolissaan.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän sijainen Raija Toiviainen on 19.5.2011 päivätyllä tutkintapyynnöllä dnro 195/27/11 pyytänyt poliisia suorittamaan esitutkinnan edellä mainittujen Laura Latvan ja Panu Höglundin kirjoitusten johdosta.

Varsinais-Suomen poliisilaitos on suorittanut asiassa esitutkinnan, josta on laadittu 8.11.2011 päivätty esitutkintapöytäkirja nro 8010/R/38766/11.

Esitutkintapöytäkirjan merkintäosassa on todettu, että Varsinais-Suomen poliisilaitos oli lähettänyt Helsingin poliisilaitokselle virka-apupyynnön asianomistaja Jussi Halla-ahon kuulemiseksi. Halla-aholta ei ollut saatu tarkempaa lausuntoa kuin hänen 30.6.2011 poliisille lähettämänsä kirje poliisin hänelle esittämien kysymysten johdosta. Poliisi oli 23.6.2011 Halla-aholle osoittamassaan kirjeessä kertonut, että edellä kerrottujen Höglundin ja Latvan kirjoitusten johdosta poliisin tutkittavana oli epäiltyä laitonta uhkausta ja kunnianloukkausta koskeva asia, jossa Höglund ja Latva olivat rikoksesta epäiltyjä. Poliisi oli tiedustellut Halla-aholta, olivatko Höglund ja Latva hänen mielestään syyllistyneet rikokseen ja vaatiko Halla-aho heille rangaistusta. Halla-aho oli 30.6.2011 päivätyllä kirjeellään vastannut, ettei hänellä ollut suurempaa huomautettavaa. Halla-aho ei ollut varma, oliko kunnianloukkaus oikea rikosnimike. Halla-ahon mielestä Höglundin tapauksessa kyseeseen tulisi kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Halla-ahon mielestä Latvan uhkaus ja yllytys rikokseen kohdistuivat henkilökohtaisesti Halla-ahoon, koska ne oli esitetty sellaisen uutisen yhteydessä, jossa oli kerrottu Halla-ahon valinnasta eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi.

Panu Höglund on esitutkinnassa kertonut, että hän oli vaaleja edeltävänä perjantai-iltana (15.4.2011) kirjoittanut internetissä Soraisen seinälle harkitsemattomasti. Höglund ei ollut tarkoittanut kirjoituksilla mitään. Hän oli vain halunnut purkaa turhautuneisuuttaan, joka oli johtunut siitä, että Halla-ahon kannattajat olivat nimimerkin takaa uhanneet häntä noin viiden vuoden ajan internetissä. Höglundista oli tuntunut, että hänen henkilökohtainen turvallisuutensa oli uhattuna, jos perussuomalaiset voittavat vaalit. Lisäksi hänestä oli tuntunut, että hän voi kirjoittaa, miltä hänestä tuntuu, koska Halla-ahon kannattajat tekivät nimimerkin takaa samoin. Höglund ei ollut ollut täysin tietoinen, että joku muukin voi lukea kirjoituksia. Höglund oli poistanut tekstit, koska hän oli ymmärtänyt, että ne olivat mauttomia. Höglund on kiistänyt, että hän olisi syyllistynyt laittomaan uhkaukseen tai kunnianloukkaukseen. Hänellä ei ollut mitään tarkoitusta toteuttaa kirjoituksessa mainittuja asioita.

Päätös Asiassa ei ole näyttöä laittomasta uhkauksesta tai todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi.

Asiassa ei ole kunnianloukkausrikosta.



Perustelut
Sovellettavista säännöksistä

Rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Saman pykälän 2 momentissa säädetään, että edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Rikoslain 24 luvun 12 §:n 2 momentissa säädetään, että virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä kunnianloukkauksesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin antaa määräyksen syytteen nostamisesta, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

Rikoslain 25 luvun 7 §:n mukaan joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Rikoslain 25 luvun 9 §:n 1 momentissa säädetään, että virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä laittomasta uhkauksesta, ellei asianomistaja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi tai ellei laittoman uhkauksen tekemiseen ole käytetty hengenvaarallista välinettä taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.

Johtopäätös Poliitikoilla on tärkeä tehtävä yhteiskunnallisen mielipiteen muodostuksen, sananvapauden ja demokraattisen päätöksenteon kannalta. Tässä tapauksessa on epäilty, että Jussi Halla-aho on ollut kunnianloukkauksen ja uhkauksen kohteena yhteiskunnallisen toimintansa johdosta. Halla-aho ei ole selvästi vaatinut Höglundin ja Latvan tuomitsemista rangaistukseen laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta. Mielestäni syyttäjän syyteoikeutta koskevaa kysymystä ei ole tässä tapauksessa syytä ratkaista arvioimatta ensin, onko asiassa ylipäätään todennäköisiä syitä epäillä Latvan ja Höglundin syyllistyneen kunnianloukkaukseen tai laittomaan uhkaukseen.

Höglundin viesti on voimakas turhautumisen purkaus. Se kuvastaa katkeruutta ja ristiriitaa Höglundin ja joidenkin muiden internetin keskustelupalstojen kirjoittelijoiden välillä. Viestissä ei ole esitetty suoranaista uhkausta ketään kohtaan. Asiayhteydestä päätellen viestissä Höglund ei ole uhannut toteuttaa viestissä kuvattuja väkivallantekoja. Halla-aho on edellä kerrotussa 5.5.2011 päivätyssä kirjoituksessaan todennut, että hän ei ollut Höglundin kirjoituksen johdosta erityisen huolissaan. Näin ollen asiassa ei ole näyttöä siitä, että Höglund olisi viestillään uhannut Halla-ahoa rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että Halla-aholla olisi ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vaarassa. Viesti kuvastaa kirjoittajansa tapaa käsitellä asioita. Se ei ole kohdistunut siten Halla-ahoon, että sillä olisi halvennettu Halla-ahoa. Perussuomalaiset ei ole sellainen ryhmä, johon kiihottaminen kansanryhmää vastaan voisi kohdistua. Näin ollen kysymyksessä ei ole kunnianloukkausrikos eikä kiihottaminen kansanryhmää kohtaan. Asiassa ei ole myöskään näyttöä epäillystä laittomasta uhkauksesta.




Allekirjoitus Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske