YLE : Ulkomaiseen työvoimaan suhtaudutaan kriittisesti

YLE Oulu: Ulkomaiseen työvoimaan suhtaudutaan kriittisesti 2.9.2011

YLE Oulu: Maahanmuuttajien kotouttaminen on epäonnistunut

Kaleva: Pohjoispohjalaiset lisäsivät työelämäkoulutusta maahanmuuttajille

Euroopan komissio: Pohjoispohjalaiset lisäisivät maahanmuuttajien työelämä- ja kielikoulutusta

Euroopan komission Suomen-edustusto: Pohjois-Pohjanmaan maakuntatutkimus (pdf)

Pohjoispohjalaiset suhtautuvat kriittisesti ulkomaisen työvoiman tarpeeseen. Etenkin nuoret ovat sitä mieltä, että ulkomaalaisia ammattilaisia ei tarvita eläkkeelle siirtyvien suomalaisten tilalle.

Euroopan Komission Suomen-edustuston teettämään kyselyyn vastasi yli 700 Pohjois-Pohjanmaalla asuvaa. Noin 65 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee, että ulkomaiselle työvoimalle ei ole tarvetta Pohjois-Pohjanmaalla.

Euroopan Komission Suomen-edustuston päällikkö Eikka Kosonen pitää tulosta yllättävänä.

-Tilanne tietenkin muuttuu koko ajan, eikä kyseessä ole pelkästään ulkomaisen työvoiman liikkuvuus vaan myös suomalainen työvoima tulee liikkumaan tulevaisuudessa, muistuttaa Kosonen.

-Tarvitsemme tekijöitä useille aloille ja monin paikoin ongelma on jo myönnetty. Tätä taustaa vasten Pohjois-Pohjanmaan kova kriittisyys ulkomaisen työvoiman tarpeeseen hieman yllätti.

------

YLE Oulu: Maahanmuuttajien kotouttaminen on epäonnistunut

Iso osa pohjoispohjalaisista on sitä mieltä, ettei maahanmuuttajien kotoutus ole onnistunut. Kotouttamisen edistämiseksi pohjoispohjalaiset ehdottavat kielikoulutusta, työelämän koulutusta sekä maahanmuuttajaenemmistöisten asuinalueiden synnyn ehkäisemistä.

Työelämän koulutus sekä kielikoulutus ovat pohjoispohjalaisten mielestä keinot, joilla maahanmuuttajien kotouttamista voitaisiin parhaiten edistää. Euroopan komission Suomen edustuston teettämässä tutkimuksessa peräti 68% oli tätä mieltä. Lähes puolet vastaajista ehdottaa kotouttamiskeinoksi maahanmuuttajaenemmistöisten asuinalueiden synnyn ehkäisemistä. Kolmannes pohjoispohjalaisista haluaisi vaikuttaa kantaväestön asenteisiin.

Kaksi viidestä pohjoispohjalaisesta on sitä mieltä, ettei Pohjois-Suomessa ole onnistuttu hyvin maahanmuuttajien kotoutuksessa. Vain viidennes katsoo kotouttamisen onnistuneen hyvin. Peräti 40% Euroopan komission Suomen edustuston teettämään kyselyyn vastanneista ei osannut tai halunnut ottaa aiheeseen kantaa.
________________________________________

Kaleva: Pohjoispohjalaiset lisäsivät työelämäkoulutusta maahanmuuttajille

Tuoreen tutkimuksen mukaan pohjoispohjalaiset lisäisivät työelämä- ja kielikoulutusta maahanmuuttajille. Tämän lisäksi maahanmuuttajien kotoutumista voisi parhaiten estää estämällä maahanmuuttajaenemmistöisten asuinalueiden syntymistä sekä vaikuttamalla kantaväestön asenteisiin.

Maakunnan asukkaista kaksi viidestä arvioi, ettei Pohjois-Suomessa ole onnistuttu hyvin maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Tulokset käyvät ilmi Euroopan komission Suomen-edustuston Taloustutkimuksella kesäkuun lopulla teettämästä kyselystä.

Enemmistö eli noin 65 prosenttia vastanneista ei kuitenkaan usko, että Pohjois-Suomi tarvitsisi ammattitaitoista työvoimaa ulkomailta eläkkeelle jäävien tilalle. Kriittisimmin ulkomaisen työvoiman tarpeeseen suhtautuvat 16-24 -vuotiaat nuoret vastaajat.

Noin kolmannes vastaajista kertoo, ettei ole havainnut rasismia lainkaan kotiseudullaan. Seitsemän prosenttia havaitsee rasismia viikottain ja yksi prosentti vastaajista päivittäin.

Tutkimus toteutettiin Taloustutkimus Oy:n Internet-paneelissa 27.--28.6.2011. Tutkimukseen vastasi 705 iältään 15–79-vuotiasta henkilöä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelta. Tutkimuksen virhemarginaali on 4,5 prosenttia suuntaan tai toiseen.

Lisää ajatuksia EU:sta, maahanmuutosta ja niiden vaikutuksista pohjoissuomalaisten elämään on mahdollista kuulla tänään perjantaina EU arjessa -päivän tapahtumissa Oulun kaupungin kirjastossa ja Oulun kauppatorilla.

_______________________________________

Euroopan komissio: Pohjoispohjalaiset lisäisivät maahanmuuttajien työelämä- ja kielikoulutusta

Pohjoispohjalaisten mielestä maahanmuuttajien kotoutumista voisi Pohjois-Suomessa parhaiten edistää lisäämällä maahanmuuttajien työelämä- ja kielikoulutusta, estämällä maahanmuuttajaenemmistöisten asuinalueiden synty sekä vaikuttamalla kantaväestön asenteisiin. Maakunnan asukkaista kaksi viidestä arvioi, ettei Pohjois-Suomessa ole onnistuttu hyvin maahanmuuttajien kotouttamisessa. Tulokset käyvät ilmi Euroopan komission Suomen-edustuston Taloustutkimuksella kesäkuun lopulla teettämästä kyselystä.


Kaksi viidestä (38 %) pohjoispohjalaisesta on jokseenkin tai täysin sitä mieltä, ettei Pohjois-Suomessa ole onnistuttu hyvin maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kotoutuksen katsoo jokseenkin tai hyvin onnistuneen joka viides (21 %). Peräti 40 % vastaajista ei luonnehdi kotouttamista onnistuneeksi eikä epäonnistuneeksi tai vastaa, ettei osaa sanoa.

Pohjoispohjalaisia pyydettiin nimeämään ennalta annetuista vaihtoehdoista kolme keinoa, joilla maahanmuuttajien kotoutumista voitaisiin Pohjois-Suomessa parhaiten edistää. Vastaajien mielestä parhaita keinoja ovat maahanmuuttajien työelämä- ja kielikoulutus (68 % vastaajista), maahanmuuttajaenemmistöisten asuinalueiden synnyn estäminen (45 %) sekä vaikuttaminen kantaväestön asenteisiin (34 %).

Harva uskoo ulkomaisen työvoiman tarpeeseen

Enemmistö (65 %) pohjoispohjalaisista on jokseenkin tai täysin sitä mieltä, ettei Pohjois-Suomi tarvitse ammattitaitoista työvoimaa ulkomailta eläkkeelle jäävien tilalle. Ammattitaitoisen ulkomaisen työvoiman tarpeeseen uskoo joka viides (21 %) pohjoispohjalainen.

Kriittisimmin ulkomaisen työvoiman tarpeeseen maakunnassa suhtautuvat nuoret, 16–24-vuotiaat vastaajat. Heistä vain muutama prosentti on sitä mieltä, että ulkomaalaisia ammattilaisia tarvitaan täyttämään eläkkeelle siirtyvien työtehtäviä.

”Vaikka nuorisotyöttömyys onkin Pohjois-Pohjanmaalla korkea, pidän jossain määrin yllättävänä sitä, että alueella niin moni uskoo tulevaisuudessa pärjättävän ilman ulkomaista työvoimaa. Ehkä käsitykset ulkomaisen työvoiman tarpeesta vaihtelevat Suomessa alueittain”, sanoo Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Eikka Kosonen.

Nuoret törmänneet rasismiin eniten

Pohjoispohjalaisilta kysyttiin, kuinka usein he ovat havainneet kotiseudullaan rasismia, kuten loukkaavaa nimittelyä tai syrjivää kohtelua ulkomaalaisia kohtaan. Noin joka kolmas (31 %) vastaaja kertoo, ettei ole havainnut lainkaan rasismia kotiseudullaan, ja joka kymmenes (9 %) ei osaa sanoa. 7 % vastaajista kertoo havaitsevansa rasismia joka viikko ja 1 % vastaajista päivittäin. Kerran kuukaudessa rasismiin on törmännyt 14 % pohjoispohjalaisista. Yhtä moni kertoo havainneensa rasismia kerran puolessa vuodessa. Neljännes (24 %) ilmoittaa havainneensa rasismia kerran vuodessa tai harvemmin.

Eniten rasismiin ovat törmänneet nuorimmat ikäryhmät. 16–24-vuotiaista kolmannes on havainnut rasismia kerran kuukaudessa tai useammin.

Puolet kiinnostunut EU:n toiminnasta – puolet ei

Puolet pohjoispohjalaisista (49 %) on vain vähän tai ei lainkaan kiinnostunut EU:n toiminnasta. Lähes yhtä moni (48 %) maakunnan asukkaista on kuitenkin melko tai erittäin kiinnostunut unionin toiminnasta.

Kaksi viidestä (43 %) pohjoispohjalaisesta pitää Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Huonona asiana jäsenyyden kokee joka neljäs (24 %). Neutraalisti jäsenyyteen suhtautuu joka neljäs (26 %).

”Viime aikojen negatiivisista uutisista huolimatta EU-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvia on selvästi enemmän kuin niitä, jotka kokevat jäsenyyden kielteisenä”, Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Eikka Kosonen toteaa.

Vajaa kolmannes (30 %) pohjoispohjalaisista arvioi, että EU-jäsenyys vaikuttaa omaan jokapäiväiseen elämään melko myönteisesti tai erittäin myönteisesti. Joka viides (19 %) kokee jäsenyyden vaikutukset elämäänsä melko tai erittäin kielteisinä. Kaksi viidestä (41 %) pohjoispohjalaisista arvioi, ettei EU-jäsenyys vaikuta omaan arkeen myönteisesti eikä kielteisesti.

Tutkimus toteutettiin Taloustutkimus Oy:n Internet-paneelissa 27.–28.6.2011. Tutkimukseen vastasi 705 iältään 15–79-vuotiasta henkilöä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelta. Tutkimuksen virhemarginaali on 4,5 prosenttia suuntaan tai toiseen.