HS: Suomesta palautettu irakilaismies surmattiin Bagdadissa – Suomi rikkoi ihmisoikeus­sopimusta, linjasi EIT

Helsingin Sanomat: Suomesta palautettu irakilaismies surmattiin Bagdadissa – Suomi rikkoi ihmisoikeus­sopimusta, linjasi EIT 14.11.2019

Ulkoministeriö: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi Suomea koskevan ratkaisun turvapaikanhakijan palauttamista Irakiin koskevassa asiassa
European court of human rights: CASE OF N.A. v. FINLAND

Helsingin Sanomat: ”Vakavan pohdinnan paikka”, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo Suomen saamasta ihmisoikeus­tuomiosta
Yle: Suomi käännytti irakilaismiehen, joka tapettiin pian paluunsa jälkeen – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi Suomen ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta
Yle: Sisäministeri Ohisalo ihmisoikeustuomioistuimen päätöksestä: "Ihmisiä ei saa enää koskaan palauttaa kuolemanvaaraan"
Kansan Uutiset: Ministerit Suomen saamasta tuomiosta: Turvapaikkapolitiikan suunnanmuutos välttämätön
Kansan Uutiset: Pakolaisneuvonta Suomen saamasta tuomiosta: ”Näin ei saa enää koskaan käydä”

Suomi sai ensimmäistä kertaa tuomion ihmisoikeussopimuksen ydinartiklojen rikkomisesta. Ne suojaavat jokaisen elämää ja kieltävät kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun.

SUOMI on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimusta palauttamalla joulukuussa 2017 Irakiin turvapaikanhakijan, johon kohdistui todellinen hengenvaara. Mies tapettiin kolme viikkoa paluun jälkeen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) päätti torstaina, että Suomi on rikkonut ihmisoikeussopimuksen ydinartikloja eli toista ja kolmatta artiklaa.

Sopimuksen kakkosartiklassa turvataan jokaisen oikeus elämään, ja kolmas artikla kieltää kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun. Sopimusvaltiot eivät myöskään saa palauttaa ketään maahan, jossa hänen henkensä on uhattuna tai jossa häntä uhkaa kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen katsotaan rikkoneen elämää suojaavaa kakkosartiklaa.

Kolmannen artiklan loukkaamisesta Suomi on saanut ehdollisen tuomion vuonna 2005. Päätöksen mukaan Suomi olisi loukannut kolmatta artiklaa, jos se olisi karkottanut verisestä hallinnostaan tunnetun Mobutu Sese Sekon hyväksi työskennelleen kongolaisen turvapaikanhakijan. Päätöksen jälkeen miehen karkotusaikeet peruttiin.

Suomi joutuu maksamaan ihmisoikeusloukkauksesta 20 000 euron korvaukset isänsä kohtelusta valittaneelle tyttärelle.

44-VUOTIAS IRAKILAISMIES tuli Suomeen vuonna 2015 hakemaan turvapaikkaa.

Hän oli työskennellyt armeijassa Saddam Husseinin hallinnon aikana. Husseinin kukistuttua hänet palkattiin vuonna 2007 rikostutkijaksi sisäministeriön alaiseen virastoon, joka tutki ihmisoikeusrikoksia ja korruptiota.

Mies oli työpaikkansa ainoa sunnimuslimi. Hän kuulusteli satoja rikoksesta epäiltyjä ja eteni urallaan sunnitaustasta huolimatta.

Kun puolisotilaalliset shiiajoukot alkoivat saada yhä näkyvämmän ja virallisemman aseman Irakissa, työ vaikeutui. Viraston työ kohdistui usein tiedustelupalvelun ja shiiajoukkojen jäseniin.

Tunnelmat kiristyivät myös työpaikalla. Shiiataustainen kollega uhkasi hänen henkeään erään riidan yhteydessä.

Pian tämän jälkeen mies yritettiin tappaa ampumalla, kun hän oli poistumassa virastosta autonkuljettajansa kanssa. Mies ilmoitti murhayrityksestä poliisille, mutta hänelle selvisi, että Irakin viranomaiset eivät tee mitään turvatakseen hänen henkeään. Hän erosi työstään maaliskuussa 2015.

PIAN TÄMÄN JÄLKEEN hän joutui uuden murhayrityksen kohteeksi. Autopommi räjähti hänen autossaan vain minuutteja sen jälkeen, kun hän oli poistunut siitä vaimonsa kanssa.

Lisäksi pariskunnan tytär yritettiin siepata, mutta tämä onnistui pakenemaan. EIT:n käsittelyyn tapauksen vei juuri sieppausyrityksen kohteeksi joutunut tytär. Aikuinen nainen asuu nykyisin Suomessa.

Murhayritysten jälkeen koko perhe meni maan alle. Elokuussa 2015 mies, tytär ja poika pakenivat maasta, mutta vaimo ja kaksi muuta tytärtä jäivät piilopaikkaansa Irakiin.

Mies haki Suomesta turvapaikkaa syyskuussa 2015, mutta joulukuussa 2016 Maahanmuuttovirasto (Migri) hylkäsi hakemuksen.

Migri piti miehen kertomusta uskottavana ja piti totena, että mies oli joutunut kahden murhayrityksen kohteeksi Irakissa.

Migri ei kuitenkaan uskonut, että ampumisella ja autopommilla olisi mitään tekemistä miehen henkilökohtaisten ominaisuuksien tai taustan kanssa. Riitaa kollegan kanssa Migri piti kahden yksilön välisenä kiistana.

Migri arvioi, ettei Irakin viranomaisilla näyttänyt olevan mitään erityistä kiinnostusta mieheen. Se kuitenkin myönsi, että Irakissa sunniarabien on erittäin vaikea saada viranomaisilta suojelua.

HELSINGIN hallinto-oikeus piti Migrin kielteisen päätöksen voimassa.

Hallinto-oikeus piti murhayrityksiä osoituksena Bagdadin yleisestä turvallisuustilanteesta. Se ei uskonut, että iskut olisivat olleet suunnattuja juuri miestä vastaan. Tämän vuoksi oikeus piti epätodennäköisenä, että mies olisi vaarassa Irakissa.

Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt jutulle valituslupaa, joten mies lähti vapaaehtoisella palautuslennolla Irakiin 29. marraskuuta 2017.

Kolme viikkoa myöhemmin, todennäköisesti 17. joulukuuta, tuntemattomat hyökkääjät ampuivat miehen.

EIT VIITTASI tuomiossaan aiempiin päätöksiinsä, joiden mukaan ihmisiä ei saa palauttaa alueille, joissa heillä on vaara joutua hengenvaaraan tai kidutetuiksi. Tämä palautuskielto siis rajoittaa sopimusvaltioille sinänsä kuuluvaa oikeutta päättää, keillä on oikeus tulla maahan.

Koska toinen ja kolmas artikla turvaavat niin keskeisiä perusoikeuksia, se ei suojaa pelkästään viranomaisten vainolta. Se suojaa myös muiden toimijoiden muodostamalta uhalta.

Vaikka yksittäiset seikat eivät erikseen tarkasteltuna näyttäisi muodostavan riskiä, niiden yhdistelmä saattaa tehdä näin varsinkin yhdistettynä esimerkiksi yleiseen turvallisuustilanteeseen.

Aiemmin tapahtuneet pahoinpitelyt, kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu antavat aiheen suhtautua uhkaan vakavasti.

Irakilaismies oli antanut Suomen viranomaisille yksityiskohtaista tietoa häneen kohdistuneesta uhasta ja siitä, miksi hän pelkäsi olevansa hengenvaarassa, EIT totesi.

Näitä tietoja Suomen viranomaiset tai tuomioistuimet eivät epäilleet. Siten ne hyväksyivät, että mies voisi olla joko Irakin viranomaisten tai ei-valtiollisten toimijoiden kiinnostuksen kohteena.

Mies oli aiemmin työskennellyt amerikkalaiselle yhtiölle, ja tämä lisäsi häneen kohdistunutta uhkaa.

Vaikka turvallisuustilanne Bagdadissa oli kaiken kaikkiaan huono, viranomaisten olisi EIT:n mukaan pitänyt pohtia, lisäsikö miehen oma tilanne riskiä.

EIT KUMMEKSUI suomalaisten johtopäätöstä, jonka mukaan mieheen kohdistuneet murhayritykset olisivat johtuneet vain yleisestä turvallisuustilanteesta Bagdadissa. Suomessa ei selvitetty riittävän vakavasti sitä mahdollisuutta, että kyse olisi ollut juuri mieheen kohdistuneista teoista.

Suomen viranomaiset ja tuomioistuimet olivat tietoisia ja niiden olisi pitänyt olla tietoisia niistä faktoista, jotka viittasivat miehen olevan todellisessa hengen ja terveyden vaarassa kotimaassaan, EIT totesi.

”Ihmisoikeustuomioistuin päättelee, että Suomen viranomaiset ja tuomioistuimet ovat epäonnistuneet tehtävässään toteuttaa ihmisoikeussopimuksen toisen ja kolmannen artiklan velvollisuuksia, kun ne käsittelivät valittajan isän turvapaikkahakemusta.”

EIT:LLE valittanut tytär korosti sitä, ettei isän kertomukseen liittynyt uskottavuusongelmia. Tästä huolimatta Suomen viranomaiset eivät ymmärtäneet, että mieheen kohdistui todellinen uhka. Viranomaisten johtopäätökset olivat siten vääriä.

Tytär valitti joutuneensa myös itse epäinhimillisen kohtelun uhriksi, koska isän palautus ja väkivaltainen kuolema ovat aiheuttaneet hänelle huomattavaa kärsimystä.

Tältä osin EIT totesi, ettei ihmisoikeusloukkausta ollut tapahtunut ja hylkäsi vaatimuksen ilmeisen perusteettomana.

____________________________________

”Vakavan pohdinnan paikka”, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo Suomen saamasta ihmisoikeus­tuomiosta

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan EIT:n langettava tuomio Suomelle ei tarkoita, että yksittäiset virkamiehet olivat rikkoneet virkavelvollisuuttaan.

”TUOMIOISTUIMEN päätös on erittäin painava, merkittävä ja vakava. Ei voi olla niin, että oikeusvaltiossa tapahtuu tällaista.”

Näin kommentoi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätöstä. Suomi sai tuomion siitä, että se oli palauttanut Irakiin hengenvaarassa olleen turvapaikanhakijan. Kolme viikkoa palautuksen jälkeen tuntemattomat tekijät surmasivat miehen.

SUOMI rikkoi EIT:n mukaan kahta ihmisoikeussopimuksen ydinartiklaa. Ne turvaavat jokaisen oikeuden elämään ja kieltävät kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun.

Ohisalo muistuttaa, että artiklat tarkoittavat ehdotonta palautuskieltoa. Suomi ei siis saa palauttaa ketään alueelle, jossa hänen henkensä tai terveytensä on vaarassa.

”Jokaisen turvapaikkahakemus pitäisi käsitellä niin oikeusvarmasti, että tällaista ei pääse tapahtumaan. Tämä on nyt ensimmäinen kerta, kun sopimusta rikotaan näin vakavasti. Kyllä tämä on vakavan pohdinnan paikka.”

Ohisalo toteaa, että viranomaisten velvollisuus on suojella ihmisiä ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista.

”Meidän poliitikkojen pitää turvata viranomaisille sellaiset toimintaedellytykset, että tämä todella toteutuu. Nyt tässä on menty vikaan. Pidetään huolta siitä, että toiste ei enää tällaiseen päädytä.”

OHISALO ei vielä osaa arvioida, millaisia muutoksia päätös aiheuttaa.

Hän kertoo, että hallitus on tekemässä selvitystä kaikista niistä muutoksista, joita esimerkiksi ulkomaalaislakiin ja turvapaikkaprosesseihin on neljän viime vuoden aikana tehty. Selvitykseen kootaan sekä lain että sen tulkintojen muutokset ja arvioidaan niiden yhteisvaikutukset.

Kesällä on jo valmistunut selvitys puutteista turvapaikkaprosessissa, ja niitä käydään nyt läpi sisäministeriön maahanmuutto-osastolla.

OHISALO pitää tärkeänä, että turvapaikkaprosessin painopiste on alkupäässä.

”Alussa pitää olla resursointi kunnossa, jotta saadaan heti asia käsiteltyä kunnolla ja ihmiset uskaltavat kertoa erilaisia, relevantteja asioita viranomaisille.”

Tämä tarkoittaa, että Maahanmuuttoviraston resursseista on huolehdittava.

Irakilaismiehen tapauksessa vastuu epäonnistumisesta jakautuu usealle taholle, Ohisalo arvioi.

”Vastuuta on varmasti yhtäältä lainsäätäjillä, mutta toisaalta viranomaisilla on vastuu toteuttaa virkavastuutaan. Keskusteluja on käytävä, jotta tähän tilanteeseen ei enää koskaan jouduttaisi.”

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Raija Toiviainen pitää EIT:n langettavaa päätöstä erittäin raskaana Suomelle.

Päätös ei kuitenkaan tarkoita sitä, että joku yksittäinen virkamies olisi rikkonut virkavelvollisuuksiaan.

”Tästä ei automaattisesti seuraa rikosoikeudellisesta vastuuta. Päätös vaatii tutustumista siitä, miten riskien arviointi on EIT:n mukaan epäonnistunut.”

Virkamiehen vastuu voi kuitenkin syntyä vain, jos hän on rikkonut virkavelvollisuuksiaan joko tahallaan tai huolimattomuudesta.