YLE: Ruotsalaisen maahanmuuttajalähiön pahiskoulusta tuli palkittu eliittikoulu 6.10.2011
Ruotsin monikulttuurisimman lähiön koulua johtava Börje Ehrstrand kertoo Aamu-tv:n haastattelussa, kuinka ongelmakoulusta tuli palkittu opinahjo. Rehtorin mukaan menestyksen salaisuus on sama kuin ongelmakin oli: monikultturisuus.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Börje Ehrstrand. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Börje Ehrstrand. Näytä kaikki tekstit
torstai 6. lokakuuta 2011
lauantai 5. joulukuuta 2009
Suomen Tukholman suurlähetystö: Suomalaisvirkamiehet tutustumassa Ruotsin integraatiopolitiikkaan
Suomen Tukholman suurlähetystö: Suomalaisvirkamiehet tutustumassa Ruotsin integraatiopolitiikkaan 4.12.2009
Ryhmä suomalaisia virkamiehiä vieraili marraskuun lopussa Tukholman luoteisosassa sijaitsevassa Rinkebyn kaupunginosassa. Monikulttuurisen lähiön noin 15 000 asukkaasta löytyy 110 eri kansalaisuutta ja jopa 70 eri kieltä. Vierailun tarkoituksena olikin perehtyä Rinkebyn integraatiopolitiikkaan paikallisia toimijoita tapaamalla ja haastattelemalla. Suomen suurlähetystön järjestämällä tutustumiskäynnillä oli mukana sisäasiainministeriön virkamiehiä kansliapäällikkö Ritva Viljanen mukaan lukien sekä edustajia opetusministeriöstä ja Kuntaliitosta.
Rinkeby on yksi 1960–70 -lukujen miljoonaohjelman tuotoksista. Ohjelman tavoitteena oli helpottaa Ruotsin asuntopulaa rakentamalla kymmenessä vuodessa miljoona uutta asuntoa. Aiemmin myös suomalaisten suosima kaupunginosa on tänä päivänä Tukholman monikulttuurisimpia; miltei 90 %:lla asukkaista on ulkomaalaistausta, kun mukaan lasketaan ulkomailla syntyneet sekä Ruotsissa syntyneet henkilöt, joilla on maahanmuuttajavanhemmat.
Ryhmä suomalaisia virkamiehiä vieraili marraskuun lopussa Tukholman luoteisosassa sijaitsevassa Rinkebyn kaupunginosassa. Monikulttuurisen lähiön noin 15 000 asukkaasta löytyy 110 eri kansalaisuutta ja jopa 70 eri kieltä. Vierailun tarkoituksena olikin perehtyä Rinkebyn integraatiopolitiikkaan paikallisia toimijoita tapaamalla ja haastattelemalla. Suomen suurlähetystön järjestämällä tutustumiskäynnillä oli mukana sisäasiainministeriön virkamiehiä kansliapäällikkö Ritva Viljanen mukaan lukien sekä edustajia opetusministeriöstä ja Kuntaliitosta.
Rinkeby on yksi 1960–70 -lukujen miljoonaohjelman tuotoksista. Ohjelman tavoitteena oli helpottaa Ruotsin asuntopulaa rakentamalla kymmenessä vuodessa miljoona uutta asuntoa. Aiemmin myös suomalaisten suosima kaupunginosa on tänä päivänä Tukholman monikulttuurisimpia; miltei 90 %:lla asukkaista on ulkomaalaistausta, kun mukaan lasketaan ulkomailla syntyneet sekä Ruotsissa syntyneet henkilöt, joilla on maahanmuuttajavanhemmat.
tiistai 13. tammikuuta 2009
MTV3: Maahanmuuttajanuorten vanhemmilta kaivataan osallistumista koulumaailmaan
Monikulttuurisuusasioiden päällikkö Meri-Sisko Eskolan mielestä suomalaisten pitäisi ottaa maahanmuuttajavanhemmat paremmin mukaan koulun maailmaan. Ruotsissa Rinkebyn lähiössä maahanmuuttajavanhemmat ovat olleet koululle todellinen voimavara. Suomalaissyntyinen rehtori Börje Ehrstrand muutti työllään Rinkebyn koulun monikulttuurisuuden malliesimerkiksi. Ehrstrandin taikatempun salaisuus on vanhempien mukaan ottaminen.
MTV3/STT:
Maahanmuuttajanuorten vanhemmilta kaivataan osallistumista koulumaailmaan
13.1.2009
Väestöliiton alkuperäinen lehdistötiedote:
Maahanmuuttajavanhemmat kaipaavat syvempää tietoa koulusta
13.1.2009
Maahanmuuttajaperheiden lapset voisivat saada koulun käymiseen paljon nykyistä enemmän tukea vanhemmiltaan, jos suomalaiset osaisivat ottaa vanhemmat paremmin mukaan koulun maailmaan.
Väestöliitossa on huomattu, että koulusta annetaan vanhemmille usein tietoa vain kirjallisesti, ja kustakin asiasta tulee vain yksi tiedote. Monikulttuurisuusasioiden päällikkö Meri-Sisko Eskola huomauttaa, että paperilla kotiin tulevan tiedon sisäistäminen kertaheitolla on vaikeaa, kun kieli on vieras.
Maahanmuuttajavanhemmille järjestetyt tapaamiset koululla voivat tarjota tilaisuuden kysellä mieltä askarruttavista asioista ja saada koulun henkilökunnalta lisää tietoa esimerkiksi siitä, mikä on koulukuraattorin tai -terveydenhoitajan tehtävä.
Samalla vanhemmat oppivat tuntemaan toisiaan ja saavat toisiltaan tukea.
Maahanmuuttajavanhemmat voivat olla koululle todellinen voimavara, jos heidät saadaan mukaan talkoisiin kouluyhteisön hyväksi. Tämän on todistanut suomalaissyntyinen Börje Ehrstrand Ruotsissa Tukholman lähiössä Rinkebyssä, jonka asukkaista valtaosa on maahanmuuttajia.
Kun Ehrstrand tuli Rinkebyn koulun rehtoriksi, hän ryhtyi johtamaan pahamaineista oppilaitosta, jonka seiniä peittivät graffitit ja jonka oppilaiden tulevaisuudennäkymät vaikuttivat kehnoilta. Sitkeällä työllä hän muutti koulun monikulttuurisuuden malliesimerkiksi, joka on saanut lukuisia palkintoja ja jota matkustetaan ihmettelemään eri puolilta maailmaa.
Ehrstrandin taikatempun salaisuus on vanhempien mukaan ottaminen.
Uudessa virassa aloitettuaan Ehrstrand kutsui ensi töikseen koolle oppilaiden vanhemmat ja kysyi heiltä, millaisen koulun he haluaisivat. Sen jälkeen hän ryhtyi rakentamaan koulua sellaiseksi yhdessä vanhempien kanssa.
Vanhempien ehdotuksesta graffitit maalattiin piiloon talkoovoimin, ja projektiin osallistuivat niin vanhemmat kuin oppilaatkin. He toivoivat koululle myös vapaa-ajantoimintaa, ja ennen pitkää kaikki Rinkebyn nuorisotoiminta saatiin tuotua koulun tiloihin.
MTV3/STT:
Maahanmuuttajanuorten vanhemmilta kaivataan osallistumista koulumaailmaan
13.1.2009
Väestöliiton alkuperäinen lehdistötiedote:
Maahanmuuttajavanhemmat kaipaavat syvempää tietoa koulusta
13.1.2009
Maahanmuuttajaperheiden lapset voisivat saada koulun käymiseen paljon nykyistä enemmän tukea vanhemmiltaan, jos suomalaiset osaisivat ottaa vanhemmat paremmin mukaan koulun maailmaan.
Väestöliitossa on huomattu, että koulusta annetaan vanhemmille usein tietoa vain kirjallisesti, ja kustakin asiasta tulee vain yksi tiedote. Monikulttuurisuusasioiden päällikkö Meri-Sisko Eskola huomauttaa, että paperilla kotiin tulevan tiedon sisäistäminen kertaheitolla on vaikeaa, kun kieli on vieras.
Maahanmuuttajavanhemmille järjestetyt tapaamiset koululla voivat tarjota tilaisuuden kysellä mieltä askarruttavista asioista ja saada koulun henkilökunnalta lisää tietoa esimerkiksi siitä, mikä on koulukuraattorin tai -terveydenhoitajan tehtävä.
Samalla vanhemmat oppivat tuntemaan toisiaan ja saavat toisiltaan tukea.
Maahanmuuttajavanhemmat voivat olla koululle todellinen voimavara, jos heidät saadaan mukaan talkoisiin kouluyhteisön hyväksi. Tämän on todistanut suomalaissyntyinen Börje Ehrstrand Ruotsissa Tukholman lähiössä Rinkebyssä, jonka asukkaista valtaosa on maahanmuuttajia.
Kun Ehrstrand tuli Rinkebyn koulun rehtoriksi, hän ryhtyi johtamaan pahamaineista oppilaitosta, jonka seiniä peittivät graffitit ja jonka oppilaiden tulevaisuudennäkymät vaikuttivat kehnoilta. Sitkeällä työllä hän muutti koulun monikulttuurisuuden malliesimerkiksi, joka on saanut lukuisia palkintoja ja jota matkustetaan ihmettelemään eri puolilta maailmaa.
Ehrstrandin taikatempun salaisuus on vanhempien mukaan ottaminen.
Uudessa virassa aloitettuaan Ehrstrand kutsui ensi töikseen koolle oppilaiden vanhemmat ja kysyi heiltä, millaisen koulun he haluaisivat. Sen jälkeen hän ryhtyi rakentamaan koulua sellaiseksi yhdessä vanhempien kanssa.
Vanhempien ehdotuksesta graffitit maalattiin piiloon talkoovoimin, ja projektiin osallistuivat niin vanhemmat kuin oppilaatkin. He toivoivat koululle myös vapaa-ajantoimintaa, ja ennen pitkää kaikki Rinkebyn nuorisotoiminta saatiin tuotua koulun tiloihin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
