Suomen Tukholman suurlähetystö: Suomalaisvirkamiehet tutustumassa Ruotsin integraatiopolitiikkaan

Suomen Tukholman suurlähetystö: Suomalaisvirkamiehet tutustumassa Ruotsin integraatiopolitiikkaan 4.12.2009

Ryhmä suomalaisia virkamiehiä vieraili marraskuun lopussa Tukholman luoteisosassa sijaitsevassa Rinkebyn kaupunginosassa. Monikulttuurisen lähiön noin 15 000 asukkaasta löytyy 110 eri kansalaisuutta ja jopa 70 eri kieltä. Vierailun tarkoituksena olikin perehtyä Rinkebyn integraatiopolitiikkaan paikallisia toimijoita tapaamalla ja haastattelemalla. Suomen suurlähetystön järjestämällä tutustumiskäynnillä oli mukana sisäasiainministeriön virkamiehiä kansliapäällikkö Ritva Viljanen mukaan lukien sekä edustajia opetusministeriöstä ja Kuntaliitosta.

Rinkeby on yksi 1960–70 -lukujen miljoonaohjelman tuotoksista. Ohjelman tavoitteena oli helpottaa Ruotsin asuntopulaa rakentamalla kymmenessä vuodessa miljoona uutta asuntoa. Aiemmin myös suomalaisten suosima kaupunginosa on tänä päivänä Tukholman monikulttuurisimpia; miltei 90 %:lla asukkaista on ulkomaalaistausta, kun mukaan lasketaan ulkomailla syntyneet sekä Ruotsissa syntyneet henkilöt, joilla on maahanmuuttajavanhemmat.

Suomalaisvirkamiesten päivän ohjelma alkoi Rinkeby-koulun tutustumiskierroksella rehtori Börje Ehrstrandin johdolla. Iltapäivä jatkui kaupunginosahallinnon ja muiden paikallisten viranomaisten tietoiskuilla liittyen rikollisuudentorjuntaan, nuorisotoimeen, työmarkkinoihin, sosiaalipalveluihin sekä päivähoitoon ja esikouluun. Myös lähiön eksoottisiin ruokakauppoihin jäi paikallisen oppaan Pedro Bentancour Garinin johtaman kiertokävelyn aikana muutama minuutti aikaa tutustua. Oppaan mukaan tunnelbanan sininen linja tuo matkustajan kätevästi 17 minuutissa keskustasta Tukholman muun muassa halvimmille vihannes- ja hedelmäostoksille – niinpä kansliapäällikönkin mukaan tarttui pussillinen mausteita.

Rinkeby-koulun suomalaistaustainen rehtori on saavuttanut kansainvälistä mainetta nostamalla koulun huonoa imagoa ja parantamalla oppilaiden oppimistuloksia. Ehrstrandin mukaan ”olennaista on keskittyä ratkaisuihin ongelmien sijaan”. Eräs koulun menestyksen kulmakivistä onkin kokonaisvaltainen näkökulma niin itse oppilaisiin kuin koko opetukseen. Oppilas nähdään toiminnan keskipisteenä, ja päätöksentekoon koululla osallistuvat henkilökunnan lisäksi vanhemmat sekä oppilaskunta. Tällöin jokaisella on tilaisuus vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet ja puitteet oppimisprosessille luodaan.

Koulun monipuolinen kirjasto on innostanut oppilaita luku- ja kirjoituspuuhiin niin, että koululla on useasti vieraillut jopa Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajia. Myös oppilaskunnan koulun tiloihin toivoma kuntosali ja äänitysstudio ovat merkkejä onnistuneesta yhteistyöstä.


Vaikka maahanmuuttajakaupunginosaa leimaavat korkea työttömyys ja alhainen koulutustaso, on sosiaalisten kysymysten ratkaisemiseksi tehty lähiössä paljon töitä. Verkostollinen viranomais-asukasyhteistyö on parantanut paikallisten asuinviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Tästä mallina vaikkapa vuonna 2007 aloitettu lähipoliisin ja vapaaehtoisten ennaltaehkäisevä yhteistoiminta, jonka tulokset näkyvät tänä päivänä rikosten määrän laskuna. Myös uusien maahanmuuttajien integroimista yhteiskuntaan on helpotettu luomalla vaikuttavia käytäntöjä kuten intensiivikielikoulutusta jo alaluokilta lähtien.

Rinkebyn esimerkki osoittaa, että jo olemassa olevat resurssit riittävät pitkälle, kunhan niitä vain käytetään tehokkaasti ja luovasti.