maanantai 31. lokakuuta 2005
Sivistys.net: Turvapaikanhakija uutisoidaan uhkana
Uutiset käsittelevät turvapaikanhakijoita uhkakuvien kautta, toteaa tutkija Karina Horsti tuoreessa väitöksessään. Tulijoista käytetään luonnonkatastrofien sanankäänteitä kuten ”tulva” tai ”virta”. Ihmisoikeudet jäävät laittomuusnäkökulman jalkoihin.
Media tarjoaa toki myös suvaitsevaista monikulttuurista journalismia, mutta sekin se tulee rakentaneeksi suomalaisuudesta normin.
– Aloitin tutkimukseni ihmettelemällä median kaksijakoisuutta. Turvapaikanhakijat voidaan uutisissa tuomita elintasopakolaisiksi, mutta toisaalla riemuitaan etnisten ravintoloiden kosmopoliittisuudesta, Horsti kuvaa.
Tulijoista uutisoidaan kontrollipolitiikan vinkkelistä. Heidät asetetaan uhan ja laittomuuden kehyksiin. Turvapaikanhaku esitetään samassa vyyhdissä salakuljetuksen, väkivaltaisuuden ja prostituution kanssa.
Laittomuuden lisäksi korostuu hallinnan kehys, jossa yleisö ja viranomaiset kontrolloivat tulijoita. Tämä näkyy pikku-uutisissa, joissa selvitetään ihmisten lukumääriä, reittejä ja sijoittamista.
Uhkakehys luodaan monien elementtien avulla. Tulijoita käsitellään ”epähenkilöinä”, joita ei haastatella. Viranomaiset pääsevät ääneen lähteissä ja näkökulmissa, kielenkäyttö viittaa katastrofeihin, sotaan ja eläimellisyyteen ja jutuissa korostuvat hallinta sekä laittomuus.
– Laittomuuspuheet ovat entisestään lisääntyneet 2000-luvulla, huomauttaa Karina Horsti, joka työskentelee tutkijana Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksessa.
Ihmisoikeudet taka-alalle
Uutisointi kuvaa turvapaikanhakijoita, mutta samalla se rakentaa kuvaa suomalaisuudesta. Slovakian romanitulijoista kertoessaan se loi käsitystä Suomesta ”nukkuvana periferiana”, joka sai hävetä ottaessaan naiivisti vastaan perusteettomia tulijoita.
Horsti pohtii väitöksessään sitäkin, miksi antirasistinen ihmisoikeuskehys jää heikoksi uhkakuvien rinnalla. Tähän vaikuttaa juuri suomalaisten mielikuva itsestään: pienen maan pitää ensin hoitaa omat köyhänsä. Tällaista antisankari-kehystä vastaan on vaikea argumentoida ihmisoikeusnäkökulmalla.
Ihmisoikeuskehys on myös liian yleinen koskettaakseen kansaa toisin kuin nationalistinen puhetapa tai uutisissa rakennettu kriisitilanne, joka on ”välttämätöntä” ottaa hallintaan.
Etninen karnevaali
Tutkimuksen toinen osa käsittelee monikulttuurisuusjournalismia. Nämäkään aineistot eivät ole vapaita hierarkiasta. Suomalaisuus asettuu pluralistisen mosaiikin keskelle, ja sitä peilataan muitten kulttuurien kautta.
Etnisen peilauksen tuloksena juttu ”toisesta” kääntyykin tarinaksi ”itsestä”. Maahanmuuttajat pohtivat paljon Suomea. Lisäksi heidän kunnollisuuttaan korostetaan suomalaisuuden stereotypioilla kuten ahkeruudella.
Maahanmuuttajia lähestytään myös erilaisuuden riemuna. Rajatuista ja lokeroiduista etnisyyksistä tuotetaan karnevaalia.
- Kun suomalaisuus on ennen nähty hiljaisena ja vetäytyvänä, journalismi venyttää tätä omakuvaa monikulttuurisen Suomen suuntaan, sanoo Horstin.
Tutkija toivoo journalismilta moniäänisyyttä ja kokeiluja. Hän myös odottaa, että monikulttuurisuus näkyisi kaikessa media-aineistossa eikä rajoittuisi erilliseksi alalajikseen.
Karina Horstin väitös ”Vierauden rajat: Monikulttuurisuus ja turvapaikanhakijat journalismissa” tarkastettiin 22.10. Se löytyy www-osoitteessa http://acta.uta.fi/teos.phtml?10782
Tekstit
