Maahanmuuttovirasto: Ratkaisukäytännöt perhesideasioissa

Ulkomaalaisviraston (nyk. Maahanmuuttovirasto) tiedote oleskeluluvan myöntämisestä perhesiteiden vuoksi. Viraston ylijohtaja Jorma Vuorio vastaa viraston saamaan kritiikkiin, jonka on aiheuttanut eri kulttuureista kotoisin olevien ihmisten toisenlainen käsitys perheenjäsenestä. Vuorion mukaan nykyisen lain aikana virasto ei voi laajentaa perhekäsitystä suomalaisen ydinperheen ulkopuolelle.

Maahanmuuttovirasto:
Ylijohtaja Jorma Vuorio: Ratkaisukäytännöt perhesideasioissa
16.4.2007

Ylijohtaja Jorma Vuorio: Ratkaisukäytännöt perhesideasioissa

Ulkomaalaisvirastoa on julkisuudessa arvosteltu kriittisesti ratkaisukäytännöstä, jota se noudattaa perhesiteen perusteella myönnettävissä oleskeluluvissa.

Viraston saama palaute ja julkisuudessa käyty keskustelu herättävät päätöksentekijässä kysymyksiä. Eikö samankaltaisessa tilanteessa olevia hakijoita tarvitsekaan pitää yhdenvertaisessa asemassa? Pitääkö luvan myöntämisessä ottaa huomioon se, kuinka vaikutusvaltaisia tukijoita jollakin sattuu olemaan tai kuinka paljon hän saa asialleen julkisuutta?

Pidämme itsestään selvänä sitä, että virasto noudattaa lakia ja reagoi hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin silloin, kun ne linjaavat lain soveltamiskäytäntöä. Oman näkemyksemme mukaan päätöksenteon täytyy olla yhdenmukaista ja oikeusvarmaa. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että samanlaisissa tilanteissa kaikkiin asiakkaisiin lakia sovelletaan samalla tavalla.

Perhesiteitä koskevissa valitusasioissa korkein hallinto-oikeus on vahvistanut useita Ulkomaalaisviraston tekemiä päätöksiä, ja linjannut näin soveltamiskäytäntöä.

Laki ei aina vastaa yksittäisen ihmisen näkemyksiä ja odotuksia. Toisaalta kritiikki päätöksentekoon voi johtua osittain siitäkin, että lain sisältö ei ole tuttu. Sen vuoksi haluan nostaa esiin muutamia ulkomaalaislain perhesidesäännöksien ydinkohtia.

Kenelle oleskelulupa perhesiteen perusteella

Pääsääntö on, että ensimmäistä oleskelulupaa on haettava ulkomailla ennen Suomeen tuloa. Perhesiteen perusteella luvan voivat saada aviopuoliso, rekisteröity parisuhdekumppani, avopuoliso ja alle 18-vuotias naimaton huollossa oleva lapsi. Nykyisen ulkomaalaislain perusteluissa lähdettiin nimenomaan siitä, että perheenjäsenen määritelmä sisältää suomalaisen perhekäsitteen mukaiset ydinperheen jäsenet. Pettymyksiä tuottaa se, että perheenjäsenten piiri ei vastaa eri kulttuureista kotoisin olevien ihmisten käsitystä perheenjäsenestä.

Poikkeuksellisesti muukin omainen voi saada oleskeluluvan, jos hänen tarkoituksenaan on Suomessa jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai jos hän on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta sukulaisestaan. Tämäkin koskee vain niitä, joiden Suomessa oleva sukulainen on Suomen kansalainen tai oleskeluluvan pakolaisuuden, suojelun tarpeen tai tilapäisen suojelun perusteella saanut ulkomaalainen. Muilla perusteilla luvan saaneiden omaisilla tätä oikeutta ei ole.

Täysi riippuvuus Suomessa asuvaan sukulaiseen ei synny pelkästään sillä perusteella, että ulkomailla asuva henkilö ei enää kykene elämään kotimaassaan itsenäisesti siten kuin on tottunut. Kun riippuvuussuhteen laatua arvioidaan, otetaan huomioon se, voiko henkilö saada apua tai hoitoa omassa kotimaassaan ja voiko Suomessa oleva sukulainen auttaa häntä esimerkiksi lähettämällä rahaa kotimaahan. Merkittävää riippuvuussuhteen arvioinnissa on myös se, onko juuri Suomessa asuva sukulainen ainoa, joka voi hoitoa tai apua tarjota.

Jos hakija saa perhesidehakemukseensa kielteisen päätöksen, voi hän tehdä uuden hakemuksen muilla perusteilla, jos sellaisia on. Kun sukuyhteys nähdään ja koetaan inhimillisenä, läheisenä asiana, kielteisen perhesidepäätöksen saanut saattaa hakea uutta lupaa yksilöllisestä, inhimillisen syystä. Tällä perusteella oleskelulupia voidaan myöntää, mutta laki on varsin tiukka. Lisäksi lain perusteluissa on erityisesti todettu, että lainkohdan soveltamisella ei saa olla tarkoituksena ohittaa perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien edellytyksiä.

Lopuksi

Jos halutaan, että oleskelulupakäytännöt ovat Suomessa nykyistä väljemmät esimerkiksi siten, että maahan voi tulla turistina ja hakea oleskelulupaa vasta täällä tai että perhekäsitys on laajempi kuin suomalainen ydinperhe, tarvitaan lainsäädännön muutoksia.