HS: Rasistinen rikos johtaa tuomioon hyvin harvoin

Helsingin Sanomat: Rasistinen rikos johtaa tuomioon hyvin harvoin 25.4.2007

Rasistinen rikos johtaa hyvin harvoin tuomioon.

Poliisiammattikorkea­koulun viimevuotisen selvityksen mukaan Suomessa kirjattiin 2005 poliisiasiain tietojärjestelmään 669 rasistisia piirteitä sisältänyttä rikosta. Niistä puolet oli poliisi itse merkinnyt rasismikoodilla. Loput löytyivät selvityksen tekijöiden luokittelun perusteella.

Rasistisiksi rikoksiksi he määrittelivät ne, joissa ihminen oli joutunut rikoksen uhriksi sen vuoksi, että hän poikkesi ihonväriltään, rodultaan tai etniseltä alkuperältään rikoksen tekijästä.

Määrittely on rikoslain pykälää laveampi.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat eivät selvittäneet, kuinka moni rasistinen rikos johtaa syytteeseen ja lopulta oikeuden langettamaan tuomioon. Asia ei käy suoraan ilmi myöskään Tilastokeskuksen oikeustilastosta, mutta sitä kautta voidaan tarkastella kuinka paljon rasismituomioita ylipäänsä annetaan Suomessa vuositasolla.

Helsingin Sanomat pyysi Tilastokeskusta selvittämään rasismituomiot kolmen rikoslain kohdan mukaan vuodelta 2005. Pykälät koskivat kiihottamista kansanryhmää vastaan, syrjintää ja tuomion koventamista rasismin tai muukalaisvihan perusteella.

Tulos oli odotusten mukainen: Suomessa langetettiin tuomio 17 oikeusjutussa 25 ihmiselle rasismipykälien perusteella. Heistä 12 sai sakkoa syrjinnän vuoksi, viisi syytettä syrjinnästä hylättiin. Yhteensä 13 tuomitun oikeudessa saama tuomio koveni rasistisen motiivin takia.

Vaikka Poliisiammattikorkeakoulun keräämät rasistisia piirteitä sisältäneet rikokset ja oikeustilaston tuomiot eivät ole suoraan verrannollisia lukuja, voidaan niiden perusteella kuitenkin arvioida, että rasistisia rikoksia tapahtuu Suomessa paljon enemmän kuin niistä annetaan tuomioita.

Koska rasistisista rikoksista nostettuja syytteitä hylättiin tarkasteluvuonna oikeudessa vain viisi kappaletta, on siitä pääteltävissä, etteivät jutut koskaan etene oikeuden käsittelyyn asti.

"Tuomioistuimeen niillä on korkea kynnys. Ehkä syyttäjäpuoli lähtee siitä, ettei näyttö riittäisi", Helsingin käräjäoikeuden laamanni Kauko Huttunen pohtii. Hänen mukaansa kukaan ei ole tutkinut rasististen rikosten etenemistä Suomen oikeusjärjestelmässä.

Eniten tekoja, joissa selvityksen mukaan arvioitiin olevan rasistisia piirteitä, tapahtui Helsingissä.

Niitä oli 175. Samana vuonna pääkaupungissa tuomittiin niistä vain kuusi ihmistä.

"Tuo on hurja luku, joka vaatisi tarkempaa selvittämistä", Helsingin syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka huomauttaa. Hänen mukaansa Helsingissä ei ole tehty rikoksia vastaavaa määrää syyttämättäjättämispäätöksiä.

Ylikomisario Mia Poutanen sisäministeriön poliisiosastolta sanoo, että poliisin tietoon tulleista teoista, joissa rikoksen tekovaiheessa epäillään olevan rasistinen motiivi, ovat suurimmaksi osaksi eriasteisia pahoinpitelyjä, vahingontekoja, kunnianloukkauksia tai laittomia uhkauksia.

Vahingonteot ja lievät pahoinpitelyt ovat sen tyyppisiä rikoksia, joista tulee vähemmän tuomioita kuin poliisille tehdään rikosilmoituksia.

Syitä on monia. Esimerkiksi lievissä pahoinpitelyssä ja vahingonteossa asianosaiset voivat sopia jutun tutkintaprosessin aikana ja epäilty pahoinpitely saattaa tutkinnassa osoittautua lieväksi. Silloin juttu muuttuu asianomistajarikokseksi, eikä johda syytteeseen, ellei uhri sitä vaadi.

Moni pahoinpitely ja vahingonteko jäävät selvittämättä senkin takia, ettei tekijää saada koskaan selville.