perjantai 17. huhtikuuta 2020

Iltalehti: Tutkimus: "Eliitti” onkin voimakkaimmin maahanmuuttoa vastaan, toisin kuin on luultu

Iltalehti: Tutkimus: "Eliitti” onkin voimakkaimmin maahanmuuttoa vastaan, toisin kuin on luultu 17.4.2020

Tuoreen tutkimuksen mukaan käsitys siitä, että köyhät ja työttömät vastustavat maahanmuuttoa ei näytä pitävän paikkaansa.

Maahanmuuttoa vastustavatkin eniten ne, joilla on hyvä koulutus ja korkeat tulot, kertoo Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa tehty tutkimus.

Yliopisto tiedottaa, että vastoin vakiintuneita käsityksiä maahanmuuton voimakkaimmat vastustajat eivät ole heikossa asemassa olevia köyhiä tai työttömiä, vaan monen mittarin mukaan kaikkein etuoikeutetuimpia ihmisiä.

Tutkimuksessa vastaajien ”eliitti” koostuu suhteellisen hyvin koulutetuista, korkeatuloisista ja henkisesti hyvinvoivista ihmisistä. Tutkimustulosten mukaan he puolustavat vahvasti vallitsevaa hierarkiaa ja siten omaa asemaansa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 18–29-vuotiaiden asenteita vuoden 2015 eduskuntavaalien alla.

– Tulos kyseenalaistaa syrjäytymisen ja maahanmuuttovastaisuuden välisen yhteyden. Ne, joilla on eniten menetettävää yhteiskunnallisissa mullistuksissa, ovat kaikkein epäluuloisimpia toisia kohtaan, tutkijatohtori Rasmus Mannerström sanoo tiedotteessa.

Asenteita mitattiin kaksi viikkoa ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja internet-paneelilla. Tutkimuksen otoksen kerrotaan olevan laaja ja suhteellisen edustava sukupuoli-, ikä-, koulutus- ja tulojakaumaltaan. Kaupunkilaiset olivat hieman yliedustettuina.

Vahvaa kannatusta tai vastustusta
Tutkimuksen mukaan erot olivat selkeitä.

– Maltilliset ”tolkun ihmiset” olivat harvassa, ja vastaajat sijoittuvat vahvasti joko kannattamaan tai vastustamaan maahanmuuttoa, Mannerström kertoo.

Tutkimuksessa havaittiin myös poikkeavaisuuksia perinteiseen talouskysymyksiin painottuvaan oikeisto–vasemmisto-jaotteluun.

Tutkimus osoitti, että sosiaaliset arvot, etenkin maahanmuuttoon liittyen, määrittivät ja jakoivat vastaajien poliittista ideologiaa voimakkaammin kuin talouskysymykset.

– Perinteisesti on oletettu, että vasemmisto on liberaalia ja oikeisto konservatiivista. Tällainen oletus on ehkä ollut perusteltu, sillä sosiaaliset arvot eivät ole aiemmin olleet poliittisesti yhtä merkittäviä. Mutta nykyisin on selvää, että taloudellisista näkemyksistä ei voi vetää arvoihin liittyviä johtopäätöksiä tai päinvastoin, vaan nämä asiat voivat mennä täysin ristiin, Mannerström sanoo.

Arvopuolueet pärjäävät
Mannerström arvioi, että arvot ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä äänestäjille ja ”arvopuolueet” pärjäävät.

– Mitä enemmän poliittinen keskustelu keskittyy sosiokulttuuristen kysymysten ympärille, sitä enemmän tulevat etenkin perussuomalaiset, mutta osin myös vihreät, houkuttelemaan kannattajia kaikista muista puolueista, Mannerström sanoo.

Tutkimuksessa mitattiin asenteita tuloeroihin, sosiaalietuuksiin, maahanmuuttoon, ympäristöön ja puolustusvoimien vahvuuteen. Löytyi neljä tyypillistä yhdistelmää eli niin kutsuttua asenneprofiilia: vasemmisto- ja oikeistoliberaalit sekä vasemmisto- ja oikeistokonservatiivit.

Suurin ideologinen ryhmittymä 44 prosentin osuudella oli oikeistoliberaalit: he suhtautuivat myönteisesti maahanmuuttoon ja tuloeroihin, kielteisesti sosiaalietuuksiin ja neutraalisti ympäristönsuojeluun ja puolustusvoimien vahvuuteen.

Vastaajista oikeistokonservatiiveiksi määriteltiin 23, vasemmistokonservatiiveiksi 18 ja vasemmistoliberaaleiksi 15 prosenttia. Miehet olivat yliedustettuina oikeistokonservatiiveissa, naiset vasemmistoliberaaleissa.