HS: Tutkimus: Suomen ammattioppilaitoksissa ja lukioissa ainakin 80 ympärileikattua tyttöä – silpomiset näyttävät kuitenkin vähentyneen

Helsingin Sanomat: Tutkimus: Suomen ammattioppilaitoksissa ja lukioissa ainakin 80 ympärileikattua tyttöä – silpomiset näyttävät kuitenkin vähentyneen 5.6.2020
Yle: Kysely: Tyttöjen sukuelinten silpominen näyttää vähentyneen Suomessa
Seura: Kysely paljasti: Yli 50 Suomessa syntynyttä tyttöä on ympärileikattu – Aktivisti: ”Olisiko luku ollut suurempi, jos myös peruskoululaisilta olisi kysytty?”

THL: Kouluterveyskysely: Suomessa vähän tyttöjä, joiden sukuelimet on ympärileikattu, osa ei osannut vastata kysymykseen

YMPÄRILEIKKAUKSEN eli sukupuolielinten silpomisen esiintyvyys tytöillä ja naisilla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tutkimuksen mukaan vähäistä Suomessa.

THL selvitti asiaa sekä Kouluterveyskyselyssä että syntyneiden lasten rekisteristä. THL on käyttänyt tutkimuksessa termiä ympärileikkaus, koska asiakastyössä se on koettu sukupuolielinten silpominen -termiä toimivammaksi.


KOULUTERVEYSKYSELYSSÄ lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa vuonna 2019 opiskelevista tytöistä 80, mikä vastaa noin 0,2 prosenttia vastaajista, kertoi olevansa ympärileikattu.

”On arvokasta, että nyt on ensimmäistä kertaa saatu teini-ikäisten silpomistilanteesta tietoa”, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, Mimmi Koukkula THL:stä. Hän on kätilö ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntija.

Ympärileikkauskysymykseen vastanneista tytöistä 135, eli noin 0,4 prosenttia vastaajista, ei osannut sanoa, onko hänet ympärileikattu.

Tämä voi Koukkulan mukaan kertoa siitä, että leikkausta ei ole tehty tai että perinne ei ole tuttu. Voi myös olla, että nuori ei tiedä varmaksi, onko hänet vauvana leikattu.

”Seksuaalikasvatukseen pitää panostaa enemmän. Terveystiedon opetuksessa pitää ihan näyttää, miltä sukupuolielinten normaali anatomia näyttää, jotta tytöille menisi tieto siitä, mikä poikkeavaa ja mikä luonnollista”, sanoo Koukkula.

THL:N asiantuntijoiden mielestä terveystiedon opetuksessa seksuaaliterveydestä puhuttaessa pitäisi ottaa huomioon eri ulkomaalaistaustaiset ryhmät ja huomioida se, että kieli voi tuottaa ongelmia. Huomionarvoista olisi myös se, että seksuaalisuuteen liittyviin asioihin suhtaudutaan eri tavalla eri kulttuureissa.

Koukkula vinkkaa, että THL:n nettisivuilta löytyy ammattilaisille suunnattu video, jossa somalitaustaiset naiset kertovat vinkkejä tyttöjen ympärileikkauksen puheeksiottamiseen.

”Siellä on opettajillekin suunnattuja asioita.”

Video on tehty Amal ry:n, Vigor -hankkeen, THL:n ja somaliyhteisön naisten yhteistyönä.

Kouluterveyskyselyyn on vastattu ympäri Suomea, mutta ympärileikkauskysymykseen vastanneita on sen verran vähän, että alueellista analyysiä tutkimuksessa ei pystytty tekemään.

SYNTYNEIDEN lasten rekisterin mukaan vuosina 2017 ja 2018 Suomessa synnyttäneistä naisista 285, eli 0,4 % prosenttia, oli ympärileikattuja. Tästä luvusta puuttuvat kuitenkin toistaiseksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) synnyttäjät. Kun heidät saadaan mukaan tilastoihin, ympärileikattujen synnyttäneiden naisten osuus luultavasti kasvaa, koska pääkaupunkiseudulla on muuta maata enemmän maahanmuuttajataustaisia ihmisiä.

”Luvut ovat tosi pieniä, mikä vahvistaa meidän aiempaa käsitystä siitä, että ympärileikkaus ei ole enää niin yleinen asia edes somaliyhteisön keskuudessa kuin mitä se on ollut aiemmin”, tutkimuspäällikkö Reija Klemetti sanoo.

”Todella mielenkiinnolla odotan Husin lukuja syntyneiden lasten rekisteriin. Vasta sitten voidaan kattavasti arvioida Suomen tilannetta, koska synnytystilanteessa ympärileikkaus tulee luotettavasti todettua.”

Näillä näkymin tietoa Hus-alueen ympärileikatuista synnyttäjistä on tarkoitus saada noin vuoden päästä kesällä. Hus-alueen tulosten saaminen mukaan on viivästyttänyt Apotti-tietojärjestelmän käyttöönotto.

VAIKKA nyt julkistetut luvut kertovat THL:n asiantuntijoiden mielestä hyvästä kehityskulusta, ympärileikattuja tyttöjä ja naisia kuitenkin yhä on. Silpomisista voi seurata muun muassa kipuja, tulehduksia, virtsaamisvaikeuksia ja vaarallisia synnytyksiä.

Tämän vuoksi Suomessa tarvitaan edelleen tyttöjen ympärileikkauksen estämiseen tähtäävää ehkäisytyötä, Klemetti painottaa.

”Istanbulin sopimuksen takia olemme velvoitettuja edistämään avointa puhumista asiasta. On tärkeää, että yhteisöt ovat mukana ehkäisytyössä ja vanhemmat kertoisivat lapsilleen avoimesti leikkausperinteestä ja myös siitä, jos se on lopetettu. Silloin heidän on siitä ammattilaistenkin kanssa helpompi puhua.”

_________________________________

Yle: Kysely: Tyttöjen sukuelinten silpominen näyttää vähentyneen Suomessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tekemän kouluterveyskyselyn mukaan lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa viime vuonna opiskelleista tytöistä 0,2 prosenttia kertoo olevansa ympärileikattu.

Useimmiten ympärileikkauksesta eli sukuelinten silpomisesta kertoivat somalialaissyntyiset tytöt. Kyselyyn vastanneista Somaliassa syntyneistä tytöistä kahdeksan, eli joka viides kertoi silpomisesta.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa asuvilta teini-ikäisiltä tytöiltä kysytään sukuelinten silpomisesta.

THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti sanoo, että aikaisemmista tutkimuksista on nähty, että naisten sukuelinten silpominen on vähentymässä.

Tämä trendi nousee esille, kun kouluterveyskyselyn tulosta verrataan syntyneiden lasten rekisteriin vuosilta 2017 ja 2018. Rekisterin mukaan tuolloin Suomessa synnyttäneistä naisista 0,4 prosenttia oli läpikäynyt sukuelinten silpomisen. Rekisteristä puuttuvat HUSin tiedot järjestelmän muutoksen takia. Klemetti katsoo lukujen olevan samansuuntaisia. Täysin varmoja johtopäätöksiä luvuista ei voida tehdä, koska ne ovat niin pieniä.

– Näyttää siltä, että perinteestä ollaan luopumassa, mutta se ei ole täysin loppunut, hän sanoo.

Aiheesta puhuminen tärkeää
Kyselyyn vastanneista tytöistä 0,4 prosenttia ei osannut sanoa, onko hänen sukuelimensä silvottu.

– Tämä kertoo, että perinne ja koko asia ei ole tuttu opiskelijoille. Siellä voi olla vääriä vastauksia, kumpaankin suuntaan, Klemetti toteaa.

Epätietoisuuden vuoksi aiheesta on tärkeä puhua. Asia otetaan esille neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa, mutta tämän lisäksi Klemetti toivoo keskustelua myös kodeissa.

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen tarkoittaa ulkoisten sukuelinten vahingoittamista tai poistamista ilman lääketieteellistä syytä. Naisen seksuaalisuutta vahingoittavaa perinnettä harjoitetaan edelleen erityisesti Afrikan, Lähi-idän ja Aasian alueilla, mistä se on levinnyt muuttoliikkeiden mukana ympäri maailmaa.

Länsimaissa tyttöjen sukuelinten silpomista pidetään naisiin sekä lapsiin kohdistuvana väkivaltana ja vakavana ihmisoikeusloukkauksena. Suomen lain mukaan sukuelinten silpominen on rikos. Myös Suomessa asuvan tytön vieminen ulkomaille silvottavaksi on kielletty.

Kouluterveyskysely 2019
Kouluterveyskyselyyn vastasi yhteensä 38 604 lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa ensimmäistä ja toista vuotta opiskelevaa tyttöä. Valtaosa vastaajista oli lukiolaisia. Kyselyn kattoi arviolta 70 prosenttia lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista.