Yle: Ylen tiedot: Perussuomalaisten Juha Mäenpään syytesuojan saa poistaa, arvioi valtaosa perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista

Yle: Ylen tiedot: Perussuomalaisten Juha Mäenpään syytesuojan saa poistaa, arvioi valtaosa perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista 4.6.2020

Valtiosääntöprofessorien kiteytys: tulkinnanvaraista, mutta jos on ratkaisupakko, ratkaisu olisi syytesuojan poisto.

Valtaosa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista on sitä mieltä, että perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään syytesuojan voi poistaa.

Ylen eri lähteet kertovat, että asiantuntijoiden mielestä ratkaisussa on silti tulkinnanvaraisuutta, tapaus ei ole oikeudellisesti kirkas.

Valtaosa asiantuntijoista päätyi kuitenkin siihen, että eduskunnan ei pitäisi estää normaalia rikosprosessia. Eli asiantuntijoiden mukaan kansanedustaja Mäenpään syytesuojan voisi poistaa.

Tapauksessa on kyse Juha Mäenpään eduskunnassa viime kesäkuussa pitämästä puheenvuorosta, jossa hän puhui ensin maahanmuutosta ja heti tämän jälkeen vieraslajien torjunnasta tavalla, joka rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin.

Esitutkinnan jälkeen poliisi arvioi, että Mäenpään on syytä epäillä syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Poliisi toimitti asian syyttäjälle syyteharkintaan. Mäenpää on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Yksikään asiantuntija ei vastustanut syytesuojan poistoa
Perustuslakivaliokunta kuuli valtakunnansyyttäjän lisäksi tapauksesta kaikkiaan kuutta asiantuntijaprofessoria. Yksikään asiantuntija ei sanonut, ettei syytesuojaa tulisi poistaa.

Ylen tietojen mukaan yksi asiantuntija, viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta, ei ottanut kantaa syytesuojan poiston puolesta tai vastaan. Korpisaari on sananvapauteen ja viestintään erikoistunut professori.

Perustuslakiasiantuntijoina valiokunta kuuli valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidéniä, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta Helsingin yliopistosta sekä valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljasta Turun yliopistosta.

Rikosoikeuden asiantuntijoina kuultavina olivat rikosoikeuden professorit Kimmo Nuotio ja Sakari Melander Helsingin yliopistosta.

Ennakkotapaus edustajan sananvapauden ja rikosvastuun suhteesta
Yleensä perustuslakivaliokunta noudattaa yksimielisten asiantuntijoiden näkemystä ratkaisuissaan. Perustuslakivaliokunta on pyrkinyt myös välttämään äänestysratkaisuja, jotta perustuslain tulkinta ei politisoituisi.

Mäenpään tapauksessa valiokunnan harkintavara on tavanomaista suurempi. Perustuslakiasiantuntijat ovat ilmaisseet, että tilanteessa on tulkinnanvaraa, vaikka useimmat asiantuntijat syytesuojan poistamisen hyväksyvätkin.

Yksi Ylen lähde kuvaa tilannetta niin, että hyvillä perusteluilla voisi päätyä kumpaan tulokseen tahansa, syytesuojan puoltamiseen tai poistamiseen.

Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.

Perustuslaki 30 §, kansanedustajan koskemattomuus
Ylen tiedon mukaan perustuslakivaliokunta puntaroi myös sitä, olisiko Juha Mäenpää voinut ilmaista asiansa kiistellyssä puheessaan toisella tapaa.

Siis olisiko Mäenpää voinut sanoa sanottavansa niin, ettei häntä tarvitsisi epäillä rikoksesta? Ja jos olisi, osoittaako vaihtoehdon olemassaolo, että Mäenpään syytesuojan voisi poistaa eikä silti rajoitettaisi kansanedustajan sananvapautta?

Käytännössä valiokunnan ratkaisu on ennakkotapaus kansanedustajan sananvapaudesta ja rikosoikeudellisesta vastuusta puheistaan. Perustuslaki antaa kansanedustajalle erityisaseman.

Mäenpään kohtalo ratkeaa vasta koko eduskunnan äänestyksessä
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on Ylen tietojen mukaan ilmoittanut perustuslakivaliokunnalle, että hän haluaa syyttää Juha Mäenpäätä, jos eduskunta poistaa kansanedustajan syytesuojan.

Perustuslakivaliokunta tekee Mäenpään tapauksesta esityksensä, mietinnön eduskunnan täysistunnolle, joka lopullisesti ratkaisee asian. Perustuslain mukaan kansanedustajan saa asettaa syytteeseen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden johdosta vain, jos viisi kuudesosaa eduskunnasta antaa sille suostumuksen.

Perustuslakivaliokunta yrittää saada näkemyksensä Mäenpään tapauksesta valmiiksi kesäkuussa, jotta eduskunta ehtisi äänestää syytesuojasta ennen kesän istuntotaukoa.

Perustuslakivaliokunta tekee vain esityksen, voisiko sen puolesta syytesuojan poistaa. Valiokunta ei ota kantaa syyllisyyteen tai siihen, onko rikosta tapahtunut.

Perussuomalaiset vastustaa syytesuojan murtamista. Perussuomalaisten äänet täysistunnon käsittelyssä riittäisivät torppaamaan valtakunnansyyttäjän pyynnön.

Vaikka perustuslakivaliokunta siis päätyisikin omalta osaltaan siihen, että eduskunta voisi poistaa Mäenpään syytesuojan, ehdotus erittäin todennäköisesti kaatuu täysistunnon äänestyksessä. Tämä tarkoittaisi, ettei valtakunnansyyttäjä voi syyttää Mäenpäätä, vaikka haluaisikin.