Poliisiblogi: Kaikkien turvaaja, kaikkina aikoina

Poliisiblogi: Kaikkien turvaaja, kaikkina aikoina 26.6.2020

Rasismi on rikos. Sitä ei pidä piilotella tai sietää. Suomalaisessa oikeusvaltiossa meillä jokaisella on erinomaiset mahdollisuudet pysäyttää rasisti, oli kyseessä sitten poliittinen päättäjä, julkisuuden henkilö, seinänaapuri tai poliisi.

Ensin oli #metoo, nyt #blm. Molempien ytimessä on sama asia, ihmisten koskemattomuus ja yhdenvertaisuus. Poliisin tehtävänä on turvata perusoikeuksia.

Suomessa avoimesti rasisti poliisi ei pystyisi kovin pitkään piiloutumaan, väitän. Työtämme arvioidaan joka päivä, ja hyvin julkisesti. Hyvä niin. Säännölliset luottamusmittaukset, yksittäiset kanteluratkaisut tai uutiset epäillyistä väärinkäytöksistä läpivalaisevat niin organisaation kuin sen yksittäiset toimijat. Jokainen kansalainen on omavalvoja.

Poliisi nauttii maassamme poikkeuksellista luottamusta. Se ei ole yksinomaan viranomaisten ansiota, vaan koko suomalaisen yhteiskunnan. Perustana on lainsäädäntö, joka antaa toimivaltuudet ja toisaalta vastuun ja siihen liittyvän valvonnan. Mitä tarkemmin toiminta on ohjeistettu, sitä vähemmän jää tulkinnanvaraa itse työn toteuttajalle.

Laillisesta on lyhyt matka laittomaan

Ulkomaalaislaki on yksi esimerkki, jossa toimivaltuuksien on syytä olla hyvin selkeät. Lain tavoitteena on maassa olon edellytysten valvonta, ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien turvaaminen ja työskentelyn luvallisuuden kontrollointi sekä ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ja auttaminen.

Ulkomaalaisten valvonnasta on vain lyhyt matka etniseen profilointiin, rasismin yhteen ilmenemismuotoon. Siihen syyllistyy, jos käyttää poliisivaltuuksia yksinomaan tai pääasiallisesti henkilön rodun, etniseen alkuperän tai uskonnon takia.

Tässä kohtaa tulee tietysti varmistaa, että lainsäädäntömme on kaikin puolin sellainen, että liukuman vaara lain väärälle puolelle olisi mahdollisimman pieni.

Poliisihallitus selvitti kolme vuotta sitten etnisen profiloinnin kiellon toteutumista ulkomaalaisvalvonnassa ja muussa poliisitoiminnassa. Asiaa koskevia kanteluita ei oltu juuri tehty. Tämä ei tietysti vielä todista, että ilmiötä ei olisi olemassa.

Myös ulkomaalaistaustaiset luottavat poliisiin

Kyselytutkimukset kertovat osaltaan siitä, miten poliisitoiminnan kohteeksi päätyneet ihmiset ovat kohtaamiset kokeneet. Pysäytetyt -tutkimuksessa todetaan, että suomalaistaustaisen ja etnisesti ei-suomalaistaustaisen nuoren 15‒29-vuotiaan aikuisen riski joutua poliisin pysäyttämäksi on yhtä suuri. Osa haastatelluista kuitenkin koki, että pysäyttämisen perusteena oli ihonväri tai ulkonäkö.

Tutkimusdataa löytyy myös EU:n tasa-arvoviraston MIDIS-tutkimusraporteista. Sen mukaan joka kymmenes poliisin pysäyttämistä koki joutuneensa etnisen profiloinnin kohteeksi. Luku vastaa eurooppalaista keskiarvoa. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta lähtöisin olevien luottamus poliisiin oli Suomessa vertailumaista korkein.

Myös ulkomaalaistaustaisten psyykkistä hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta selvittäneessä tutkimuksessa (THL) luottamus poliisiin Suomessa oli jopa vahvempaa kuin kantasuomalaisten.

Rasismi syrjäyttää, ja altistaa väkivallalle

Suomi on maa, jossa tunnetaan voimakasta yleistä luottamusta, eli luottamusta muihin, myös tuntemattomiin. Yhteiskunnan eetos on, että viranomaiset ovat aidosti kansalaisten palveluksessa.

Maahanmuuton myötä maamme on monimuotoistunut, silti edelleen hyvin turvallinen. On kuitenkin merkkejä siitä, että meillekin on muodostumassa erilaisia sosiaalisia todellisuuksia ja elintasoja, millä voi pitkällä aikavälillä olla yhteiskunnan rauhallisuutta horjuttavaa vaikutusta.

Syrjäytyminen altistaa ongelmille. Siitä syntyvästä vihasta saavat voimansa muun muassa terrorismi ja väkivaltainen ekstremismi.

Poliisille on siksikin erityisen tärkeää, että se nauttii kaikkien väestöryhmien luottamusta. Ennalta estävän toiminnan ryhmät pyrkivät olemaan mukana ihmisten arjessa muutoinkin kuin varsinaisilla poliisitehtävillä.

Poliisin perus- ja jatkokoulutuksessa käsitellään laaja-alaisesti perus- ja ihmisoikeuksia. Jokainen valmistunut vannoo valan, jossa lupaa kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa ja oikeuksia sekä toimia avoimesti ja sovinnollisuutta edistäen.

Jos ongelmia havaitaan, niihin puututaan

Poliisin riveissä on varmasti maahanmuuttokriittisiä henkilöitä. Tämä ei saa näkyä kuitenkaan virkatoimissa. Vastaavasti vähemmistöt voivat kohdistaa rasismia valtaväestöön. Kenttäpartiot kuulevat päivittäin huutoja tyyliin: ”Sinä rasistinen kyttä”. Tilanne ei saa myöskään kehittyä sellaiseksi, että poliisi jättää virkatehtäviä hoitamatta asiakkaan etnisen taustan vuoksi pelätessään leimautumista rasistiksi. Yhdenvertainen kohtelu tarkoittaa sitä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti.

Se, että osa mielenosoittajista rikkoo paikkoja ja hakkaa ihmisiä, ei anna aihetta leimata kaikkia mielenilmaisijoita. Sama koskee poliisia. Yhden poliisin toiminta ei saa leimata koko poliisia.

Jos ongelmia havaitaan, niihin puututaan. Tästä esimerkkinä voi mainita poliisien Facebook-ryhmän, jossa käytiin epäasiallista keskustelua. Syyttäjä ei löytänyt viitteitä rikoksesta, poliisilaitokset antoivat kuitenkin huomauksia.

Suomi on monella mittarilla maailman vakain, vapain ja turvallisin maa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisimme täydellisiä.

Siksi palaan alkuun. Pysäytä rasisti, vaikka se olisi viranomainen. Tee epäasiallisesta kohtelusta kantelu tai rikosilmoitus. Vain se takaa mahdollisuuden, että oikeus toteutuu.

Sanna Heikinheimo,
Poliisijohtaja
Poliisitoimintayksikkö
Poliisihallitus