Helsingin Sanomat: Ulkomaalaispoliittinen periaateohjelma pian hallitukselle: 10000 ulkomaalaisen vuosikiintiö tervehdyttäisi suomalaisten geenejä 30.11.1993
Pakolais- ja siirtolaisasiain neuvottelukunta (Paksi) uskoo pakolaisten tai siirtolaisten tulon vahvistavan sisäsiittoisia suomalaisgeenejä. Neuvottelukunta pitää 10000 ulkomaalaisen vuosikiintiötä suositeltavana jo väestörakenteen korjaantumisen kannalta.
Paksi jättää ulkomaalaispoliittisen periaateohjelmansa hallitukselle ilmeisesti vielä joulukuun aikana.
Neuvottelukunta vetoaa ruotsalaisselvityksiin ja laskee Suomen hyötyvän 800000 markkaa jokaisesta valmiiksi koulutetusta ulkomaalaisesta. Vaikka tänne tuleville siirtolaisille tai pakolaisille ei pystyttäisi osoittamaan työtä, katsotaan että koulutettuja ulkomaalaisia voitaisiin silti ottaa "reserviin" parempia aikoja odottamaan.
Ohjelmassa todetaan, että ikärakenteen tervehdyttämiseen tarvitaan siirtolaisuuden lisäksi syntyvyyden rajua kasvua. Lapsia tarvitaan 75000 vuodessa, kun niiden määrä parina viime vuotena on ollut 67000 ja muutama vuosi sitten jopa alle 60000.
"Ikärakenteen vinoutumaan voidaan vaikuttaa ainoastaan syntyvyyttä lisäämällä, maahanmuutolla ja näiden yhdistelmällä."
"Väestökehityksen kannalta 10000:n muuttovoitto olisi toivottavaa."
Jotta ikärakenne kehittyisi edullisesti, pitäisi laskussa huomioitujen muuttajien olla koulutettuja ja työikäisiä ihmisiä. Suomi ei kuitenkaan toimi kuten esimerkiksi Australia, joka ottaa vain koulutettuja ja sopivan ikäisiä siirtolaisia.
Koska ohjelma korostaa perheen yhdistämisen tärkeyttä, merkitsisi 10000 työikäisen muutto sitä, että perheiden yhdistämisen myötä tänne tulisi huomattavasti enemmän ulkomaalaisia. Entisen Jugoslavian alueelta tulevan isän perässä lasketaan tulevan vaimo ja kaksi lasta. Somali tuo keskimäärin vaimon ja kuusi lasta.
Suomessa on noin 55000 ulkomaalaista. Vuonna 1990 määrä oli 21000, eli määrä on lisääntynyt noin kymmenellä tuhannella vuodessa.
Geenipohja vahvistuisi
Täysin uutta Paksin periaateohjelmassa on huoli syrjässä asuvien suomalaisten geneettisestä tasosta.
"Kaikkea ei voi mitata kansantaloudellisilla mittareilla. Suomi saa kielitaitoa ja vahvistaa kosketuspintaa muuhun maailmaan, josta se on riippuvainen. Maahanmuutto voi osin korjata maamme vinoutunutta väestörakennetta. Kulttuurin rikastumista ja geneettisen pohjan vahvistumista ei niin ikään kyetä mittaamaan."
Työministeriössä toimiva neuvottelukunta on istunut jo pari vuotta ja sillä on menossa jo kolmas periaateohjelmaluonnos. Viimeisiä erimielisyyksiä, jotka koskevat mm. ulkomaalaiskiintiötä, käsitellään torstaina pidettävässä kokouksessa.
"Kaunis mutta epärealistinen"
Eräs Paksin jäsen huomauttaa, että ohjelma on kaunis mutta epärealistinen.
"Neuvottelukunta esimerkiksi esittää, että ulkomaalaisista vastaavia virkamiehiä nimitettäessä on erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, että he pystyvät asennoitumaan ulkomaalaisiin oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti."
"Miten virkamiehen oikea asennoituminen todetaan?" Paksin jäsen kysyy.
Hänen mukaansa koko ohjelma heijastaa sen pääarkkitehtien näkemystä siitä, että meillä on liian vähän ulkomaalaisia.
Paksi pyrkii esittelemään periaateohjelmaansa jo perjantaina järjestetävässä presidenttiehdokkaitten paneelissa. Paneelissa selvitetään presidenttiehdokkaitten kantoja Suomen pakolais- ja siirtolaispolitiikkaan.
Neuvottelukuntaan kuuluvat puheenjohtajana kansliapäällikkö Heikki S. von Hertzen sosiaali- ja terveysministeriöstä ja varapuheenjohtajana kansliapäällikkö Pertti Sorsa työminiteriöstä. Neuvottelukunnan pääsihteeri on neuvotteleva virkamies Risto Laakkonen työministeriöstä. Muita jäseniä ovat mm. kansliapäällikkö Juhani Perttunen sisäministeriöstä, Risto Veijalainen ulkomaalaiskeskuksesta ja Heikki Mattila työministeriöstä. Mukana on väkeä kaikkiaan seitsemästä ministeriöstä. Lisäksi jäseniä on SAK:sta, kirkosta ja vapaaehtoisjärjestöistä kuten Suomen ulkomaalaisyhdistyksestä.