HS: ETK: Maahanmuuton lisääminen helpottaisi eläkkeiden rahoitusta, mutta ”aika masentavan vähän”

Helsingin Sanomat: ETK: Maahanmuuton lisääminen helpottaisi eläkkeiden rahoitusta, mutta ”aika masentavan vähän” 26.11.2019

MAAHANMUUTON lisääminen kohentaisi suomalaisen eläketurvan rahoitusta ja alentaisi työeläkemaksun nostopaineita, arvioi Eläketurvakeskus (ETK) tuoreessa raportissaan.

ETK on arvioinut maahanmuuton vaikutuksia työeläkejärjestelmään useiden eri skenaariolaskelmien kautta. Laskelmien lähtökohdaksi on otettu ETK:n vuosia 2019–2085 koskeva pitkän aikavälin ennuste.

Skenaariolaskelmien mukaan työeläkemaksun nostopaine vähenisi noin kaksi prosenttiyksikköä laskentajakson lopussa, jos nettomaahanmuuttoa kasvatettaisiin 10 000:lla verrattuna Tilastokeskuksen 2018 väestöennusteen oletukseen.

Väestöennusteessa nettomaahanmuutoksi oletetaan 15 000 henkilöä vuodessa.

Maahanmuuton väheneminen puolestaan heikentäisi eläketurvan rahoitusta, ETK arvioi.

Jos nettomaahanmuutto vähenisi 10 000:lla vuodessa eli 5 000 henkilöön, jouduttaisiin työeläkemaksua nostamaan jo 2030-luvulla. Laskentajakson lopussa työeläkemaksu olisi yli kaksi prosenttiyksikköä peruslaskelmaa suurempi.

ETK:n mukaan eläkemaksua alentaisi lähivuosikymmeninä eniten skenaario, jossa maastamuutto vähenee merkittävästi.

Maahanmuuton vaikutuksia verrataan skenaarioissa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaiseen kehitykseen. Väestöennusteen mukainen kehitys, eli syntyvyyden voimakas heikentyminen, tarkoittaisi ETK:n mukaan, että työeläkemaksuja (TyEL) jouduttaisiin nostamaan nykyiseltä 24–25 prosentin tasolta yli 30 prosenttiin vuosisadan jälkipuoliskolla.

MAAHANMUUTTO vaikuttaisi myönteisesti eläketurvan rahoittamiseen, koska se on omiaan lisäämään työikäisten määrää.

Väestöennusteen mukaan Suomen työikäisten määrä vähenee voimakkaasti väestön ikääntymisen ja syntyvyyden vähenemisen seurauksena.

Maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti työikäisiä tai lapsia. Lisäksi syntyvyys on joissakin maahanmuuttajaryhmissä selvästi suurempaa kuin Suomessa syntyneillä.

Olennainen kysymys eläkejärjestelmän kestävyyttä tarkasteltaessa on kuitenkin, missä määrin Suomeen tulleet maahanmuuttajat työllistyvät ja ovat näin rahoittamassa eläketurvaa.

ETK:n laskelmissa on pyritty huomioimaan juuri erot työllistymisessä. Maahanmuuttajat jaettiin skenaarioissa kolmeen ryhmään taustansa perusteella: hyvin työllistyviin, keskinkertaisesti työllistyviin ja huonosti työllistyviin.

Hyvin ja keskinkertaisesti työllistyvien ryhmistä tuleva lisämaahanmuutto laskisi raportin mukaan työeläkemaksua 2040-luvun puolivälissä noin prosenttiyksikön perusuraa alemmas.

Heikommin työllistyvien ryhmästä tuleva maahanmuutto alentaisi työeläkemaksua muita korkean maahanmuuton skenaarioita vähemmän aina 2060-luvun lopulle saakka. Pitkällä aikavälillä eri skenaariot kuitenkin lähenevät toisiaan ja lähtömaiden väliset työllisyyserot häviävät. Laskentajakson lopussa tässäkin skenaariossa eläkemaksun maksutaso on noin kaksi prosenttiyksikköä peruslaskelmaa matalampi.

MAAHANMUUTTO siis kohentaisi ETK:n laskelmissa eläkejärjestelmän kestävyyttä pitkällä aikavälillä kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa. Mutta onko laskelmissa havaittu kahden prosenttiyksikön vaikutus eläkemaksujen korotuspaineeseen pieni vai suuri?

ETK:n johtaja Jaakko Kiander kuvailee tulosta hivenen masentavaksi.

Syntyvyyden romahdus Suomessa on aiheuttanut ETK:n laskelmien mukaan noin kuuden prosenttiyksikön korotuspaineet työeläkemaksuun vuoteen 2085 mennessä. Tästä näkökulmasta maahanmuutto voisi siis vähentää maksupainetta vain noin kolmanneksen.

”Maahanmuuton lisäys oletettiin aika reippaaksi, mikä tuotti 60 vuoden laskentajaksolla noin puoli miljoonaa ihmistä lisää. Määrä on aika iso, mutta silti vaikutus työeläkemaksuun pitkällä aikavälillä on vain kaksi prosenttiyksikköä, mikä minusta on aika masentavan vähän”, Kiander sanoo.

Viesti onkin Kianderin mukaan, ettei syntyvyyden romahduksen aiheuttamaa kuoppaa eläkejärjestelmässä pysty kompensoimaan edes erittäin laajalla maahanmuutolla.

”Jotta saisimme pitkän ajan rahoituksen kuntoon, niin syntyvyydenkin pitäisi vähitellen korjaantua.”

ETK:N RAPORTTI tarkastelee ainoastaan eläkejärjestelmän kestävyyttä. Se ei piirrä kokonaiskuvaa maahanmuuton vaikutuksista sosiaaliturvamenoihin tai julkisen talouden tilaan.

”Esimerkiksi heikosti koulutettujen maahanmuuttajien määrän kasvu luultavasti lisää Kelan sosiaaliturvamenoja, ja sitä me emme ole pystyneet huomioimaan”, Kiander sanoo.