YLE: Suomi ja radikaalit muslimit

YLE/A-piste: Suomi ja radikaalit muslimit 21.1.2005

Monikulttuurinen yhteiskunta koki kovan kolauksen viime marraskuussa Hollannissa. Nuori muslimiradikaali murhasi elokuvaohjaaja Theo van Goghin. Ohjaajan, jonka tuoreessa elokuvassa arvosteltiin voimakkaasti islamin uskonnon käsitystä naisen asemasta.

Hollantilaisia järkytti se, että murhasta epäilty oli Hollannissa syntynyt ja siellä kasvanut nuori mies. Kaikesta päätellen hän oli elänyt täysin erillään maan länsimaisesta kulttuurista.

Voisiko tällaista tapahtua myös Suomessa?

Somalialaissyntyinen Maryam Guuleed on asunut Suomessa jo yli seitsemän vuotta. Viime vuonna hän sai tähän astisen elämänsä roolin: hän pääsi esittämään toista pääroolia monikulttuuriseen näytelmään Aina Jonkun Tytär.

Näytelmän ydin oli se, että Guuledin esittämä nuori somalialaistyttö rakastuu nuoreen suomalaiseen mieheen. Tyttö tulee raskaaksi, mikä on järkytys niin tytön kuin pojankin vanhemmille. Näytelmä kuitenkin päättyy onnellisesti, jonkinlainen yhteys eri kulttuurien välille löytyy.

Aivan yhtä iloisesti ei sujunut Maryam Guuleedilla sen jälkeen, kun näytelmä näki päivänvalon. Häntä alettiin uhkailla.

Näytelmän ohjaaja Ritva Siikala: Maryammille soiteltiin ja hänen ystävänsä kertoivat, että mitä oli puhuttu kahviloissa, moskeijoissa. Nimenomaan jotkut ja haluan painottaa kovasti, että kyse on vain muutamista somalialaisista..ovat sitten väittäneet, että Maryam halventaa uskontoaan ja kulttuuriaan olemalla mukana tällaisessa näytelmässä.

Maryam Guuleed: Ehkä se on se rooli, jota esitän. Somalialainen tyttö, joka tulee raskaaksi ennen kuin naimisissa.

Puskaradion kautta Guuleed kuuli, että hänen olisi syytä välttää yksin liikkumista iltaisilla kaduilla. Ellei häntä uhkaisi väkivalta, häntä uhkaisi ehkä eristäminen somaliyhteisön ulkopuolelle.

Guuleed: Mä en pelkää, mutta ne ovat vakavia. Voi olla, että mä tulen somalialaisen yhteiskunnan ulkopuolelle.

Siikala: Ensinnäkin meidän esitys on taiteellisesti hyvä ja sisällöllisesti mitä positiivisin. Se avaa kanavia eritaustaisten ihmisten välille. Mutta ne herrat, jotka väittävät, että tässä tahrataan uskontoa, eivät halua avata niitä kanavia. Siitähän on kysymys.

Somalialaisten radio Suomessa, radio Warsan, hyökkäsi myös Guuleedia ja näytelmää vastaan. Radion nettikeskustelussa viitattiin Hollannin tapaukseen ja arveltiin, että Guuleedin tapaus on vielä vakavampi islamin uskon kannalta.

Aina jonkun tytär -näytelmän esittäminen on jo loppunut. Guuleed ei ole sittemmin enää joutunut uhkailujen kohteeksi.

Perjantain keskipäivän rukoushetki on alkamassa moskeijassa Helsingin Munkkiniemessä. Sali täyttyy pikku hiljaa äärimmilleen.

Imaami Mohammed Sherif Ishaq saarnaa naisen asemasta islamissa.

Sherif Ishaq: Islamilaisen lain mukaan mies vastaa molemmista sukupuolista. Miehen varat eivät ole vain häntä itseään varten, vaan myös vaimoa ja lapsia varten.

Suomessa asuu tällä hetkellä noin 25 000 muslimia. Suurin osa heistä on maltillisia.

Islamin tutkijoiden mukaan viime vuosien aikana uskonnollinen tietoisuus on kasvanut voimakkaasti Suomeen muuttaneiden muslimien parissa. Islamin periaatteista tingitään entistä vähemmän.

Tämä näkyy myös täällä Munkkiniemen moskeijassa esimerkiksi imaamin suhtautumisessa Aina jonkun tytär -näytelmään.

Imaami Mohammed Sherif Ishaq: I think it is advisable that such shows are not open to people. Because it only instigates evil. (On suotavaa, että tällaiset esitykset eivät ole avoimia yleisölle. Ne vain yllyttävät pahuuteen.)

Suomenkin muslimeilla on suuria vaikeuksia siinä, mitten suhtautua länsimaisen elämän eräisiin piirteisiin, kuten alkoholiin ja esiaviolliseen seksiin.

Sherif Ishaq: To cope with that we have big problems, 'cos we have to separate our children from this kind of acts. (Meillä on suuria ongelmia suhtautua näihin asioihin, koska meidän pitää pitää lapsemme erossa tällaisista asioista.)

Anne Elguwiri: Toivoisin, että suomalaisessa yhteiskunnassa panostettaisiin enemmän lasten kasvatukseen ja muutettaisiin sitä kauheaa valtavirtaa, joka tulee tuolta Amerikasta.

Maahanmuuttajien parissa työskentelevä suomalainen pastori Timo Keskitalo tuntee hyvin islamin uskoisten vaikeudet.

Pastori Timo Keskitalo, Helsingin kansainvälinen seurakunta: Mä en usko, että islam on tärmäyskurssilla kristinuskon kanssa ollenkaan meidän länsimaisissa yhteiskunnissa, vaan islam on törmäyskurssilla uskonnottoman länsimaisen kulttuurin materialismin kanssa.

Voisiko sitten Suomessa käydä kuten Hollannissa, jos joku loukkaisi muslimiväestön tunteita kuten ohjaaja van Gogh?

Munkkiniemen imaami vastaa maltillisesti.

Sherif Ishaq: Whenever something happens against muslims or islam, it is not for the individual to make decision which should happen to that person. We have authorities and scholars to guide us to the right path. (Kun joku loukkaa muslimeja tai islamia, ei ole yksittäisen henkilön asia päättää, mitä tälle loukkaajalle pitäisi tehdä. Meillä on auktoriteetteja ja oppineita, jotka ohjaavat meitä oikealle tielle.)

Kansainvälinen tilanne syyskuun 11.päivän iskuista Irakin sotaan ovat nostattaneet tunteita myös Suomen muslimiväestön keskuudessa.

Imaami Aziz Sabic: America coming only when they need like oil...Every time these soldiers coming, heroin coming, hasis coming, sex and porno and too much alcohol, many things. (Amerikka tulee vain, kun he tarvitsevat öljyä. Aina, kun nämä sotilaat saapuvat, tulee heroiinia, tulee hasista, seksiä ja pornoa ja liikaa alkoholia, monia asioita).

Kurdiaktiivi Abdoulmajid Hakki nosti viime lokakuussa esiin tiettyjen suomalaisten muslimipiirien radikalisoitumisen.

Hakin mukaan Suomessa toimivalla ääri-islamilaisella järjestöllä olisi yhteyksiä terrorismista epäiltyyn kansainväliseen järjestöön. Hakin kommentit aiheuttivat kohun muslimiyhteisössä. Uhkauksiakin on tullut.

Abdoulmajid Hakki: Viestit ovat olleet.. ei tämä asia jää sinne.

Hakin mukaan radikaalimuslimeja on kokoontunut erityisesti Varsinais-Suomessa. Tarkemmin hän ei halua määritellä, keitä he ovat.

Hakki: On niitä Lähi-Idän alueilta tulleita ja sitten on niitä, joilla on tämä ääri-islamilaisuus hyvin vaikea..Haluan korostaa, että Suomi tai Pohjoismaat eivät ole mitenkään heidän vihollisuus. On enemmänkin rauhallinen paikka, jossa voisi rauhoittua ja miettiä ja ehkä suunnitella.

Voisiko Suomessa sitten käydä kuten Hollannissa: radikaali muslimi tappaisi uskontonsa vihollisen.

Hakki: Jos ajatellaan Suomea tai pohjoismaista yhteiskuntaa ylipäätään, on hyvin mahdollista, että tällaista tulee tapahtumaan.

Suojelupoliisissa tämä kaikki tiedetään.

Supo on tähän mennessä löytänyt Suomesta yhteyksiä noin viiteentoista sellaiseen kansainväliseen järjestöön, joilla uskotaan olevan yhteyksiä terroristeihin. Supolla on seurannassa noin 30-40 radikaalia muslimia niin Varsinais-Suomessa kuin muutamalla muullakin paikkakunnalla.

Riittävän vahvaa näyttöä siitä, että terroristeille olisi kerätty rahaa tai henkilöitä olisi värvätty tuleviksi terroristeiksi, ei Supolla ole.

Näytön saaminen, jos sitä ylipäätänsä on saatavissa, onkin hyvin vaikeaa. Supon resurssit eivät riitä kaikkien radikaalien muslimien seurantaan.

Seurannan tekee vaikeaksi myös se, että muslimiyhteisöllä on perinteisesti vilkkaat kansainväliset yhteydet. Mahdollista terrorismin tukemista on vaikea erottaa esimerkiksi normaalista avustustoiminnasta.

Myös maasta toiseen kulkevia islamin saarnamiehiä tarkkaillaan. Suomessa on käynyt hyvin radikaaleja saarnaajia, esimerkiksi Malesiasta.

Rahaa eri maiden muslimiyhteisöjen välillä liikkuu vilkkaasti.

Myös Suomessa toimivia moskeijoita on ylläpidetty kansainvälisillä lahjoituksilla. Samalla lailla Suomesta on mennyt rahaa muun muassa moskeijahankkeeseen Egyptissä.

Suomen muslimijohtajien mukaan avustusten saaminen on kuitenkin vaikeutunut huomattavasti. Se johtuu niin sanotusta terrorismin vastaisesta sodasta. Yhdysvallat on listannut terrorismin tukijoiksi myös avustusjärjestöjä ja niiden tilit on jäädytetty.

Muslimiväestömme suurelle maltilliselle enemmistölle tiettyjen piirien radikalisoituminen ei ole mieluisaa. Asiasta ei mielellään puhuta.

Imaami Sherif Ishaq: I don't think there is anything like radicalism here in Finland as far as I know...(En usko, että Suomessa on radikalismia, ainakaan minun tietääkseni..)

Oulussa vaikuttava imaami kertoi taannoin lehtihaastattelussa, että muslimien joukosta löytyy yksittäisiä kiihkoilijoita.

Samaan on päätynyt myös pastori Keskitalo. Hänen mukaansa militantit islamistit saavat voimansa länsimaisen kulttuurin vapaamielisten piirteiden vastustamisesta.

Timo Keskitalo: On se toinen äärilaita, jotka ovat enemmän radikaaleja, islamilaisen radikaalin opin edustajia, jotka käyttää tätä rappion esimerkkejä ja sanoo tälle suurelle enemmistölle, että kattokaa nyt, mitä tapahtuu. Nyt ei sovi löysäillä, nyt pitää terästäytyä islamilaisessa uskossa ja sen seuraamisessa. Tä radikaalisiipi pyrkii vaikuttamaan ja painostamaan tätä suurta enemmistöä.

Hollannin tapahtumat ovat pakottaneet Länsi-Euroopan maat pohtimaan, millä tavalla muslimit pystyttäisiin paremmin integroimaan länsimaisiin yhteiskuntiin.

Monissa maissa uskotaan, että liiallinen erivapauksien myöntäminen on johtanut myös erilliskulttuurien syntyyn, ei väestönryhmien toimivaan vuorovaikutukseen.

Suomessa uskotaan liberaalin politiikan voimaan.

Esimerkiksi kouluissa on muslimioppilaille taattu paljon erivapauksia, muun muassa musiikin, kuvaamataidon ja liikunnan opetuksen suhteen.

"Laulun voi korvata resitoimalla Koraania opettajalle ja musiikin kuuntelun kuuntelemalla Koraania korvalappustereoilla."

"Kuvataiteessa muslimioppilas voi piirtää, maalata ja muovailla ihmishahmon sijaan jotakin muuta, jos hänen vakaumuksensa sitä edellyttää".

Keskitalo: Yhteiskunnallinen törmäys, joka väistämättä tulee, kun pyritään noudattamaan islamin lakeja perheessä tämän yhteiskunnan keskellä.

Muualla, esimerkiksi Saksassa, katsotaan, että tämänkaltaiset erivapaudet ruokkivat muslimien eriytymistä valtaväestöstä.

Ylitarkastaja Pekka Iivonen, kouluhallitus: Mä en näe, että meillä olisi mitään selkeää suuntaviivaa sille, että Suomeen rakennettaisiin erilaisista lokeroista rakentunut kulttuurien yhteiskunta, vaan kyllä me ollaan vähitellen oppimassa tämä vuoropuhelu eri kulttuurien välillä.

Vuoropuhelua ei ole joissakin tapauksissa parantanut se, että islamin uskontoa opettavilla muslimeilla on ollut radikaaleja mielipiteitä.

Iivonen: Lähinnä on ollut kyse siitä, että opettajan taidot eivät ole riittäneet asian käsittelyyn, opiskelijoiden tai oppilaiden hallintaan. Ja myös omat mielipiteet ovat tulleet ajoittain näkyviin.

Muualla Länsi-Euroopassa on ryhdytty korostamaan sitä, että muslimiväestön on sitouduttava myös länsimaisten demokratioiden pelisääntöihin. Näin vältettäisiin eri kulttuurien eläminen erillään samassa maassa.

Suomalaisten muslimien ja valtaväestön eristäytyminen toisistaan, arvomaailmojen ristiriidat ja kireä kansainvälinen tilanne: se voisi olla kasvualustana ääriaineksille.

Siikala: Mä olen huolestunut Suomesta, mä olen huolestunut Suomen tulevaisuudesta. Jos me alistutaan siihen tilanteeseen, että me eletään täällä pikku ghetoissa, emmekä ole toistemme kanssa tekemisissä.

Toimittajat: Juha Ristamäki ja Boris Salomon