Etelä-Suomen Sanomat: Ankkurilapsi tuo perheen mukanaan

Etelä-Suomen Sanomat: Ankkurilapsi tuo perheen mukanaan 22.5.2005

Suomessa pohditaan uusia keinoja turvapaikanhakijoiden tulvan hillitsemiseksi

Suomeen saapuvien "ankkurilasten" määrä kasvaa nopeasti. Ankkurilapseksi kutsutaan ammattikielellä alaikäistä turvapaikanhakijaa, joka toimii kohdemaahan heitettynä ankkurina ja jonka avulla muukin perhe saadaan maahan.

Alaikäisen lapsen kohdalla turvapaikanhakuprosessi toimii toisin kuin täysi-ikäisen kohdalla.

Oleskelulupa myönnetään helpommin, eikä alaikäistä palauteta kotimaahansa, ellei tiedossa ole vanhempia tai muuta huoltajaa.

Suomessa kehitys on päinvastainen muihin Pohjoismaihin verrattuna. Muualla ankkurilasten määrä on saatu vähenemään.

Suomi on Pohjoismaista ainoa, joka ei testaa täysi-ikäisiksi epäiltyjen turvapaikanhakijoiden ikää.
- Norjassa testit otettiin käyttöön vuonna 2002. Sen jälkeen yksin saapuvien alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä romahti. Muun muassa röntgenkokeisiin perustuvissa testeissä kävi ilmi, että 70-80 prosenttia täysi-ikäisiksi epäillyistä myös osoittautui yli 18-vuotiaiksi, tulosalueen johtaja Arja Kekkonen Ulkomaalaisvirastosta toteaa.

Suomessakin tehtiin ikäanalyyseja 1990-luvulla, mutta niistä luovuttiin, koska Suomessa ei ole ikäanalyyseja koskevaa lainsäädäntöä.
- Ei ole tosin Norjassakaan, Kekkonen huomauttaa.

Suomessa sekä lainsäädäntö että käytäntö on lähtenyt siitä, että oleskeluluvan tai turvapaikan saanut alaikäinen yhdistetään perheeseensä Suomessa.

Ulkomaalaisvirastossa ollaan pohtimassa uusia linjauksia, jotka viime vuoden toukokuussa hyväksytty ulkomaalaislaki mahdollistaa.
- Lain mukaan myös alaikäisen yhdistäminen perheeseensä heidän omassa kotimaassaan on mahdollista. Toisaalta meillä ei ole sellaisia resursseja lapsen sukulaisten löytämiseen kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Kansainvälistä toimintaa

Alaikäiset eivät suinkaan tule yksin, vaan yleensä toiminta on hyvin järjestettyä ja organisoitua. Lapset saapuvat Suomeen tuntemattomien saattajien tai kaukaisempien sukulaisten kanssa.
- Europolin arvioiden mukaan noin puolet kaikesta siirtolaisuudesta on rikollisjärjestöjen organisoimaa toimintaa, kertoo rikosylikonstaapeli Jukka Marttinen Keskusrikospoliisin Laittoman maahanmuuton yksiköstä.

KRP:n tutkimissa tapauksissa alaikäisiä on mukana melko harvoin. Rikosilmoitukseen asti on mennyt tänä vuonna yksi tapaus, jossa alaikäinen on tuotu perheeseen töihin. Lisäksi on olemassa viitteitä useasta tapauksesta, joissa Suomea on käytetty alaikäisten läpikulkumaana muualle Eurooppaan.

Suomi houkuttaa

Myös muiden turvapaikanhakijoiden määrä on kasvussa. Viime vuonna Suomeen saapui yli 3 800 turvapaikanhakijaa. Tämän vuoden määräksi ennustetaan vähintään 4 500 hakijaa. Suuntaus on päinvastainen muihin Pohjois- ja EU-maihin verrattuna.

Poikkeuksellinen ilmiö on myös se, että yli kolmannes Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista on Eurodac-sormenjälkirekisterin mukaan hakenut jo turvapaikkaa yhdessä tai useammassa muussa EU-maassa tai Norjassa. Määrä on ylivoimaisesti korkein EU:ssa.
- Näiden niin sanottujen Dublin-tapausten määrä näkyy siinäkin, että Rajavartiolaitos otti vastaan viime vuonna vain 477 turvapaikka-anomusta. Suurin osa anomuksista esitetään sisämaan poliisilaitoksille. Tämä tarkoittaa juuri sitä, että hakija tulee jostain muusta EU-maasta, selvittää majuri Ilkka Herranen Rajavartiolaitokselta.

Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) on vaatinut laajaa selvitystä turvapaikkasäännöistä. Suomi on muun muassa ainoa Pohjoismaa, joka ei tee pikakäännytyksiä rajoilla. Myös Suomen myöntämiä sosiaalietuuksia on moitittu siitä, että etuudet eivät katkea kielteisestä päätöksestä huolimatta.