Ilta-Sanomat: Suomen ainoa rasistinen linnunnimi vaihdettiin 5.1.2018
Suomen ainoa selvästi rasistiseksi arvioitu linnunnimi vaihdetaan.
Kysymyksessä on tutulle tervapääskylle lähisukua oleva laji, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä kafferikiitäjä.
Siitä tulee häätökiitäjä.
Ruotsalaiset päättivät jo vuonna 2015 vaihtaa oman kafferikiitäjänsä (kafferseglare) valkoperäkiitäjäksi (vitgumpseglare).
Kafferi on halventava nimitys eteläisen Afrikan bantukansoista. Sitä käyttivät niin hollantilaiset buurit (kaffir) kuin englantilaiset siirtomaaisännät (caffer).
Vuoteen 2006 asti kafferikiitäjän suomenkielinen nimi oli kafferitervapääsky.
Häädöstä saattavat tulla mieleen pakkopalautukset, mutta sillä ei ole mitään tekemistä nykyisen pakolaistilanteen kanssa.
– Keksimme sen jo kaksi ja puoli vuotta sitten, kertoo Birdlife Suomen nimistötoimikunnan puheenjohtaja Harri Högmander.
Häätökiitäjä on samannäköinen kuin muutkin kiitäjät eikä suinkaan ainoa, jolla on valkoista yläperässä. Siksi ruotsalaista (ja englantilaista) nimeä ei pidetty onnistuneena eikä sitä haluttu kopioida.
– Muistimme, että se tulee pesimäpaikoilleen Espanjassa aika myöhään ja voi pesiä ruostepääskyjen pesissä ja saattaa häätää pesintänsä aloittaneet ruostepääskyt, Högmander selittää.
Pohdinnassa oli myös hyyrykiitäjä (hyyryläinen=vuokralainen), mutta häätöön päädyttiin.
Birdlife Suomella on tapana pyytää Kielitoimiston näkemykset uusiin nimiin.
– He ehdottivat, että sen pitäisi olla häätäjäkiitäjä, mutta ei meillä ole laulajarastastakaan, vaan laulurastas, Högmander sanoo.
Häätökiitäjä tuli epävirallisesti käyttöön jo vuonna 2015, kun klassisesta Lintuoppaasta julkaistiin uusi painos.
MUUTOS saa nyt virallisen statuksen, kun Birdlife Suomi lähiaikoina julkistaa suurtyönsä, maailman kaikkien noin 10 000 lintulajin suomenkielisten nimien päivityksen.
Täysin uusia nimiä tulee hiukan yli tuhat. Noin puolet on lajeja, joiden vanha nimi on koettu syystä tai toisesta epäonnistuneeksi ja lajit on ristitty uudelleen.
– Sitten on ihan uusia lintulajeja, jotka on löydetty edellisen, kymmenen vuotta sitten tehdyn päivityksen jälkeen, Högmander kertoo.
– Ja osa uusista nimistä on vanhoista lajeista jakamalla eli splittaamalla syntyneiden uusien lajien nimiä.
Splittaaminen tarkoittaa, että saman lajin hiukan erinäköiset muodot eli rodut eli alalajit julistetaan eri lajeiksi, jolloin yhdestä lajista syntyy kaksi lajia tai jopa vielä useampi laji.
Splittaamista tervehtivät ilolla erityisesti lintubongarit.
AINA kun nimiä päivitetään, liipasimella on muutama kaikille suomalaisille tuttu laji, jonka nimi on periaatteessa joko ”väärä” tai muuten harhaanjohtava.
– Ainoa Suomen lajilistan laji, jonka nimi nyt muuttuu, on tämä kafferikiitäjä, Högmander rauhoittelee kansalaisia.
Kafferikiitäjäkin on tavattu Suomessa vain yhden ainoan kerran.
Ilkka Mustonen löysi 18.11.1968 Kestilästä hangelta kohmeisen linnun, jota luultiin alunperin tervapääskyksi. Se oli tarkoitus hoitaa kuntoon ja siirtää lentokoneella etelän lämpöön, mutta lintu menehtyi ja tallennettiin sen jälkeen Oulun yliopiston kokoelmiin.
Tuttu tervapääsky saa jatkossakin olla ”väärin” tervapääsky, vaikka se ei sukupuultaan ole pääsky, vaan kiitäjä.
Valkoselkätikka saa jatkaa valkoselkätikkana, vaikka monilla muillakin tikoilla on valkoista selässä.
Vihertikka pysyy vihertikkana, vaikka myös harmaapäätikka on vihreä ja sotkua syntyy piinallisen paljon.
Aikoinaan partatiaisesta viiksitimaliksi muutettu viiksitimali (ei ole tiainen) on tulevaisuudessakin viiksitimali, vaikka nimistötoimikunta teki suurremontin maailman noin 400:n timalilajin joukossa.
– Monet niistä eivät olleet taksonomisesti mitään sukua keskenään, Högmander selittää.
MAAILMAN kaikkien lintulajien varustaminen suomalaisella nimellä on hyvin haastavaa ja vaatii mielikuvitusta.
Jotkut nimet ovat siksi tahattoman koomisia, kuten eteläafrikkalainen sieppojen ja tyrannien sukuun kuuluva pienenläntä hyönteissyöjä, joka tunnetaan Suomessa töpökääpiötypäkkönä.
Kielitoimisto auttoi edellisellä, vuonna 2006 valmistuneella päivityskierroksella viilaamaan atsteekki-alkuiset linnut asteekki-alkuisiksi ja massai-alkuiset maasai-alkuisiksi.
– Sieltä on saatu apua myös kiinankielen litteroinnissa. Högmander kehuu.
Ruotsalaiset ovat olleet hyvin tarkkoja rasististen linnunnimien kanssa. Uuden nimen saivat sekä zigenarfågeln että negerfinken.
– Meillä sellaisia ei ollut, mutta jatkossakin tulee olemaan eskimo-alkuisia, vaikka jotkut ovat sitä mieltä, että pitäisi puhua inuiteista. Katsotaan nyt, miten maailma kehittyy, Högmander sanoo.
– Myös kääpiö-alkuiset nimet säilyivät, Högmander lisää.
Valmius muutoksiin on olemassa. Tieteellisiin nimiin Birdlife Suomen valta ei silti ulotu.
Häätökiitäjän tieteellisen nimen Apus caffer antoi vuonna 1832 saksalainen ornitologi Martin Lichtenstein, joka työskenteli Hyväntoivonniemen kuvernöörin henkilääkärinä ja Hollannin armeijan kirurgina eteläisessä Afrikassa.
Palattuaan Eurooppaan Lichtenstein perusti Berliinin eläintarhan. Hän ehti kuvaille tieteelle uusina lajeina myös suohyypän ja valko-otsalepinkäisen.