Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio: Muutto Suomeen seuraa eurooppalaista kehitystä 27.2.2009
– Suomen maahanmuuttotilanne seuraa pienellä viiveellä yleiseurooppalaista kehitystä, sanoo Maahanmuuttovirastoa johtava Jorma Vuorio. Hän tukee Supon päällikön käsitystä tarpeesta tehostaa kotouttamistyötä.
Maahanmuuttovirastoa (Migri) johtavalla Jorma Vuoriolla on useita huolia maahanmuuton nykytilanteesta ja sen seurauksista. Viraston tehtävänä on käsitellä ja ratkoa mm. maahantulo- ja pakolaisasioita.
Turvapaikkaa Suomesta hakevien määrä nousi voimakkaasti viime kesänä ja on pysynyt korkealla tasolla viime kuukaudet. Tämän vuoksi voimavaroista on pulaa monilla tahoilla.
Lisäksi Suomeen tulevien kotouttamisessa eteen nousee valtaisia haasteita. Esimerkiksi somalipakolaisten valmiuksia sopeutua Suomeen heikentää usein luku- ja kirjoitustaidon puuttuminen. Pelkästään pakolaisperheitten yhdistäminen tuo todennäköisesti tuhansia uusia ihmisiä maahamme lähivuosina.
Käsittelyketju ei toimi, kuntapaikkajono kasvaa
Vuorio on huolissaan ensinnäkin siitä, että ketju turvapaikkaa hakevien asioiden käsittelyssä ja kotouttamisessa ei toimi. Tulijoiden tilanne tulisi nähdä prosessina, joka alkaa turvapaikan hakijan saapumisesta ja päättyy siihen, että hän sijoittuu kuntaan ja lopulta kotoutuu sekä kenties työllistyy.
– Prosessi tökkii koko matkaltaan, Vuorio sanoo. Poliisin resurssit ovat tiukoilla ja maahanmuuttovirastossa käsittelyajat ovat pidentyneet.
Ketjua heikentää myös pula kuntapaikoista. Oleskeluluvan saaneiden tulisi päästä keskuksista kuntiin, mutta jonossa on koko ajan 250 henkilöä. Määrä kasvaa kesään mennessä tuhannen henkilön tasolle, jos jono ei ala vetää.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors on esittänyt ratkaisuksi, että vuodesta 1993 samalla tasolla pidettyjä kuntakorvauksia korotettaisiin. Vuorio toivoo, että kunnat saisivat riittävän korvauksen, jotta vastaanottovalmius kasvaisi.
Kotouttamisessa ongelma, pakolaisperheistä uusi pommi
Vuorion toinen suuri huoli koskee Suomeen tulleiden kotoutumista. Hän on selkeästi eri mieltä sisäministeriön kotouttamisyksikön johdon kanssa siitä, että kotouttamistyö on jo kunnossa. Uusia isoja ongelmia on näköpiirissä.
– Todellinen pommi muhii perheiden yhdistämisessä, hän huomauttaa ja ennakoi uutta aaltoa humanitäärisin perustein oleskeluluvan tai turvapaikan saaneiden osalta. Heillä on oikeus tuoda perheensä Suomeen ja virastoon tuli jo 2008 Somaliasta noin 1400 yhdistämishakemusta. Luku noussee 4000 – 5000 henkilön tasolle lähivuosina, jolloin määrän kiihtyvä kasvu vie resurssikriisiin.
Kunnille luku- ja kirjoitustaidottomien kotouttaminen tuo tarpeen täysin uudenlaiseen ajatteluun. Kotouttamisen paine kohdistuu muutamiin suuriin kaupunkeihin, etenkin pääkaupunkiseutuun, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun sekä pienemmistä kaupungeista mm. Kajaaniin.
Jos kotouttamisesta ei huolehdita tai siinä ei onnistuta, joudumme kohtaamaan samanlaisia ongelmia kuin muissa maissa jo on. Kaupunkeihin syntyy isoja syrjäytyneitä ryhmiä, joilla ei ole yhteiskuntaamme mitään kiinnekohtia.
Supon päällikkö Salmi on kotouttamisesta oikeassa
Vuorio jakaa kotouttamisesta Suojelupoliisin päällikön Ilkka Salmen huolet. Salmi esitti äskettäin, että Suomella on 3 – 5 vuotta aikaa varmistaa, että maahanmuuttajien kotoutuminen sujuu ongelmitta.
– Etsikkoaika on nyt, Vuorio sanoo ja korostaa, että on monia mahdollisuuksia tehostaa kotoutumista edistämistä ratkaisuja mm. lainsäädännön kautta. Sen sijaan siirtyminen kielteisiin päätöksiin esimerkiksi Irakista tai Somaliasta tulevien turvapaikan hakijoiden osalta ei ole mahdollista, sillä UNHCR:n suositusten mukaan kumpaankaan maahan ei tulisi palauttaa turvapaikkaa hakeneita.
Tekstit
