Vähemmistövaltuutetun vuosikertomuksessa esitellään vähemmistövaltuutetun toimintaa vuonna 2007. Vähemmistövaltuutettu vaatii uusia keinoja rasistiseksi katsotun materiaalin julkaisemisen ehkäisemiseksi. Keinoina mainitaan vihjepalvelut, verkkokeskustelun ennakkomoderointi ja keskusteluryhmien pakolliset valvojat, joiden puuttumisesta voitaisiin rangaista.
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus:
Onko Suomi valmis kasvavaan maahanmuuttoon? (pdf)
Tiedote
23.5.2008
Vähemmistövaltuutetun toimisto jatkoi rasististen ilmaisujen seurantaa muun muassa internetissä vuoden aikana. On tärkeää antaa signaali siitä, ettei rasistisille, kansanryhmiä selvästi halventaville ilmaisuille ole tilaa.
[...]
Poliisille suunnatussa koulutuksessa käsiteltiin myös muun muassa keinoja toimia tapauksissa, joihin liittyy epäily rasistisesta motiivista.
[...]
Nettirasismiin liittyen vähemmistövaltuutettu teki yhteistyötä muun muassa Pelastakaa Lapset ry:n, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n sekä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Syksyllä 2007 vähemmistövaltuutettu järjesti yhteistyössä näiden järjestöjen kanssa seminaarin Nuoret ja arkipäivän rasismi - internet ongelmana ja tukimuotona. Seminaarissa muun muassa pohdittiin keskustelupalstoja ylläpitävien tahojen kanssa, miten tukea rasismia kokeneita nuoria ja miten internetissä esiintyvään rasismiin voi puuttua.
[...]
Vähemmistövaltuutetu kertoi vuosikertomuksessaan 2006 syrjintälautakunnan päätöksestä, jossa lautakunta oli valtuutetun hakemuksesta kieltänyt erästä kaupunkia ja sen ylläpitämää peruskoulua muodostamasta vuosiluokkia maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen perusteella. Hakemuksen ja päätöksen mukaan tapauksessa oli kyse kielletystä segregaatiosta eli erilliskohtelusta, jota tapahtuu esimerkiksi jos sisällöllisesti samanlaista palvelua tarjotaan erikseen eri väestöryhmille.
[...]
Vähemmistövaltuutettu katsoo, että muun muassa jo rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus edellyttää Suomelta nykyistä tehokkaampaa puuttumista rasistiseen propagandaan. Erityisesti internetissä lisääntyvä rasistinen aineisto on huolestuttava kehityssuunta. Käytössä olevia rajoittamiskeinoja tulisi hyödyntää ja toisaalta uusia keinoja rasistisen materiaalin julkaisemisen ehkäisemiseksi tulisi kehittää. Muunlaisen rikollisen aineiston osalta on jo olemassa esimerkiksi vihjepalveluita ja malleja kansainvälisestä yhteistyöstä.
[...]
Myös nykyisen lainsäädännön tehokkuuden arvioiminen olisi paikallaan. Yhtenä asiaan liittyvänä ehdotuksena valtionsyyttäjä Mika Illman on esittänyt, että keskustelupalstojen ylläpitäjät voitaisiin velvoittaa käyttämään valvojia ja että valvonnan puuttumisesta voitaisiin myös rangaista. (valtionsyyttäjä Illman, 13.5.2007). Julkisen Sanan Neuvosto on suosittanut (16.5.2007, 3741/L/07), että verkkokeskusteluun sovellettaisiin ennakkomoderointia lainvastaisen materiaalin levittämisen ehkäisemiseksi.
[...]
Vuoden 2007 aikana vähemmistövaltuutettu teki uusia tutkintapyyntöjä muutamasta videosta Youtubessa, noin kymmenestä internetsivustosta ja yhdestä artikkelista internetissä.
Tämän lisäksi vähemmistövaltuutettu teki ensimmäistä kertaa tutkintapyynnön keskustelupalstalla julkaistusta viestistä, keskustelupalstalla olleesta linkistä rasistisiin sivustoihin ja myös linkitetystä sivustosta.
[...]
Poliisi joutui kuitenkin keskeyttämään esitutkinnan, koska palvelujentarjoaja ei vapaaehtoisesti antanut poliisille tekijän tunnistamista varten tarvittavia tietoja ja sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnästä annetun lain (460/2003) määräämä kolmen kuukauden määräaika verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttamiselle umpeutui.
Saamelaisia solvaavista videoleikkeistä Youtubessa tehty tutkintapyyntö ei myöskään johtanut syytteisiin. Poliisi teki esitutkinnan keskeyttämispäätöksen, koska tekijöiden henkilöllisyyttä ei saatu selvitettyä. Yksityishenkilöiden pyynnöstä Youtuben ylläpitäjät kuitenkin poistivat videopätkät internetistä ja niiden tilalle laitettiin saamenkielisten TV-uutisten juttu koskien kiihottamista kansanryhmää vastaan.
[...]
Vähemmistövaltuutettu teki myös tutkintapyynnön rasistisista kannanotoista eräässä TV:n keskusteluohjelmassa. Asian käsittely oli vuoden 2007 lopussa vielä kesken.
[...]
Rikoksen rasistisen motiivin selvittämisessä lähtökohtana tulee Euroopan Neuvoston ECRIn suosituksen mukaan pitää uhrin kokemusta motiivista ja rikosilmoitus tulee kirjata rasistisena epäilynä mikäli uhri tai jokin muu taho pitää tekoa motiiveiltaan rasistisena.
perjantai 23. toukokuuta 2008
torstai 15. toukokuuta 2008
Seura: Espoon raiskauksista 70% ulkomaalaisten tekemiä
Seura 21/2008: Espoon raiskauksista 70% ulkomaalaisten tekemiä
Joka viides poliisin tietoon tulleista raiskauksista on ulkomaalaisen tekemä.
Viime vuonna poliisin tietoon tuli 739 raiskaustapausta, joista epäiltynä oli 475 miestä. Epäillyistä joka viides oli syntyperältään ulkomaalainen. Se on hurja luku, sillä ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä on alle neljä prosenttiyksikköä.
Eniten ulkomaalaisten raiskausepäilyjä oli pääkaupunkiseudulla, missä on myös suhteellisesti paljon nuoria ulkomaalaismiehiä. Helsingissä ulkomaalaisten tekemien raiskausten osuus oli noin 50 prosenttia.
Espoossa luku on vielä synkempi, lähes 70 prosenttiyksikköä.
Espoon poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja rikoskomisario Jukka Kaskelle tieto tulee täytenä yllätyksenä.
”En yhtään osaa sanoa, mistä noin suuri luku johtuu. Me emme katso epäiltyjen kansalaisuuksia. Poliisin näkökulmasta rikos ei ole kulttuurikysymys. Vaikka omassa kulttuurissa ajateltaisiin mitä, se ei oikeuta ketään toisen ihmisen vahingoittamiseen”, Kaski sanoo.
Suomessa on yksi laki, jonka edessä kaikki ovat yhdenvertaisia. Mutta silti lainvalvojan lausunto kuulostaa erikoiselta. Eri kulttuureissa vallitsee hyvin erilaiset rangaistukset raiskauksesta. Jossain siitä saa kuolemantuomion. Pakistanissa naisia on ruoskittu julkisesti, jos he ovat myöntäneet joutuneensa raiskatuksi. Muslimivaltioissa avioliiton sisällä tapahtuvaa raiskausta ei ole ylipäätään kriminalisoitu lainkaan. Olisi suoranainen ihme, elleivät kulttuurien väliset erot heijastuisi maahanmuuttajien ajattelutapoihin.
Maahanmuuttajat eivät saa erityiskohtelua myöskään Raiskauskriisikeskus Tukinaisen suunnalta. Tukinainen auttaa naisia, jotka ovat joutuneet raiskauksen uhriksi.
”Raiskaajan kansalaisuus ei ole meidän työmme kannalta tärkeää. Problematiikka on samanlaista, olipa tekijä kotimainen tai ulkomainen”, kriisityöstä vastaava Heli Heinjoki sanoo.
Aiemmin Tukinainen keräsi tietoa raiskaajien kansalaisuudesta, mutta ei enää. Heinjoki ei suostu kertomaan, mistä tilastointitavan muutos johtuu. Kriisityöntekijän mielestä suomalaisten naisten ei tarvitse olla sen tietoisempia vieraista kulttuureista kuin tähänkään asti.
”Täällä eletään suomalaisessa kulttuurissa, Suomen lakien mukaan. Nuorille pitäisi antaa kasvatuksessa riittävän hyvä itsetunto, jotta he pystyvät sanomaan napakasti ei. Välineet ovat ihan samat, tapaa kenet tahansa”, Heli Heinjoki arvelee.
Valtaosa jää ilmoittamatta
Miksi poliisi ja kriisityöntekijä eivät ole kiinnostuneempia ulkomaalaisten tekemistä raiskauksista, vaikka ne ovat poliisin tilastoissa näin yleisiä? Yksi syy on tilastoissa itsessään. Oikeastaan ne eivät kerro paljoakaan todellisuudesta.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että Suomessa tapahtuu vuosittain 15 000 raiskausta. Yli 14 000 tapausta jää ilmoittamatta poliisille.
Ylivoimaisesti suurin osa raiskauksista on suomalaisten miesten tekemiä. Melko usein tekijä kuuluu uhrin lähipiiriin, joten kynnys ilmoittaa asiasta viranomaiselle on korkealla. Ulkomaalaiset ovat poliisin tilastoissa näkyvä ryhmä, mutta koko ongelmaan suhteutettuna he ovat pisara meressä.
Yhdessä suhteessa Heli Heinjoki on kuitenkin väärässä: tutkimus osoittaa, että ulkomaalaisten tekemät raiskaukset eroavat suomalaisten tekemistä.
Raiskaukset voidaan jakaa neljään ryhmään tekijän mukaan. Joka kolmannessa tapauksessa raiskaaja on naisen tuttava. Yleisiä ovat myös parisuhteen sisällä tapahtuvat raiskaukset. Puskaraiskauksessa täysin tuntematon mies hyökkää naisen kimppuun.
Tutustumisraiskauksissa nainen ja mies tutustuvat samana päivänä, ja tapahtumat johtavat raiskaukseen. Ulkomaalaiset miehet syyllistyvät usein tutustumisraiskauksiin.
Kaava on usein sama
Sosiologian dosentti, tutkija, kunnallispoliitikko (vihr.) Sari Näre tutki vuosituhannen vaihteessa 10–20-vuotiaiden tyttöjen raiskauksia. Hän käytti tutkimuksensa pohjamateriaalina nimenomaan Raiskauskriisikeskus Tukinaisen aineistoja 90-luvulta. Siihen aikaan tilastoissa vielä mainittiin tietoja tekijöistä.
Näreen tutkimuksesta selvisi, että ulkomaalaisten tekemissä raiskauksissa rikos noudattaa usein samaa kaavaa: nainen tutustuu ulkomaiseen mieheen ravintolassa, taksijonossa tai vaikka kadulla. Nainen lähtee uuden tuttavuuden mukaan ja joutuu raiskatuksi. Tällaisissa tutustumisraiskauksissa ulkomaalaisten miesten osuus oli jopa 40 prosenttia.
”Nuoret naiset joutuvat tutustumisraiskauksen uhriksi useammin kuin vanhemmat, sillä nuoret päätyvät helpommin tällaisiin tilanteisiin. Monesti uhri oli lähtenyt miehen mukaan käytännön sanelemasta syystä. Ei ollut rahaa viimeiseen kyytiin tai ei ollut yösijaa. Seksiä ei haluttu”, Näre sanoo.
Tutkija näkee tapausten taustalla pitkälti kulttuurien välisen yhteentörmäyksen.
”Suomalainen seksuaalikulttuuri perustuu luottamukseen. Meillä nainen helposti luottaa siihen, että mies pystyy kontrolloimaan seksuaalisia toimintojaan. Eivät naiset lähtisi niin helposti vieraan mukaan, ellei taustalla olisi tällaista käsikirjoitusta, että nainen saa viime kädessä päättää”, Näre sanoo.
Poliisin raiskaustilastoista pomppaa esiin muutama kansallisuus: Irak, Iran, Turkki, Somalia, Afganistan, Uzbekistan, Pakistan, Nigeria. Kaikki maita, joissa muslimikulttuuri on osa valtakulttuuria. Kun ulkomaalaisten raiskaustapaukset laskee yhteen, yli puolet epäillyistä on kotoisin muslimikulttuurista.
Muslimikulttuuri on valtava käsite, joka kattaa suuren joukon maita. Niiden väliltä on vaikea löytää yhtä yhteistä nimittäjää. Mutta jos kulttuurilla ylipäätään on merkitystä, on syytä miettiä, miten islam suhtautuu miehen ja naisen rooleihin. Yksi on ainakin varma: muslimimaissa seksuaalikulttuuri on erilainen kuin siideriin ja napapaitoihin tottuneessa Suomessa.
Huntu on yksityisyyden symboli
Muodollisesti islam suhtautuu äärikielteisesti avioliiton ulkopuoliseen seksiin. Monissa maissa on vallalla järjestetty avioliitto, eikä deittailua katsota hyvällä. Tapakulttuurin pelisäännöt eivät ole aivan yhtä jyrkät. Aika ja paikka ratkaisevat, mihin miehen ja naisen välinen tilanne kehittyy.
”Muslimikulttuurissa nainen edustaa yksityistä tilaa, ja huntu on sen yksityisyyden symboli. Jos raja rikotaan, nainen on itse siitä vastuussa. Monen turistinaisen kannalta muslimimaissa on kaikkien raivostuttavinta se, että miehet eivät siellä tunnu kokevan syyllisyyttä, kun he häiritsevät naista kadulla”, Näre sanoo.
Näre eläytyy raiskaustilanteeseen: ”Ehkä naisen motiivi lähteä vieraan miehen matkaan on, että hän haluaa tutustua mieheen paremmin riippumatta tämän kulttuuritaustasta. Nainen jättää pelin auki. Lopputulos riippuu siitä, miten vuorovaikutus etenee. Kun tilanne alkaa tökkiä, nainen vetäytyy. Silloin mies kokee oikeudekseen näiden merkkien perusteella päästä päämääräänsä.”
Mies ja nainen lukevat tilannetta eri tavalla.
”Jos mies toimii oman kulttuurinsa koodeilla, hän voi ajatella, että naisen neuvottelu on vain osa peitetarinaa. Aika ja paikka ovat merkittävämpi tekijä. Mies ei ehkä koe tekevänsä mitään väärää, vaikka pakottaisikin”, Näre arvelee.
”Osa miehistä saattaa myös käyttää hyväkseen kaksoiskoodistoa. Ensin he ovat naiselle mieliksi, mutta neljän seinän sisällä he alkavat toimia oman koodistonsa mukaan. Voi olla, että miehen omassa kulttuurissa on naisen omalla vastuulla, jos hän herättää miehen halut”, Näre sanoo.
Islamin määritelmän mukaan mies ja nainen ovat erilaisia, ja heillä on yhteiskunnassa selkeästi omat roolinsa. Moderni länsimainen kulttuuri taas lähtee ajatuksesta, että mies ja nainen voivat toteuttaa itseään tasavertaisesti elämän eri alueilla.
”Sopimus edellyttää mieheltä viettisääntelyä. Se on rankka vaatimus yhteiskunnassa, jossa keskeinen toimintaperiaate on sukupuolten välinen työnjako. Sellainen jako herkistää varsinkin nuoria miehiä, jotka joutuvat tilanteeseen, jossa on seksuaalisia ärsykkeitä. Heidän oma kulttuurinsa ei anna kauhean paljon mahdollisuuksia harjaantua tällaisissa asioissa”, Näre sanoo.
Tutustumisraiskauksien kohdalla nainen saattaa myös itse hakeutua vierasmaalaisen miehen seuraan. Neuvojen jakaminen voi tuntua uhrin syyllistämiseltä, mutta silläkin uhalla: jos ulkomaiset miehet kiinnostavat, vieraaseen kulttuuriin tutustumisesta ei ole ainakaan haittaa.
Sari Näre olettaa naisten olevan kiinnostuneita vierasmaalaisista miehistä, koska he suhtautuvat naiseen eri tavalla kuin suomalaiset miehet. Tutkija puhuu naiseuden kannattelusta.
”Ehkä suomalaisnaiset hakevat sitä tunnetta, että heidät tunnistetaan naisina. Suomalaisessa kulttuurissa sukupuolten välinen ihailu on osittain näivettynyt – pikemminkin ollaan kilpasilla. Meillä voi olla aika välinpitämätöntä toisen huomioonottaminen sukupuolisena olentona. Osalla suomalaisnaisista saattaa olla nälkää kulttuurille, jossa sukupuolet ovat erilaisia.”
teksti: Mikael Vehkaoja
Helsingin Sanomat: Valtionsyyttäjä: Keskustelupalstoja tarvitsisi moderoida vasta jälkikäteen
Valtionsyyttäjä Mika Illman oli Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa vaatinut internetin keskustelupalstoille lakisääteisiä valvojia seuraamaan keskustelua ja blokkaamaan lainvastaiset viestit pois. Valvojan puuttuminen tai olennainen tehtävien laiminlyönti voitaisiin määrätä rangaistavaksi, vaikka sakkoihin, Illman pohti.
Kari Haakana on blogissaan julkaissut Illmanin vastaukset tarkentaviin kysymyksiin. Niiden mukaan valtionsyyttäjä tarkoitti viestien jälkikäteistä moderointia. Illman haluaisi ulottaa rikosoikeudellisen julkaisuvastuun myös yksityisiin toimijoihin sekä IRC:hen ja pikaviestiohjelmiin.
Sunnuntaisuomalainen: (Mika Illmanin haastattelu)
Tarvitaanko Lex Kuronen?
15.15.2008
Helsingin Sanomat:
Valtionsyyttäjä: Keskustelupalstoja tarvitsisi moderoida vasta jälkikäteen
15.5.2008
Helsingin Sanomat/STT:
Nettikeskusteluille ehdotetaan pakollisia valvojia
13.5.2008
YLE Uutiset:
Keskustelupalstat kuriin lakimuutoksilla?
13.5.2008
Kari Haakanan blogi:
Kommentit kiinni
Illman täsmentää
Illman Huomenta Suomessa
14.-16.5.2008
Helsingin Sanomat:
Sananvapauden palvojat ja valvojat
20.5.2008
Valtionsyyttäjä Mika Illman vaatii verkkokeskusteluihin lisää valvontaa, mutta vasta jälkikäteen.
[...]
Illmanin mukaan keskustelupalstan ylläpitäjän olisi jatkossa poistettava sisällöltään selvästi lainvastaiset viestit. Ennakkoon viestejä ei siis tarvitsisi moderoida, mutta valvojia olisi oltava riittävästi.
Keskustelupalstan Illman määrittelee hyvin laajasti.
[...]
Säännös koskisi Illmanin mukaan jossain määrin myös IRC:n tai pikaviestimien avulla käytäviä keskusteluja.
"Ymmärrän toki, että po. levitysväline on sellainen, ettei sen valvominen ole kovin helppoa. Se ei kuitenkaan ole peruste jättää keskustelut täysin valvomatta. Sallitun ja kielletyn raja kulkee nimittäin aivan samalla kohtaa netissä kuin netin ulkopuolellakin."
Nykyään keskustelupalstan ylläpitäjä ei ole vastuussa viestien sisällöstä, jos se ei käsittele niitä etukäteen.
[...]
Kari Haakana on blogissaan julkaissut Illmanin vastaukset tarkentaviin kysymyksiin. Niiden mukaan valtionsyyttäjä tarkoitti viestien jälkikäteistä moderointia. Illman haluaisi ulottaa rikosoikeudellisen julkaisuvastuun myös yksityisiin toimijoihin sekä IRC:hen ja pikaviestiohjelmiin.
Sunnuntaisuomalainen: (Mika Illmanin haastattelu)
Tarvitaanko Lex Kuronen?
15.15.2008
Helsingin Sanomat:
Valtionsyyttäjä: Keskustelupalstoja tarvitsisi moderoida vasta jälkikäteen
15.5.2008
Helsingin Sanomat/STT:
Nettikeskusteluille ehdotetaan pakollisia valvojia
13.5.2008
YLE Uutiset:
Keskustelupalstat kuriin lakimuutoksilla?
13.5.2008
Kari Haakanan blogi:
Kommentit kiinni
Illman täsmentää
Illman Huomenta Suomessa
14.-16.5.2008
Helsingin Sanomat:
Sananvapauden palvojat ja valvojat
20.5.2008
Valtionsyyttäjä Mika Illman vaatii verkkokeskusteluihin lisää valvontaa, mutta vasta jälkikäteen.
[...]
Illmanin mukaan keskustelupalstan ylläpitäjän olisi jatkossa poistettava sisällöltään selvästi lainvastaiset viestit. Ennakkoon viestejä ei siis tarvitsisi moderoida, mutta valvojia olisi oltava riittävästi.
Keskustelupalstan Illman määrittelee hyvin laajasti.
[...]
Säännös koskisi Illmanin mukaan jossain määrin myös IRC:n tai pikaviestimien avulla käytäviä keskusteluja.
"Ymmärrän toki, että po. levitysväline on sellainen, ettei sen valvominen ole kovin helppoa. Se ei kuitenkaan ole peruste jättää keskustelut täysin valvomatta. Sallitun ja kielletyn raja kulkee nimittäin aivan samalla kohtaa netissä kuin netin ulkopuolellakin."
Nykyään keskustelupalstan ylläpitäjä ei ole vastuussa viestien sisällöstä, jos se ei käsittele niitä etukäteen.
[...]
maanantai 5. toukokuuta 2008
YLE: Internetistä on tullut ääriliikkeiden tukikohta myös Suomessa
YLE Uutisten mukaan Suomen viranomaiset pitävät internetissä toimivia rasistisia ääriryhmiä uhkana arjen turvallisuudelle. Valtionsyyttäjä Mika Illman vaatii jämerämpiä keinoja puuttua ongelmaan. Illman haluaa Suomeen Ruotsin mallin mukaisen lain, joka asettaa sivustojen ylläpitäjät vastuuseen julkaistuista teksteistä.
YLE Uutiset:
Internetistä on tullut ääriliikkeiden tukikohta myös Suomessa
5.5.2008
Uusi Suomi:
Nettirasistien rajoittamiselle tukea
5.5.2008
Rasististen rikosten yleistyttyä Suomessa internetistä on tullut ääriliikkeille ja vähemmistövihamielisille ryhmille yhä merkittävämpi kasvualusta. Suomen viranomaiset pitävät internetissä toimivia ääriryhmiä jo uhkana arjen turvallisuudelle.
Ulkoministeriön ulkoasiainneuvos, turvallisuusasiantuntija Kirsi Westphalen arvioi, että rasististen rikosten määrä on Suomessa merkittävässä nousussa.
- Kuten kaikki yhteiskunnallinen toiminta, myös negatiiviset ilmiöt, kuten rasismi näyttävät siirtyneen nettiin, hän kertoo.
Kuitenkin vain harva verkkorasisti jää kiinni. Syyttäjäviranomaiset kaipaavat jämerämpiä keinoja puuttua ongelmaan.
- Esimerkiksi Ruotsissa on laki, joka edellyttää sivuston ylläpitäjää valvomaan siinä esiintyvää aineistoa. Itse pitäisin tarpeellisena harkita tämän tyyppisen lainsäädännön säätämistä myös Suomeen, valtionsyyttäjä Mika Illman toteaa.
Verkko kokoaa myös uskonnollisia ja poliittisia ääriliikkeitä. Suojelupoliisi tarkkailee Suomessa useita rasistista materiaalia ja äärioikeiston propagandaa ulkomaita myöten levittäviä verkkokauppoja.
Netin muukalaisviha koetaan vakavana uhkana myös siksi, että maahanmuuton odotetaan jatkossa lisääntyvän. Euroopasta on jo esimerkkejä siitä, kuinka maahanmuuttajien ja kantaväestön arkistetkin kärhämät voivat kärjistyä polttoiskuiksi ja mellakoiksi.
- Pitäisin tärkeänä, ettei tilannetta päästetä sellaiseksi kuin se on eräissä muissa maissa, Ruotsissa ja Länsi-Euroopassa, valtionsyyttäjä Illman sanoo.
-----
Myös vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää lainsäädäntöä mahdollisena keinona nettirasismin rajoittamiseksi. Ylläpitäjien vastuuta pitäisi vähemmistövaltuutetun mielestä kuitenkin tutkia vielä enemmän.
- Tällä hetkellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin seurata tekstejä ja viedä loukkaavien tekstien kirjoittajia tuomiolle, Suurpää kertoo uusisuomi.fi:lle.
Nettikirjoittamisen rajoittamiseen tai tiettyjen sanojen ja ilmausten kieltoon Suurpää ei usko.
- Jos jonkin sanan kieltää, niin sille keksitään nopeasti jokin kiertoilmaus.
[...]
Täysin rasististen sivustojen ja ”kovemman aineiston” taustalla on vähemmistövaltuutetun mukaan pienehköjä porukoita, joita ei voi suoraan yhdistää kaikkiin keskustelupalstojen kommentteihin. Teksteistä on Suurpään mukaan tullut myös aiempaa hienotunteisempia.
- Tekijät ovat tulleet tietoisiksi siitä, että he ovat rikosoikeudellisisesti vaastuussa omista teksteistään. Tämä on tärkeä signaali varsinkin nuorille. Sananvapaus ei ole täysin rajoittamatonta eikä kukaan saa sanoa ihan mitä tahansa, Suurpää toteaa.
YLE Uutiset:
Internetistä on tullut ääriliikkeiden tukikohta myös Suomessa
5.5.2008
Uusi Suomi:
Nettirasistien rajoittamiselle tukea
5.5.2008
Rasististen rikosten yleistyttyä Suomessa internetistä on tullut ääriliikkeille ja vähemmistövihamielisille ryhmille yhä merkittävämpi kasvualusta. Suomen viranomaiset pitävät internetissä toimivia ääriryhmiä jo uhkana arjen turvallisuudelle.
Ulkoministeriön ulkoasiainneuvos, turvallisuusasiantuntija Kirsi Westphalen arvioi, että rasististen rikosten määrä on Suomessa merkittävässä nousussa.
- Kuten kaikki yhteiskunnallinen toiminta, myös negatiiviset ilmiöt, kuten rasismi näyttävät siirtyneen nettiin, hän kertoo.
Kuitenkin vain harva verkkorasisti jää kiinni. Syyttäjäviranomaiset kaipaavat jämerämpiä keinoja puuttua ongelmaan.
- Esimerkiksi Ruotsissa on laki, joka edellyttää sivuston ylläpitäjää valvomaan siinä esiintyvää aineistoa. Itse pitäisin tarpeellisena harkita tämän tyyppisen lainsäädännön säätämistä myös Suomeen, valtionsyyttäjä Mika Illman toteaa.
Verkko kokoaa myös uskonnollisia ja poliittisia ääriliikkeitä. Suojelupoliisi tarkkailee Suomessa useita rasistista materiaalia ja äärioikeiston propagandaa ulkomaita myöten levittäviä verkkokauppoja.
Netin muukalaisviha koetaan vakavana uhkana myös siksi, että maahanmuuton odotetaan jatkossa lisääntyvän. Euroopasta on jo esimerkkejä siitä, kuinka maahanmuuttajien ja kantaväestön arkistetkin kärhämät voivat kärjistyä polttoiskuiksi ja mellakoiksi.
- Pitäisin tärkeänä, ettei tilannetta päästetä sellaiseksi kuin se on eräissä muissa maissa, Ruotsissa ja Länsi-Euroopassa, valtionsyyttäjä Illman sanoo.
-----
Myös vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää lainsäädäntöä mahdollisena keinona nettirasismin rajoittamiseksi. Ylläpitäjien vastuuta pitäisi vähemmistövaltuutetun mielestä kuitenkin tutkia vielä enemmän.
- Tällä hetkellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin seurata tekstejä ja viedä loukkaavien tekstien kirjoittajia tuomiolle, Suurpää kertoo uusisuomi.fi:lle.
Nettikirjoittamisen rajoittamiseen tai tiettyjen sanojen ja ilmausten kieltoon Suurpää ei usko.
- Jos jonkin sanan kieltää, niin sille keksitään nopeasti jokin kiertoilmaus.
[...]
Täysin rasististen sivustojen ja ”kovemman aineiston” taustalla on vähemmistövaltuutetun mukaan pienehköjä porukoita, joita ei voi suoraan yhdistää kaikkiin keskustelupalstojen kommentteihin. Teksteistä on Suurpään mukaan tullut myös aiempaa hienotunteisempia.
- Tekijät ovat tulleet tietoisiksi siitä, että he ovat rikosoikeudellisisesti vaastuussa omista teksteistään. Tämä on tärkeä signaali varsinkin nuorille. Sananvapaus ei ole täysin rajoittamatonta eikä kukaan saa sanoa ihan mitä tahansa, Suurpää toteaa.
lauantai 22. maaliskuuta 2008
Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajien luottamusta Suomen poliisiin pitää vahvistaa
Arno Tanner kirjoittaa Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla poliisista ja maahanmuuttajista. Tannerin mielestä suomalaisen poliisin tasa-arvoa korostava linja ei riitä, vaan maahanmuuttajien kulttuurit ja taustat pitäisi ottaa huomioon jo poliisikoulutuksessa. Monikulttuurikoulutuksen ohella Tanner ehdottaa erityisiä yhdyspoliiseja ja maahanmuuttokoordinaattoreita poliisin ja maahanmuuttajien suhteiden parantamiseksi. Tannerin mukaan Suomessa on vielä tilaisuus rakentaa hyvä suhde poliisin ja maahanmuuttajien välillä, toisin kuin Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
Helsingin Sanomat:
Maahanmuuttajien luottamusta Suomen poliisiin pitää vahvistaa
22.3.2008
[...]
Poliisilla voisi olla nykyistä suurempi, luonnollisesti lankeava tehtävä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Siihen sisältyisi muutakin kuin taistelua rasismia vastaan, rikosten selvittelyä ja lupahallintoa. Poliisi voisi osaltaan tuoda maahanmuuttajille turvaa ja estää heitä syrjäytymästä.
Poliisin ja maahanmuuttajien suhdetta rasittaa kuitenkin kaksi tekijää. Ensiksi, monen maahanmuuttajan on vaikea ymmärtää, että yli 90 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin kuin muuriin.
[...]
Pahinta on, että kielteisyys vahvistuu, jos maahanmuuttaja näkee pienenkään viitteen poliisin suvaitsemattomuudesta, tulkitsee väärin tämän leikinlaskun tai näkee poliisin virheet tahallisina tekoina. Seuraus on, että maahanmuuttaja sulkeutuu eikä halua olla missään tekemisissä poliisin kanssa.
[...]
Toinen poliisin ja maahanmuuttajien suhdetta vaikeuttava seikka on, että suomalaisen poliisin tietämys eri kulttuureista on yhä puutteellista. Poliisin ammattitaidoksi ei enää riitä, että laillinen ja asiallinen poliisitoiminta hallitaan.
Vaikka poliisin koulutuksessa kuinka korostettaisiin yhdenvertaisuutta, tasapuolisuutta ja suvaitsevaisuutta, maahanmuuttajien kohtaaminen tulee eteen aina haasteena. Ongelmia voi ilmetä siinä, miten osapuolet lähestyvät toisiaan tai miten maahanmuuttaja tulkitsee sinänsä asiallisen poliisitoiminnan.
Mikäli maahanmuuttaja on kotimaassaan voinut lähestyä poliisia tuttavallisesti ja muissakin kuin akuuteissa asioissa, voi suomalaisen poliisin jäykkyys, etäisyys tai "tulemme kun jotain on tapahtunut" -mentaliteetti koventaa hänen asenteitaan. Tasa-arvoa korostavan "kukaan ei ole erityisasemassa" -mentaliteetin maahanmuuttaja voi taas tulkita kolkkoudeksi ja välinpitämättömyydeksi.
[...]
Poliisin ei tarvitse tinkiä laillisuudesta ja yhdenvertaisuudesta, vaikka hän ottaa huomioon, että maahanmuuttaja toimii oman kulttuurinsa ja taustansa perusteella. Maahanmuuttajan kulttuuritaustan tuntemus, asioiden perusteellinen selvitys, tahdikas käytös ja varautuminen monenlaisiin reaktioihin vievät pitkälle.
[...]
Poliisin käytössä nyt olevat eri kulttuureja koskevat ohjeet kattavat pähkinänkuoressa jo hyvin suurimmat uskonnot, etniset ryhmät ja muut vähemmistöt. Ohjeita pitää kuitenkin laajentaa ja ajanmukaistaa, jotta ne ottaisivat huomioon lähtömaiden tavat, arkipäivän tilanteet ja huomispäivän suunnat. Tehtävää varten tulisi perustaa monietninen ja monikulttuurinen työryhmä ja ottaa siihen mukaan opetus- ja kulttuurielämän edustajia.
[...]
Helsingin Sanomat:
Maahanmuuttajien luottamusta Suomen poliisiin pitää vahvistaa
22.3.2008
[...]
Poliisilla voisi olla nykyistä suurempi, luonnollisesti lankeava tehtävä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Siihen sisältyisi muutakin kuin taistelua rasismia vastaan, rikosten selvittelyä ja lupahallintoa. Poliisi voisi osaltaan tuoda maahanmuuttajille turvaa ja estää heitä syrjäytymästä.
Poliisin ja maahanmuuttajien suhdetta rasittaa kuitenkin kaksi tekijää. Ensiksi, monen maahanmuuttajan on vaikea ymmärtää, että yli 90 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin kuin muuriin.
[...]
Pahinta on, että kielteisyys vahvistuu, jos maahanmuuttaja näkee pienenkään viitteen poliisin suvaitsemattomuudesta, tulkitsee väärin tämän leikinlaskun tai näkee poliisin virheet tahallisina tekoina. Seuraus on, että maahanmuuttaja sulkeutuu eikä halua olla missään tekemisissä poliisin kanssa.
[...]
Toinen poliisin ja maahanmuuttajien suhdetta vaikeuttava seikka on, että suomalaisen poliisin tietämys eri kulttuureista on yhä puutteellista. Poliisin ammattitaidoksi ei enää riitä, että laillinen ja asiallinen poliisitoiminta hallitaan.
Vaikka poliisin koulutuksessa kuinka korostettaisiin yhdenvertaisuutta, tasapuolisuutta ja suvaitsevaisuutta, maahanmuuttajien kohtaaminen tulee eteen aina haasteena. Ongelmia voi ilmetä siinä, miten osapuolet lähestyvät toisiaan tai miten maahanmuuttaja tulkitsee sinänsä asiallisen poliisitoiminnan.
Mikäli maahanmuuttaja on kotimaassaan voinut lähestyä poliisia tuttavallisesti ja muissakin kuin akuuteissa asioissa, voi suomalaisen poliisin jäykkyys, etäisyys tai "tulemme kun jotain on tapahtunut" -mentaliteetti koventaa hänen asenteitaan. Tasa-arvoa korostavan "kukaan ei ole erityisasemassa" -mentaliteetin maahanmuuttaja voi taas tulkita kolkkoudeksi ja välinpitämättömyydeksi.
[...]
Poliisin ei tarvitse tinkiä laillisuudesta ja yhdenvertaisuudesta, vaikka hän ottaa huomioon, että maahanmuuttaja toimii oman kulttuurinsa ja taustansa perusteella. Maahanmuuttajan kulttuuritaustan tuntemus, asioiden perusteellinen selvitys, tahdikas käytös ja varautuminen monenlaisiin reaktioihin vievät pitkälle.
[...]
Poliisin käytössä nyt olevat eri kulttuureja koskevat ohjeet kattavat pähkinänkuoressa jo hyvin suurimmat uskonnot, etniset ryhmät ja muut vähemmistöt. Ohjeita pitää kuitenkin laajentaa ja ajanmukaistaa, jotta ne ottaisivat huomioon lähtömaiden tavat, arkipäivän tilanteet ja huomispäivän suunnat. Tehtävää varten tulisi perustaa monietninen ja monikulttuurinen työryhmä ja ottaa siihen mukaan opetus- ja kulttuurielämän edustajia.
[...]
keskiviikko 19. maaliskuuta 2008
Maahanmuuttovirasto: Kansalaisuus myönnetään usein poikkeussäännösten perusteella
Maahanmuuttovirasto: Kansalaisuus myönnetään usein poikkeussäännösten perusteella 19.3.2008
Jotta Suomen kansalaisuuden voi saada hakemuksesta, on täytettävä selvitetyn henkilöllisyyden vaatimus sekä kuusi yleistä edellytystä, joihin kuuluvat asumisaika-, kielitaito- ja nuhteettomuusedellytys. Kansalaisuuslaissa on kuitenkin säännökset siitä, millä perusteella näistä edellytyksistä voidaan poiketa.
Poikkeussäännöksiä sovelletaan jatkuvasti. Tammikuussa 2008 kansalaisuusyksikössä tehtiin hakemuksiin 293 myönteistä päätöstä, joista 102 perustui poikkeussäännöksiin. Yli 35 prosentissa tapauksista oli siten poikettu asumisaika-, kielitaito- tai nuhteettomuusedellytyksestä. Eniten, yhteensä 86 tapauksessa, oli poikettu nuhteettomuusedellytyksestä.
Nuhteettomuusedellytys
Nuhteettomuusedellytys tarkoittaa sitä, että hakija ei ole saanut syyllistyä rangaistavaan tekoon eikä hän saa olla määrättynä lähestymiskieltoon. Rangaistavasta teosta ei silti välttämättä tule kansalaistamisen estettä, vaan nuhteettomuusedellytyksestä voidaan poiketa, jos rikos ja siitä seurannut rangaistus on pieni eikä rikoksia ole paljon.
Huomiota voidaan kiinnittää myös siihen, kuinka pitkä aika rikoksista on kulunut. Harkinnan apuna käytetään kansalaisuusyksikössä erityistä taulukkoa, jonka tarkoituksena on se, että nuhteettomuusedellytystä koskevia sääntöjä sovelletaan samalla tavalla.
Esimerkiksi rikesakkorikoksesta ei siten tule kansalaistamisen estettä, vaan hakemukseen sovelletaan nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamista koskevaa säännöstä.
Kielitaitoedellytys
Kielitaitoedellytys puolestaan tarkoittaa sitä, että hakijalla tulee olla tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Kielitaito on osoitettava esimerkiksi perusopetuksen päättötodistuksella, ylioppilastodistuksella tai todistuksella yleisen kielitutkinnon suorittamisesta (yleistaitotaso 3).
Esimerkiksi yli 65-vuotiailta hakijoilta ei kuitenkaan vaadita kielitaidon osoittamista samalla tavalla. Toisaalta yli 15-vuotiaat kanssahakijat, jotka eivät ole vielä saaneet perusopetuksen päättötodistusta, voivat osoittaa kielitaitonsa myös muilla koulutodistuksilla. Lisäksi kielitaitoedellytyksestä voidaan poiketa sellaisen lääkärintodistuksen perusteella, josta ilmenee, että kielitaidon osoittaminen vaaditulla tavalla on hakijan terveydentilan vuoksi mahdotonta.
Asumisaikaedellytys
Asumisaikaedellytys taas tarkoittaa sitä, että hakijan on tullut asua Suomessa luvallisesti
* joko kuusi vuotta yhtäjaksoisesti
* tai pätkissä yhteensä kahdeksan vuotta, joista kaksi viimeistä vuotta yhtäjaksoisesti.
Laissa on säädetty myös tietyille ryhmille (esim. Suomen kansalaisen puoliso, pakolaiset) yksilölliset poikkeamisedellytykset asumisaikaedellytyksestä, joita ei poikkeuksia tilastoitaessa ole otettu huomioon.
Jotta Suomen kansalaisuuden voi saada hakemuksesta, on täytettävä selvitetyn henkilöllisyyden vaatimus sekä kuusi yleistä edellytystä, joihin kuuluvat asumisaika-, kielitaito- ja nuhteettomuusedellytys. Kansalaisuuslaissa on kuitenkin säännökset siitä, millä perusteella näistä edellytyksistä voidaan poiketa.
Poikkeussäännöksiä sovelletaan jatkuvasti. Tammikuussa 2008 kansalaisuusyksikössä tehtiin hakemuksiin 293 myönteistä päätöstä, joista 102 perustui poikkeussäännöksiin. Yli 35 prosentissa tapauksista oli siten poikettu asumisaika-, kielitaito- tai nuhteettomuusedellytyksestä. Eniten, yhteensä 86 tapauksessa, oli poikettu nuhteettomuusedellytyksestä.
Nuhteettomuusedellytys
Nuhteettomuusedellytys tarkoittaa sitä, että hakija ei ole saanut syyllistyä rangaistavaan tekoon eikä hän saa olla määrättynä lähestymiskieltoon. Rangaistavasta teosta ei silti välttämättä tule kansalaistamisen estettä, vaan nuhteettomuusedellytyksestä voidaan poiketa, jos rikos ja siitä seurannut rangaistus on pieni eikä rikoksia ole paljon.
Huomiota voidaan kiinnittää myös siihen, kuinka pitkä aika rikoksista on kulunut. Harkinnan apuna käytetään kansalaisuusyksikössä erityistä taulukkoa, jonka tarkoituksena on se, että nuhteettomuusedellytystä koskevia sääntöjä sovelletaan samalla tavalla.
Esimerkiksi rikesakkorikoksesta ei siten tule kansalaistamisen estettä, vaan hakemukseen sovelletaan nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamista koskevaa säännöstä.
Kielitaitoedellytys
Kielitaitoedellytys puolestaan tarkoittaa sitä, että hakijalla tulee olla tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Kielitaito on osoitettava esimerkiksi perusopetuksen päättötodistuksella, ylioppilastodistuksella tai todistuksella yleisen kielitutkinnon suorittamisesta (yleistaitotaso 3).
Esimerkiksi yli 65-vuotiailta hakijoilta ei kuitenkaan vaadita kielitaidon osoittamista samalla tavalla. Toisaalta yli 15-vuotiaat kanssahakijat, jotka eivät ole vielä saaneet perusopetuksen päättötodistusta, voivat osoittaa kielitaitonsa myös muilla koulutodistuksilla. Lisäksi kielitaitoedellytyksestä voidaan poiketa sellaisen lääkärintodistuksen perusteella, josta ilmenee, että kielitaidon osoittaminen vaaditulla tavalla on hakijan terveydentilan vuoksi mahdotonta.
Asumisaikaedellytys
Asumisaikaedellytys taas tarkoittaa sitä, että hakijan on tullut asua Suomessa luvallisesti
* joko kuusi vuotta yhtäjaksoisesti
* tai pätkissä yhteensä kahdeksan vuotta, joista kaksi viimeistä vuotta yhtäjaksoisesti.
Laissa on säädetty myös tietyille ryhmille (esim. Suomen kansalaisen puoliso, pakolaiset) yksilölliset poikkeamisedellytykset asumisaikaedellytyksestä, joita ei poikkeuksia tilastoitaessa ole otettu huomioon.
sunnuntai 16. maaliskuuta 2008
MTV3: Akateeminen maahanmuuttaja jää suometta vaille työtä
MTV3: Akateeminen maahanmuuttaja jää suometta vaille työtä 16.3.2008
Koulutussuunnittelija Outi Karjalaista harmittaa se, miten paljon osaamista Suomi hukkaa. Akateemisten maahanmuuttajien koulutuspääomaa ei vieläkään täysin hyödynnetä, vaikka ala kuin ala pelkää työvoimapulaa ja kaipaa kansainvälisiä kontakteja.
Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian EU-hanke on osoittanut pahimmaksi pulmaksi sen, ettei tarjolla ole asiantuntija-ammattien vaatimaa suomen kielen opetusta.
- Akateeminen kielitaito vaatii viiden, seitsemän vuoden opiskelun ja oman alan erikoissanastoa, Karjalainen korostaa.
Koulutussuunnittelija Outi Karjalaista harmittaa se, miten paljon osaamista Suomi hukkaa. Akateemisten maahanmuuttajien koulutuspääomaa ei vieläkään täysin hyödynnetä, vaikka ala kuin ala pelkää työvoimapulaa ja kaipaa kansainvälisiä kontakteja.
Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian EU-hanke on osoittanut pahimmaksi pulmaksi sen, ettei tarjolla ole asiantuntija-ammattien vaatimaa suomen kielen opetusta.
- Akateeminen kielitaito vaatii viiden, seitsemän vuoden opiskelun ja oman alan erikoissanastoa, Karjalainen korostaa.
perjantai 14. maaliskuuta 2008
Kotimaa: Ministeri Thors epäilee: Suomessa kunniamurhia viranomaisten huomaamatta
Kotimaa: Ministeri Thors epäilee: Suomessa kunniamurhia viranomaisten huomaamatta 14.3.2008
Viranomaisten mukaan Suomessa ei vielä ole tapahtunut kunniamurhia. Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin mukaan kunniaväkivaltaan perehtyneillä järjestöillä on omat epäilyksensä.
- Olen kuullut sellaistakin, että Suomessa kunniamurhia on saattanut olla ilman, että ne ovat tulleet viranomaisten tietoon. Tärkeää on, että asiasta keskustellaan, jotta tutkintaviranomaiset pystyvät varmuudella hallitsemaan kunniamurhien piirteitä, Astrid Thors sanoo.
Viranomaisten mukaan Suomessa ei vielä ole tapahtunut kunniamurhia. Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin mukaan kunniaväkivaltaan perehtyneillä järjestöillä on omat epäilyksensä.
- Olen kuullut sellaistakin, että Suomessa kunniamurhia on saattanut olla ilman, että ne ovat tulleet viranomaisten tietoon. Tärkeää on, että asiasta keskustellaan, jotta tutkintaviranomaiset pystyvät varmuudella hallitsemaan kunniamurhien piirteitä, Astrid Thors sanoo.
torstai 13. maaliskuuta 2008
HS: Poliisiylitarkastaja: Suomessa mahdollisesti tuhansia ulkomaalaisia luvattomasti
Helsingin Sanomien haastattelema poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen arvioi Suomessa olevan jopa tuhansia ulkomaalaisia laittomasti. Monet heistä ovat jääneet maahan oleskeluluvan umpeuduttua. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää on arvostellut poliisin tekemiä oleskelulupien tarkastuksia, koska ne kohdistuvat lähinnä olemukseltaan ulkomaalaisen näköisiin.
Helsingin Sanomat: uutinen
13.3.2008 20:05
Suomessa on mahdollisesti tuhansia ulkomaalaisia luvattomasti, arvioi poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen sisäministeriön poliisiosastolta.
"Esimerkiksi rikostapausten yhteydessä tulee aika usein ilmi tällaisia henkilöitä, jotka ovat olleet maassa pitkäänkin ilman lupaa."
Monet ovat tulleet Suomeen luvallisesti, mutta ovat jääneet maahan pidemmäksi aikaa, jolloin heillä ei enää ole oleskeluoikeutta. Suuri osa luvattomista ulkomaalaisista on poliisin arvioiden mukaan Helsingin seudulla.
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina 11. maaliskuuta, että poliisi tekee pääkaupunkiseudulla muun muassa asemilla ja kauppakeskuksissa pistotarkastuksia, joilla se selvittää ulkomaalaisten oleskeluoikeuksia Suomessa.
Helsingin poliisin esikuntapäällikkö Teuvo Saikkonen ja Vantaan poliisipäällikkö Yrjö Laihio painottavat, että tarkastukset ovat osa normaalia poliisitoimintaa ja että niille löytyy perusteet.
"Meillä on olemassa oma teemaluontoinen juttu. Sisämaan ulkomaalaisvalvonnasta on sisäministeriön ohjeistukset ja niitä me sovellamme. Emme ota kaikkia ulkomaalaisia tai vierasta kieliä puhuvia tarkastettavaksi". Laihio kertoo.
Saikkosen mukaan "ei ole tarkoitus luoda mitään ratsiasysteemejä", eikä ketään poimita tarkastukseen sattumanvaraisesti.
"Schengeniin liittyvässä EU-lainsäädännössä sanotaan, että poliisi voi suorittaa pistokokeita valvonnassaan ja nimenomaan rajojen sisäpuolella", Saikkonen toteaa.
"Kun Schengen-alue vuoden vaihteessa laajeni ja Helsingin satamassa passintarkastukset loppuivat lähes täysin, ainoa keino selvittää ulkomaalaisten maassaolo-oikeuksia on, että poliisi suorittaa ulkomaalaisvalvontaa pistokokeilla", Saikkonen sanoo.
...
Ruokonen toteaa, että valvonnan tarve on joka tapauksessa lisääntynyt. "Vapaa liikkuvuus tuo mukanaan lieveilmiöitä, myös rikollisten liikkuminen helpottuu."
Helsingin Sanomat: uutinen
13.3.2008 20:05
Suomessa on mahdollisesti tuhansia ulkomaalaisia luvattomasti, arvioi poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen sisäministeriön poliisiosastolta.
"Esimerkiksi rikostapausten yhteydessä tulee aika usein ilmi tällaisia henkilöitä, jotka ovat olleet maassa pitkäänkin ilman lupaa."
Monet ovat tulleet Suomeen luvallisesti, mutta ovat jääneet maahan pidemmäksi aikaa, jolloin heillä ei enää ole oleskeluoikeutta. Suuri osa luvattomista ulkomaalaisista on poliisin arvioiden mukaan Helsingin seudulla.
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina 11. maaliskuuta, että poliisi tekee pääkaupunkiseudulla muun muassa asemilla ja kauppakeskuksissa pistotarkastuksia, joilla se selvittää ulkomaalaisten oleskeluoikeuksia Suomessa.
Helsingin poliisin esikuntapäällikkö Teuvo Saikkonen ja Vantaan poliisipäällikkö Yrjö Laihio painottavat, että tarkastukset ovat osa normaalia poliisitoimintaa ja että niille löytyy perusteet.
"Meillä on olemassa oma teemaluontoinen juttu. Sisämaan ulkomaalaisvalvonnasta on sisäministeriön ohjeistukset ja niitä me sovellamme. Emme ota kaikkia ulkomaalaisia tai vierasta kieliä puhuvia tarkastettavaksi". Laihio kertoo.
Saikkosen mukaan "ei ole tarkoitus luoda mitään ratsiasysteemejä", eikä ketään poimita tarkastukseen sattumanvaraisesti.
"Schengeniin liittyvässä EU-lainsäädännössä sanotaan, että poliisi voi suorittaa pistokokeita valvonnassaan ja nimenomaan rajojen sisäpuolella", Saikkonen toteaa.
"Kun Schengen-alue vuoden vaihteessa laajeni ja Helsingin satamassa passintarkastukset loppuivat lähes täysin, ainoa keino selvittää ulkomaalaisten maassaolo-oikeuksia on, että poliisi suorittaa ulkomaalaisvalvontaa pistokokeilla", Saikkonen sanoo.
...
Ruokonen toteaa, että valvonnan tarve on joka tapauksessa lisääntynyt. "Vapaa liikkuvuus tuo mukanaan lieveilmiöitä, myös rikollisten liikkuminen helpottuu."
tiistai 11. maaliskuuta 2008
HS: Vähemmistövaltuutettu paheksuu poliisin ulkomaalaisratsioita
Helsingin Sanomien mukaan vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää on huolissaan, että poliisi leimaa ihmisryhmiä, kun se selvittää oleskeluoikeuksia pistotarkastuksilla, joihin valitaan ulkomaalaisilta näyttäviä tai kuulostavia. Suurpään mielestä tällainen toiminta saattaa olla kiellettyä etnistä profilointia.
Helsingin Sanomat: uutinen
11.3.2008 22:01
...
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että Helsingissä ja Vantaalla poliisi seuloo maassa luvatta olevia näkö- ja kuulohavaintojen perusteella muun muassa kauppakeskuksista, rautatieasemilta ja satamista.
Suurpään mielestä tällainen toiminta "tulee ainakin hyvin lähelle etnisen profiloinnin käsitettä", koska pistotarkastuksen kohteeksi joutuminen riippuu lähinnä ulkonäöstä.
Euroopan neuvoston rasisminvastaisen komission kannan mukaan etninen profilointi pitäisi olla poliisitoiminnassa kiellettyä tai ainakin se pitäisi määrittää tapauskohtaisesti erittäin tarkasti.
"On ongelmallista, jos ihonvärin tai muun ulkomuodon perusteella pitää varautua siihen, että joutuu kadulla tarkastettavaksi. Se on leimaavaa", Suurpää kuvailee.
Pistotarkastuksiin joutuneet eivät ole olleet vähemmistövaltuutettuun aiemmin yhteydessä, mutta eilen tiistaina yhteydenottoja tuli useita.
"Juttu herätti tunteita. Suomessa ollaan vielä tottumattomia tällaiseen toimintaan. Ihmiset ovat kysyneet, onko tällainen ihan laillista ja asetetaanko heidät nyt eriarvoiseen asemaan ihonvärinsä takia."
"Kuten poliisi ilmoitti, nyt tehdään vähän uudenlaista tarkastustoimintaa. Siinä mielessä on myös uudenlaisen harkinnan paikka, miten se tapahtuu niin, ettei ihmisiä leimata?"
Vähemmistövaltuutettu uskoo, että tavanomaisen poliisitoiminnan yhteydessä tehtävät oleskeluoikeuksien tarkastukset ovat riittävät luvattoman maassa olon estämiseksi.
Lisäksi tarkastusten pitäisi perustua siihen, että on aihetta epäillä henkilön olevan ilman oleskeluoikeutta.
"Ulkomaalaisvalvontaa pitää tehdä, se on lakiin perustuvaa toimintaa. Mutta tähänastisetkin keinot ovat tehokkaasti johtaneet siihen, ettei täällä ainakaan kovin pitkiä aikoja pysty oleskelemaan ilman oleskeluoikeutta."
Helsingin Sanomat: uutinen
11.3.2008 22:01
...
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että Helsingissä ja Vantaalla poliisi seuloo maassa luvatta olevia näkö- ja kuulohavaintojen perusteella muun muassa kauppakeskuksista, rautatieasemilta ja satamista.
Suurpään mielestä tällainen toiminta "tulee ainakin hyvin lähelle etnisen profiloinnin käsitettä", koska pistotarkastuksen kohteeksi joutuminen riippuu lähinnä ulkonäöstä.
Euroopan neuvoston rasisminvastaisen komission kannan mukaan etninen profilointi pitäisi olla poliisitoiminnassa kiellettyä tai ainakin se pitäisi määrittää tapauskohtaisesti erittäin tarkasti.
"On ongelmallista, jos ihonvärin tai muun ulkomuodon perusteella pitää varautua siihen, että joutuu kadulla tarkastettavaksi. Se on leimaavaa", Suurpää kuvailee.
Pistotarkastuksiin joutuneet eivät ole olleet vähemmistövaltuutettuun aiemmin yhteydessä, mutta eilen tiistaina yhteydenottoja tuli useita.
"Juttu herätti tunteita. Suomessa ollaan vielä tottumattomia tällaiseen toimintaan. Ihmiset ovat kysyneet, onko tällainen ihan laillista ja asetetaanko heidät nyt eriarvoiseen asemaan ihonvärinsä takia."
"Kuten poliisi ilmoitti, nyt tehdään vähän uudenlaista tarkastustoimintaa. Siinä mielessä on myös uudenlaisen harkinnan paikka, miten se tapahtuu niin, ettei ihmisiä leimata?"
Vähemmistövaltuutettu uskoo, että tavanomaisen poliisitoiminnan yhteydessä tehtävät oleskeluoikeuksien tarkastukset ovat riittävät luvattoman maassa olon estämiseksi.
Lisäksi tarkastusten pitäisi perustua siihen, että on aihetta epäillä henkilön olevan ilman oleskeluoikeutta.
"Ulkomaalaisvalvontaa pitää tehdä, se on lakiin perustuvaa toimintaa. Mutta tähänastisetkin keinot ovat tehokkaasti johtaneet siihen, ettei täällä ainakaan kovin pitkiä aikoja pysty oleskelemaan ilman oleskeluoikeutta."
torstai 28. helmikuuta 2008
Helsingin Sanomat: Natsisymbolien julkinen käyttö on lain harmaata aluetta
Helsingin Sanomien artikkelissa Teppo Moisio käsittelee natsisymbolien julkisen esittämisen laillisuutta. Pelkkä symboli ei ole kiihottamista kansanryhmää vastaan, mutta paidan teksti voi olla. Ruotsissa lain tulkinta on tiukempi. Saksassa ja Itävallassa natsismiin viittaavat symbolit ja jopa eleet ovat kiellettyjä.
Helsingin Sanomat:
Natsisymbolien julkinen käyttö on lain harmaata aluetta
28.2.2008
[...]
Voimakkaasti muukalaisvihamielisten symbolien avoin käyttö julkisella paikalla voi olla sopimatonta, mutta laitonta se ei Suomessa ole.
Saksassa ja Itävallassa natsisymbolien käyttö on kielletty sakon tai vankeusrangaistuksen uhalla. Kiellettyihin symboleihin kuuluvat muun muassa hakaristi ja Heil Hitler -tervehdys.
Saksalaiset ovat pariinkin otteeseen koettaneet saada hakaristikiellon koskemaan koko Euroopan unionia, mutta muut maat eivät ole lähteneet samaan kelkkaan. Yleisin syy on symboleita koskevan täyskiellon ristiriitaisuus vahvaksi perusarvoksi koetun sananvapauden kanssa.
Suomessa on myös historiallisia perustelut sille, että hakaristiä ei haluta kieltää. Täällä se on ollut muun muassa ilmavoimien symboli, jolla ei ole tekemistä natsi-Saksan hirmutekojen kanssa.
Suomessa muukalaisvastaisten symbolien käyttö julkisella paikalla on lain harmaata aluetta, toteaa rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta.
Laillisuusperiaatteen mukaan natsisymbolien käyttö on sallittua, koska sitä ei ole suoraan kielletty. Symbolien käyttöä voi perustella myös ilmaisunvapaudella.
[...]
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kielletty Suomen laissa. Tarkalleen ottaen kiellettyä on levittää kansanryhmää panettelevia tai uhkaavia tiedonantoja.
Rasistisiin vaatteisiin lakia on sovellettu kahdesti, valtionsyyttäjä Mika Illman muistelee. Vuonna 1990 torikauppias tuomittiin sakkoihin "Suosi suomalaista, potki pakolaista" -paitojen myynnistä. Vuosituhannen vaihteessa joensuulaiset skinheadit saivat tuomion vastaavassa tapauksessa.
Pelkän natsisymbolin käyttö julkisella paikalla ei kuitenkaan riitä Suomessa "tiedonannon levittämiseksi".
Ruotsissa vastaavan lain tulkinta on laajempi. Illmanin mukaan naapurimaassa vilkkaalla kävelykadulla natsitunnuksiin sonnustautuneita skinheadeja on tuomittu juuri kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.
Myös rikokseen yllyttäminen on Suomen laissa kiellettyä. "Mutta riittääkö pelkkä symbolin käyttö?" professori Nuotio pohtii ja tulee siihen tulokseen, ettei riitä.
[...]
Yksinäinen teinityttö Hitler-hihamerkissä ei välttämättä ole järjestyslain tarkoittama häiriötä aiheuttava uhka, mutta hakaristilippua pakolaiskeskuksen ulkopuolella heiluttava miesjoukko voisi sitä olla.
Kimmo Nuotio toteaa, että lain lisäksi oikeuskäytäntö vaikuttaa siihen, mikä käytännössä on tuomittavaa ja mikä ei.
Hän ei kuitenkaan lähtisi venyttämään nykyisten lakien tulkintaa, etenkään kun toisella puolella vaa'assa on sananvapauden rajoittaminen.
"Moniarvoisessa yhteiskunnassa rikosoikeudella ei voida lähteä torjumaan kaikkia epämiellyttäviä ilmiöitä", Nuotio muistuttaa.
Helsingin Sanomat:
Natsisymbolien julkinen käyttö on lain harmaata aluetta
28.2.2008
[...]
Voimakkaasti muukalaisvihamielisten symbolien avoin käyttö julkisella paikalla voi olla sopimatonta, mutta laitonta se ei Suomessa ole.
Saksassa ja Itävallassa natsisymbolien käyttö on kielletty sakon tai vankeusrangaistuksen uhalla. Kiellettyihin symboleihin kuuluvat muun muassa hakaristi ja Heil Hitler -tervehdys.
Saksalaiset ovat pariinkin otteeseen koettaneet saada hakaristikiellon koskemaan koko Euroopan unionia, mutta muut maat eivät ole lähteneet samaan kelkkaan. Yleisin syy on symboleita koskevan täyskiellon ristiriitaisuus vahvaksi perusarvoksi koetun sananvapauden kanssa.
Suomessa on myös historiallisia perustelut sille, että hakaristiä ei haluta kieltää. Täällä se on ollut muun muassa ilmavoimien symboli, jolla ei ole tekemistä natsi-Saksan hirmutekojen kanssa.
Suomessa muukalaisvastaisten symbolien käyttö julkisella paikalla on lain harmaata aluetta, toteaa rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta.
Laillisuusperiaatteen mukaan natsisymbolien käyttö on sallittua, koska sitä ei ole suoraan kielletty. Symbolien käyttöä voi perustella myös ilmaisunvapaudella.
[...]
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kielletty Suomen laissa. Tarkalleen ottaen kiellettyä on levittää kansanryhmää panettelevia tai uhkaavia tiedonantoja.
Rasistisiin vaatteisiin lakia on sovellettu kahdesti, valtionsyyttäjä Mika Illman muistelee. Vuonna 1990 torikauppias tuomittiin sakkoihin "Suosi suomalaista, potki pakolaista" -paitojen myynnistä. Vuosituhannen vaihteessa joensuulaiset skinheadit saivat tuomion vastaavassa tapauksessa.
Pelkän natsisymbolin käyttö julkisella paikalla ei kuitenkaan riitä Suomessa "tiedonannon levittämiseksi".
Ruotsissa vastaavan lain tulkinta on laajempi. Illmanin mukaan naapurimaassa vilkkaalla kävelykadulla natsitunnuksiin sonnustautuneita skinheadeja on tuomittu juuri kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.
Myös rikokseen yllyttäminen on Suomen laissa kiellettyä. "Mutta riittääkö pelkkä symbolin käyttö?" professori Nuotio pohtii ja tulee siihen tulokseen, ettei riitä.
[...]
Yksinäinen teinityttö Hitler-hihamerkissä ei välttämättä ole järjestyslain tarkoittama häiriötä aiheuttava uhka, mutta hakaristilippua pakolaiskeskuksen ulkopuolella heiluttava miesjoukko voisi sitä olla.
Kimmo Nuotio toteaa, että lain lisäksi oikeuskäytäntö vaikuttaa siihen, mikä käytännössä on tuomittavaa ja mikä ei.
Hän ei kuitenkaan lähtisi venyttämään nykyisten lakien tulkintaa, etenkään kun toisella puolella vaa'assa on sananvapauden rajoittaminen.
"Moniarvoisessa yhteiskunnassa rikosoikeudella ei voida lähteä torjumaan kaikkia epämiellyttäviä ilmiöitä", Nuotio muistuttaa.
keskiviikko 27. helmikuuta 2008
HS: Rasistinen känniuho provosoi Asema-aukiolla
Helsingin Sanomat/Teppo Moisio: Rasistinen känniuho provosoi Asema-aukiolla 27.2.2008
Tuula Joroinen (toim.): Maahanmuuttajien vapaa-aika ja kulttuuripalvelut pääkaupunkiseudulla (2009, pdf)
"Neekeri! Rättipää!" lapsenkasvoinen, polkkatukkainen poika huutaa nuorisojoukon keskeltä, kun ohi kävelee yksinäinen tummaihoinen mies.
On lauantai-ilta, ja 16-vuotias Jake on Asema-aukiolla samalla asialla kuin perjantainakin - haastamassa riitaa.
Pitkästä tukastaan huolimatta Jake on pilottitakkiin ja maihinnousukenkiin sonnustautunut skinhead, skini. Perjantaina hän oli panemassa alulle tappelua, josta myös HS kertoi lauantaina. Pikku-uutisen otsikko "50 gootti- ja maahanmuuttajateiniä tappeli" on huomattu tässäkin porukassa.
"Me ollaan metallisteja, ei tasan tarkkaan mitään gootteja", samaan seurueeseen kuuluva, mustaan nahkatakkiin pukeutunut 15-vuotias tyttö tarkentaa. Toimittajat ja poliisi ovat taas töpänneet ja sekoittaneet kaksi mustaa asua suosivaa alakulttuuria.
Tuula Joroinen (toim.): Maahanmuuttajien vapaa-aika ja kulttuuripalvelut pääkaupunkiseudulla (2009, pdf)
"Neekeri! Rättipää!" lapsenkasvoinen, polkkatukkainen poika huutaa nuorisojoukon keskeltä, kun ohi kävelee yksinäinen tummaihoinen mies.
On lauantai-ilta, ja 16-vuotias Jake on Asema-aukiolla samalla asialla kuin perjantainakin - haastamassa riitaa.
Pitkästä tukastaan huolimatta Jake on pilottitakkiin ja maihinnousukenkiin sonnustautunut skinhead, skini. Perjantaina hän oli panemassa alulle tappelua, josta myös HS kertoi lauantaina. Pikku-uutisen otsikko "50 gootti- ja maahanmuuttajateiniä tappeli" on huomattu tässäkin porukassa.
"Me ollaan metallisteja, ei tasan tarkkaan mitään gootteja", samaan seurueeseen kuuluva, mustaan nahkatakkiin pukeutunut 15-vuotias tyttö tarkentaa. Toimittajat ja poliisi ovat taas töpänneet ja sekoittaneet kaksi mustaa asua suosivaa alakulttuuria.
lauantai 23. helmikuuta 2008
HS: Brax valmistelee naisrauhalakia
Helsingin Sanomat kertoo, että oikeusministeri Tuija Braxin mukaan oikeusministeriössä on valmisteilla naisrauhalaki. Sen tarkoituksena on saada tutkintaan jokainen lähisuhdeväkivaltatapaus, josta tehdään ilmoitus poliisille. Lievä väkivalta lähisuhteessa ei olisi asianomistajarikos toisin kuin muissa lievissä pahoinpitelyissä.
Helsingin Sanomat: uutinen
23.2.2008 20:51
...
"Kun uhri kääntyy poliisin puoleen, asia tutkitaan aina, eikä painosteta uhria että haluatko varmasti, että tämä tutkitaan", Brax kuvaili vihreiden valtuuskunnalle.
Väkivallan jatkuvuus olisi peruste rangaistuksen koventamiselle.
Braxin mukaan Euroopan Neuvoston tutkimuksessa lähisuhdeväkivallasta uhrit olivat kokeneet väkivaltaa keskimäärin 30 kertaa. Myös Ruotsissa on laissa naisrauhapykälä, jossa väkivallan jatkuvuus, sarjamaisuus, otetaan huomioon.
Helsingin Sanomat: uutinen
23.2.2008 20:51
...
"Kun uhri kääntyy poliisin puoleen, asia tutkitaan aina, eikä painosteta uhria että haluatko varmasti, että tämä tutkitaan", Brax kuvaili vihreiden valtuuskunnalle.
Väkivallan jatkuvuus olisi peruste rangaistuksen koventamiselle.
Braxin mukaan Euroopan Neuvoston tutkimuksessa lähisuhdeväkivallasta uhrit olivat kokeneet väkivaltaa keskimäärin 30 kertaa. Myös Ruotsissa on laissa naisrauhapykälä, jossa väkivallan jatkuvuus, sarjamaisuus, otetaan huomioon.
torstai 21. helmikuuta 2008
HS: Maahanmuuttajien koulutustaso matalampi ja työttömyys korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin
Helsingin Sanomat: Immigrants’ level of education lower and unemployment higher than OECD average 21.2.2008
To attract well-educated immigrants and to provide them with work has proved a big challenge to Finland, a new Organisation for Economic Co-operation and Development publication reveals.
An extensive OECD study published on Wednesday indicates that the level of education of immigrants in Finland is lower and their rate of unemployment higher than the OECD average. The report is based on statistics compiled around the year 2000.
To attract well-educated immigrants and to provide them with work has proved a big challenge to Finland, a new Organisation for Economic Co-operation and Development publication reveals.
An extensive OECD study published on Wednesday indicates that the level of education of immigrants in Finland is lower and their rate of unemployment higher than the OECD average. The report is based on statistics compiled around the year 2000.
lauantai 16. helmikuuta 2008
HS: Islamilaisen puolueen kieltämiselle ei laillisia perusteita
Helsingin Sanomat kertoo, ettei puoluerekisteriin pyrkivän Suomen islamilaisen puolueen toimintaa voida lain mukaan kieltää, vaikka puolue on kertonut muun muassa kannattavansa kuolemantuomiota aviorikoksista ja haluavansa Suomeen sharia-lain.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors on arvostellut nykyistä lainsäädäntöä. Oikeusministeri Tuija Braxin mukaan yhdistyslain muutostyön jälkeen voidaan mahdollisesti puuttua sellaisten järjestöjen puolueeksi rekisteröitymiseen, jotka eivät hyväksy kansanvallan periaatteita.
Helsingin Sanomat: uutinen
16.2.2008 21:28
...
Yhdistys- ja puoluelakien mukaan puolueen perustamista ei voi estää, vaikka se ajaisi nykyisen lainsäädännön rajuja muutoksia. Esimerkiksi Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) on arvostellut nykyistä lainsäädäntöä.
"Yhdistymisvapaus on keskeinen oikeus, joka on taattu myös perustuslaissa. Yhdistyslaki ja puoluelaki asettavat rajoituksia puolueen toiminnalle, mutta lakeja täytyy tulkita äärimmäisen väljästi. Kaikkea muuta pitää suvaita paitsi suvaitsemattomuutta", sanoo oikeusministeriön julkisoikeusyksikön johtaja Sami Manninen.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) ei halua ottaa kantaa Suomen islamilaisen puolueen perustamiseen, koska asiaa käsitellään virkamiestasolla. Hänen mielestään tilanne vaatii kuitenkin seuraamista.
"Jos jonkun yhdistyksen tavoitteena on heikentää naisten asemaa yhteiskunnassa esimerkiksi edistämällä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, on asiaan puututtava. Yhdistyksen tarkoitus ei saa olla lain vastainen, esimerkiksi kenenkään kuolemaa tai tappamista ei saa edistää", Brax sanoo.
Oikeusministeriössä valmistellaan yhdistyslain muutosta. Braxin mukaan ei ole täysin poissuljettu, että samassa yhteydessä lakia tarkastellaan myös siltä pohjalta, mahdollistaako nykyinen lainsäädäntö sellaisten yhdistysten toiminnan, jotka eivät hyväksy kansanvallan periaatteita.
...
"Sitä, mikä on hyvien tapojen vastaista, on vaikea määritellä. Arvot muuttuvat aikojen kuluessa. Nykyoloissa voisin kuvitella, että esimerkiksi pedofilian laillistamista ajavan puolueen toiminta estettäisiin", sanoo patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) yhdistysrekisterijohtaja Kari-Pekka Helminen.
...
1990-luvulla Suomessa kiellettiin kannabiksen laillistamista ajava järjestö. Päätös pysyi lainvoimaisena korkeinta hallinto-oikeutta myöten.
"Yhdistyslain tulkinnasta tällaisissa tapauksissa on vasta yksi esimerkki, joten ei voi sanoa, että on olemassa vielä selkeä linjaus. Se on vasta muodostumassa", oikeusministeri Brax sanoo.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors on arvostellut nykyistä lainsäädäntöä. Oikeusministeri Tuija Braxin mukaan yhdistyslain muutostyön jälkeen voidaan mahdollisesti puuttua sellaisten järjestöjen puolueeksi rekisteröitymiseen, jotka eivät hyväksy kansanvallan periaatteita.
Helsingin Sanomat: uutinen
16.2.2008 21:28
...
Yhdistys- ja puoluelakien mukaan puolueen perustamista ei voi estää, vaikka se ajaisi nykyisen lainsäädännön rajuja muutoksia. Esimerkiksi Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) on arvostellut nykyistä lainsäädäntöä.
"Yhdistymisvapaus on keskeinen oikeus, joka on taattu myös perustuslaissa. Yhdistyslaki ja puoluelaki asettavat rajoituksia puolueen toiminnalle, mutta lakeja täytyy tulkita äärimmäisen väljästi. Kaikkea muuta pitää suvaita paitsi suvaitsemattomuutta", sanoo oikeusministeriön julkisoikeusyksikön johtaja Sami Manninen.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) ei halua ottaa kantaa Suomen islamilaisen puolueen perustamiseen, koska asiaa käsitellään virkamiestasolla. Hänen mielestään tilanne vaatii kuitenkin seuraamista.
"Jos jonkun yhdistyksen tavoitteena on heikentää naisten asemaa yhteiskunnassa esimerkiksi edistämällä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, on asiaan puututtava. Yhdistyksen tarkoitus ei saa olla lain vastainen, esimerkiksi kenenkään kuolemaa tai tappamista ei saa edistää", Brax sanoo.
Oikeusministeriössä valmistellaan yhdistyslain muutosta. Braxin mukaan ei ole täysin poissuljettu, että samassa yhteydessä lakia tarkastellaan myös siltä pohjalta, mahdollistaako nykyinen lainsäädäntö sellaisten yhdistysten toiminnan, jotka eivät hyväksy kansanvallan periaatteita.
...
"Sitä, mikä on hyvien tapojen vastaista, on vaikea määritellä. Arvot muuttuvat aikojen kuluessa. Nykyoloissa voisin kuvitella, että esimerkiksi pedofilian laillistamista ajavan puolueen toiminta estettäisiin", sanoo patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) yhdistysrekisterijohtaja Kari-Pekka Helminen.
...
1990-luvulla Suomessa kiellettiin kannabiksen laillistamista ajava järjestö. Päätös pysyi lainvoimaisena korkeinta hallinto-oikeutta myöten.
"Yhdistyslain tulkinnasta tällaisissa tapauksissa on vasta yksi esimerkki, joten ei voi sanoa, että on olemassa vielä selkeä linjaus. Se on vasta muodostumassa", oikeusministeri Brax sanoo.
sunnuntai 10. helmikuuta 2008
HS: Uusia tuulia ulkomaalaispolitiikassa
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Uusia tuulia ulkomaalaispolitiikassa 10.2.2008
Ulkomaalaispolitiikassa tapahtui viime vuonna selvä suunnanmuutos niin Suomessa kuin EU:ssakin. Vielä pari vuotta sitten pääpaino oli laittoman maahanmuuton torjunnassa, mutta nyt keskitytään työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Se näkyy Suomessa muun muassa siinä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voi hakea työntekijän oleskelulupaa ilman että hänen on poistuttava sitä ennen maasta.
Ulkomaalaispolitiikassa tapahtui viime vuonna selvä suunnanmuutos niin Suomessa kuin EU:ssakin. Vielä pari vuotta sitten pääpaino oli laittoman maahanmuuton torjunnassa, mutta nyt keskitytään työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Se näkyy Suomessa muun muassa siinä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voi hakea työntekijän oleskelulupaa ilman että hänen on poistuttava sitä ennen maasta.
torstai 7. helmikuuta 2008
Paavo Väyrynen: Työperäistä maahanmuuttoa on toteutettava harkiten
Kauppapolitiikka-lehdessä ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen varoittaa maahanmuuton kauaskantoisista vaikutuksista. Työperäisestä maahanmuutosta on tullut taikasana, jonka luullaan ratkaisevan tulevaisuuden ongelmat. Todellisuudesssa maahanmuutto lisää työvoiman tarvetta, koska tulijat tarvitsevat uusia asuntoja ja palveluja.
Muiden Euroopan maiden kokemien ongelmien perusteella työvoimapulaan on syytä vaikuttaa mieluummin muilla keinoilla kuten perhepolitiikalla, pyrkimällä syntyvyyden lisäämiseen. Tarvitaan myös ammatillisen koulutuksen vetovoiman huomattavaa kasvua.
Kauppapolitiikka-lehti:
Paavo Väyrynen: Työperäistä maahanmuuttoa on toteutettava harkiten
7.2.2008
Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on maininta: ”Työperusteista maahanmuuttoa edistetään ottaen huomioon Suomen ja EU:n väestökehitys ja siitä aiheutuva työvoimatarve. Toteutetaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimenpidekirjaukset ja valmistellaan työperäisen maahanmuuton toimenpideohjelma.” Työperäisen maahanmuuton edistämisen tavoite on yhteydessä hallitusohjelman kunnianhimoisiin talous- ja työllisyystavoitteisiin.
Pitkään jatkuneen taloudellisen noususuhdanteen oloissa myös elinkeinoelämä on pyrkinyt vauhdittamaan työperäistä maahanmuuttoa. Sitä on ajateltu tarvittavan ennen muuta huippuosaajien saamiseksi muun muassa ICT-sektorille. Toisaalta työvoimaa pyritään nyt rekrytoimaan myös suorittavaan työhön muun muassa metalli- ja rakennusteollisuudessa. Kärjessä näyttävät kuitenkin olevan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin työvoimaa rekrytoivat yritykset.
Maahanmuutto on kauaskantoinen asia, jolla on laajat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset jopa sukupolvien päähän. Siksi on tarkkaan harkittava millaiseen ja kuinka laajaan maahanmuuttoon me pyrimme. Meidän on myös syytä perehtyä niihin kokemuksiin, joita jotkut Euroopan maat ovat jo vuosikymmeniä sitten aloitetusta työperäisestä maahanmuutosta saaneet.
Laajamittaiseen työperäiseen maahanmuuttoon liittyy joka tapauksessa melkoisia ongelmia. Siksi meidän tulee pyrkiä käyttämään ensi sijassa muita keinoja työvoimatarpeiden tyydyttämiseksi.
Työperäisen maahanmuuton tarvetta on perusteltu ennusteilla, jotka ulottuvat vuoteen 2030 ja jopa tätä kauemmaksi. Näin pitkällä aikajänteellä pystymme vastaamaan haasteisiimme myös perhepolitiikalla, pyrkimällä syntyvyyden lisäämiseen.
Työuria on pidennettävä molemmista päistä. Nuoret tulisi saada ilman ”välivuosia” opintojen pariin ja työelämään. Yleisen terveydentilan kohentuessa eläkkeelle siirtymistä on pyrittävä pitkittämään ja eläkeläisten työssäoloa lisäämään.
Ulkomailla asuvia suomalaisia on pyrittävä houkuttelemaan takaisin. Esimerkiksi työvoimapulaa potevan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia työskentelee runsaasti ulkomailla.
Kun arvioimme työperäisen maahanmuuton tarvetta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia, meidän on otettava huomioon sekin, että maahanmuuttokin synnyttää työvoiman tarvetta: tulijoille on rakennettava asunnot ja heille on järjestettävä palvelut. Jos muuttajia tulee useista maista ja kulttuureista, aiheuttaa omakielisten palvelujen järjestäminen suuria vaikeuksia ja kustannuksia, ja niiden tuottamiseen tarvitaan runsaasti työvoimaa. Sekä ammattiyhdistysliikkeen että elinkeinoelämän johdon suunnalta onkin kuulunut kommentteja, ettei työvoimapulaa voida työvoimaa tuomalla poistaa.
Työperäinen maahanmuutto ei ole ainoa tapa hankkia ulkomaista työvoimaa. Jo nyt Suomessa on runsaasti sesonki- ja kausityövoimaa, jonka hankkiminen ja käyttäminen on suhteellisen helppoa ja ennen muuta se on joustavaa. Tätä vaihtoehtoa on tulevaisuudessakin käytettävä.
Laajamittaisen pysyvän maahanmuuton vaihtoehtona on myös se, että yrityksiä rohkaistaan siirtämään mahdollisuuksien mukaan ulkomaille sellaista suorittavaa työtä, jolle ei löydy tekijöitä omasta maastamme. Pullonkaulojen avaajia ja avainhenkilöitä toki tarvitaan monissa sellaisissakin yrityksissä, jotka voivat saada pääosan työvoimastaan omilta työmarkkinoiltamme.
Maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevän ministeriryhmän jäsenenä olen toivonut, että sen puitteissa käytäisiin perusteellinen keskustelu siitä, kuinka laajaa ja millaista työperäistä maahanmuuttoa pyrimme aikaansaamaan. Valitettavasti tähän ei ole tarjoutunut vieläkään tilaisuutta.
Meidän on muistettava, että kun maahanmuuttajat kotoutetaan, on suomalainen yhteiskunta vastuussa heidän tarpeistaan myös epäsuotuisampien taloudellisten suhdanteiden aikana. On myös oltava varovainen arvioitaessa eri kulttuureista ja koulutustaustoista tulevien ihmisten mahdollisuuksia sopeutua suomalaiseen työelämään.
Suomalainen ammattiin valmistuva opiskelija on käynyt vähintään yhdeksän vuoden mittaisen, maailman parhaan peruskoulun ja monissa tapauksissa myös lukion. Vankan yleissivistävän koulutuksen lisäksi nuorisomme hankkii yleensä 2–3-vuotisen ammatillisen koulutuksen tai suorittaa jopa neljän vuoden mittaisen ammattikorkeakoulututkinnon. Tällaista koulutustasoa ja sen antamia valmiuksia ei voida saavuttaa pikakursseilla. Myös kielemme oppiminen ja työkulttuuriimme sopeutuminen vaativat aikaa. En väitä, etteikö näissä toimissa voida onnistua, mutta haluan muistuttaa edessä olevista haasteista.
Eniten olen ollut huolissani siitä, että työperustaisesta maahanmuutosta on tullut joillekin uusi taikasana, jonka uskotaan ratkaisevan kaikki ongelmat. Näin ei ole. Tarvitsemme edellä jo mainitsemieni toimien lisäksi myös kotimaisen koulutusjärjestelmämme tehostamista, yritysverotuksen kannustavaa uudistamista, koulutuksen ja työelämän yhteistoiminnan lisäämistä ja ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen vetovoiman huomattavaa kasvua.
Kysymys onkin laajemmasta yhteiskunnan arvoperustan muutostarpeesta. On tunnustettava, että kaikki ammatit ovat arvokkaita ja että perheiden, koululaitoksen ja kaikkien yleiseen mielipiteeseen vaikuttavien instituutioiden tulisi tätä näkemystä tukea. Näin tulisi mahdolliseksi myös elinkeinoelämämme tarvitseman kotoperäisen työvoiman merkittävä lisääminen ja taloutemme perustan vahvistuminen.
Paavo Väyrynen
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Muiden Euroopan maiden kokemien ongelmien perusteella työvoimapulaan on syytä vaikuttaa mieluummin muilla keinoilla kuten perhepolitiikalla, pyrkimällä syntyvyyden lisäämiseen. Tarvitaan myös ammatillisen koulutuksen vetovoiman huomattavaa kasvua.
Kauppapolitiikka-lehti:
Paavo Väyrynen: Työperäistä maahanmuuttoa on toteutettava harkiten
7.2.2008
Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on maininta: ”Työperusteista maahanmuuttoa edistetään ottaen huomioon Suomen ja EU:n väestökehitys ja siitä aiheutuva työvoimatarve. Toteutetaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimenpidekirjaukset ja valmistellaan työperäisen maahanmuuton toimenpideohjelma.” Työperäisen maahanmuuton edistämisen tavoite on yhteydessä hallitusohjelman kunnianhimoisiin talous- ja työllisyystavoitteisiin.
Pitkään jatkuneen taloudellisen noususuhdanteen oloissa myös elinkeinoelämä on pyrkinyt vauhdittamaan työperäistä maahanmuuttoa. Sitä on ajateltu tarvittavan ennen muuta huippuosaajien saamiseksi muun muassa ICT-sektorille. Toisaalta työvoimaa pyritään nyt rekrytoimaan myös suorittavaan työhön muun muassa metalli- ja rakennusteollisuudessa. Kärjessä näyttävät kuitenkin olevan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin työvoimaa rekrytoivat yritykset.
Maahanmuutto on kauaskantoinen asia, jolla on laajat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset jopa sukupolvien päähän. Siksi on tarkkaan harkittava millaiseen ja kuinka laajaan maahanmuuttoon me pyrimme. Meidän on myös syytä perehtyä niihin kokemuksiin, joita jotkut Euroopan maat ovat jo vuosikymmeniä sitten aloitetusta työperäisestä maahanmuutosta saaneet.
Laajamittaiseen työperäiseen maahanmuuttoon liittyy joka tapauksessa melkoisia ongelmia. Siksi meidän tulee pyrkiä käyttämään ensi sijassa muita keinoja työvoimatarpeiden tyydyttämiseksi.
Työperäisen maahanmuuton tarvetta on perusteltu ennusteilla, jotka ulottuvat vuoteen 2030 ja jopa tätä kauemmaksi. Näin pitkällä aikajänteellä pystymme vastaamaan haasteisiimme myös perhepolitiikalla, pyrkimällä syntyvyyden lisäämiseen.
Työuria on pidennettävä molemmista päistä. Nuoret tulisi saada ilman ”välivuosia” opintojen pariin ja työelämään. Yleisen terveydentilan kohentuessa eläkkeelle siirtymistä on pyrittävä pitkittämään ja eläkeläisten työssäoloa lisäämään.
Ulkomailla asuvia suomalaisia on pyrittävä houkuttelemaan takaisin. Esimerkiksi työvoimapulaa potevan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia työskentelee runsaasti ulkomailla.
Kun arvioimme työperäisen maahanmuuton tarvetta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia, meidän on otettava huomioon sekin, että maahanmuuttokin synnyttää työvoiman tarvetta: tulijoille on rakennettava asunnot ja heille on järjestettävä palvelut. Jos muuttajia tulee useista maista ja kulttuureista, aiheuttaa omakielisten palvelujen järjestäminen suuria vaikeuksia ja kustannuksia, ja niiden tuottamiseen tarvitaan runsaasti työvoimaa. Sekä ammattiyhdistysliikkeen että elinkeinoelämän johdon suunnalta onkin kuulunut kommentteja, ettei työvoimapulaa voida työvoimaa tuomalla poistaa.
Työperäinen maahanmuutto ei ole ainoa tapa hankkia ulkomaista työvoimaa. Jo nyt Suomessa on runsaasti sesonki- ja kausityövoimaa, jonka hankkiminen ja käyttäminen on suhteellisen helppoa ja ennen muuta se on joustavaa. Tätä vaihtoehtoa on tulevaisuudessakin käytettävä.
Laajamittaisen pysyvän maahanmuuton vaihtoehtona on myös se, että yrityksiä rohkaistaan siirtämään mahdollisuuksien mukaan ulkomaille sellaista suorittavaa työtä, jolle ei löydy tekijöitä omasta maastamme. Pullonkaulojen avaajia ja avainhenkilöitä toki tarvitaan monissa sellaisissakin yrityksissä, jotka voivat saada pääosan työvoimastaan omilta työmarkkinoiltamme.
Maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevän ministeriryhmän jäsenenä olen toivonut, että sen puitteissa käytäisiin perusteellinen keskustelu siitä, kuinka laajaa ja millaista työperäistä maahanmuuttoa pyrimme aikaansaamaan. Valitettavasti tähän ei ole tarjoutunut vieläkään tilaisuutta.
Meidän on muistettava, että kun maahanmuuttajat kotoutetaan, on suomalainen yhteiskunta vastuussa heidän tarpeistaan myös epäsuotuisampien taloudellisten suhdanteiden aikana. On myös oltava varovainen arvioitaessa eri kulttuureista ja koulutustaustoista tulevien ihmisten mahdollisuuksia sopeutua suomalaiseen työelämään.
Suomalainen ammattiin valmistuva opiskelija on käynyt vähintään yhdeksän vuoden mittaisen, maailman parhaan peruskoulun ja monissa tapauksissa myös lukion. Vankan yleissivistävän koulutuksen lisäksi nuorisomme hankkii yleensä 2–3-vuotisen ammatillisen koulutuksen tai suorittaa jopa neljän vuoden mittaisen ammattikorkeakoulututkinnon. Tällaista koulutustasoa ja sen antamia valmiuksia ei voida saavuttaa pikakursseilla. Myös kielemme oppiminen ja työkulttuuriimme sopeutuminen vaativat aikaa. En väitä, etteikö näissä toimissa voida onnistua, mutta haluan muistuttaa edessä olevista haasteista.
Eniten olen ollut huolissani siitä, että työperustaisesta maahanmuutosta on tullut joillekin uusi taikasana, jonka uskotaan ratkaisevan kaikki ongelmat. Näin ei ole. Tarvitsemme edellä jo mainitsemieni toimien lisäksi myös kotimaisen koulutusjärjestelmämme tehostamista, yritysverotuksen kannustavaa uudistamista, koulutuksen ja työelämän yhteistoiminnan lisäämistä ja ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen vetovoiman huomattavaa kasvua.
Kysymys onkin laajemmasta yhteiskunnan arvoperustan muutostarpeesta. On tunnustettava, että kaikki ammatit ovat arvokkaita ja että perheiden, koululaitoksen ja kaikkien yleiseen mielipiteeseen vaikuttavien instituutioiden tulisi tätä näkemystä tukea. Näin tulisi mahdolliseksi myös elinkeinoelämämme tarvitseman kotoperäisen työvoiman merkittävä lisääminen ja taloutemme perustan vahvistuminen.
Paavo Väyrynen
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
perjantai 1. helmikuuta 2008
Aamulehti: Siirtolaisuus - Tervetuloa Suomeen
Aamulehti: Siirtolaisuus - Tervetuloa Suomeen 1.2.2008
Maahamme on hankala tulla, ja harva tänne edes aktiivisesti haluaa.Selkeä siirtolaispolitiikka voisi helpottaa hallituksen kaipaamaa työperäistä maahanmuuttoa. Testaa, saisitko tulla töihin Suomeen, jos meillä olisi siirtolaisille Kanadan tai Uuden-Seelannin mallinen pisteytysjärjestelmä.
Nuori, terve, sopivan painoinen, tarpeeksi varakas, koulutettu sopivalle alalle, ehtinyt jo tehdä töitäkin.
Entä jos Suomi ryhtyisi valikoimaan työntekijöitä ulkomailta tarkasti suunnitellun pisteytysjärjestelmän avulla? Jos tänne tahtoisi töihin, pitäisi täyttää tarkat vaatimukset. Muuten meille ei ole asiaa.
Ajatus ei ole kokonaan utopiaa, sillä se on toteutettu maissa, jotka muistuttavat elintasoltaan ja yhteiskunnaltaan Suomea. Ja pidättäkää henkeänne. Varsinkaan ajatus pisteytyksestä ei ole rasismia. Onhan jokaisen maan oikeus ja velvollisuus kutsua kansalaisikseen ne ihmiset, jotka osaavat ja haluavat sitä maata rakentaa.
Mistä siis on kyse?
Suomi tarvitsee lähivuosina työvoimaa melkein alalle kuin alalle, mutta valtio vasta punoo suunnitelmia. Julkinen keskustelu maahanmuuttopolitiikan suuntaviivoista on olematonta. Nykyinen järjestelmä on monimutkainen ja joustamaton, ja työlupien käsittely vie aina kuukausia. Työnantajan näkökulmasta aika on tolkuttoman pitkä.
Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa on käytössä siirtolaisten pisteytysjärjestelmä - ja se toimii. Perusajatuksena on, että suurimmat pisteet saa alalta, jolla maassa on suurin työvoimapula.
Vietetäänpä hetki ajatellen, millainen olisi näiden maiden esimerkin ja työministeriön tietojen pohjalta muovailtu suomalainen pisteytysmalli. Se koskisi tosin vain EU:n ulkopuolelta tulevia työntekijöitä, sillä unionin sisällä työvoiman liikkuminen on vapaata.
Ensin raskain kohta: Ylipainoisilla ei Suomeen olisi asiaa, sillä heillä on suuri riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen. Liitoksissaan natiseva terveydenhuoltojärjestelmämme ei tarvitse enää yhtään lisäkuormaa. Tietysti pitäisi olla muutenkin varsin terve, mitäpä me puolikuntoisella työntekijällä tekisimme.
Mallia voisimme ottaa Uudesta-Seelannista, joka pakotti viime vuonna reippaasti ylipainoisen maahanmuuttajakokelaan dieetille. Walesilaismies Richie Trezise koki ikävän yllätyksen pyrkiessään töihin maapallon toiselle puolelle. Huippuasiantuntijalla oli työpaikka valmiina, vedenalaisen kaapeloinnin erikoisasiantuntijana Telecomilla. Mutta sitten karahti: lääkärintarkastuksessa Trezise todettiin liian lihavaksi, kun painoindeksi oli 42.
Mies hyppäsi kuntopyörän selkään ja ryhtyi laihdutuskuurille. Kun kiloja oli karissut tarpeeksi, hän muutti kuin muuttikin Uuteen-Seelantiin.
Pahaksi onneksi miehen vaimolta rasvanpoltto ei sujunut samaan tahtiin. Rowan Trezise ei läpäissyt painorajoitusta vaan joutui jäämään Britanniaan. Aviomies on luvannut palata takaisin kotimaahan, mikäli rouvan laihdutus ei tuota tulosta.
SAK:n lakimies Janne Metsämäki huomauttaa, että ihmisten karsiminen painon perusteella ei sopisi suomalaiseen yhdenvertaisuuden periaatteeseen. Aivan kaikkea ei tietysti ole järkevääkään apinoida suoraan esimerkkimaiden pistejärjestelmistä.
Selvää on, että rikollisia tänne ei haluta. Jos työntekijän ystävissä tai sukulaisissa on henkilöitä, jotka kuuluvat terroristiliikkeisiin tai äärijärjestöihin, hän voisi uhata maamme turvallisuutta, ja silloin rajat eivät aukea.
Työntekijällä pitää olla tarpeeksi rahaa, jotta hän pystyy elättämään itsensä ja perheensä Suomessa ilman paikallisten apua. Taustatiedot tarkastetaan toki jo nyt, ja varallisuutensakin pitää pystyä todistamaan.
Vaikka Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti paljossa muistuttavat Suomea, niiden lähtökohdat ulkomaalaisen työvoiman värväämiseen ovat kuitenkin varsin erilaiset. Tulijoita on näihin maihin enemmän kuin maat pystyvät ottamaan, ja pisteytysjärjestelmä toimii lähinnä karsivana järjestelmänä.
Suomessa yksi työperäisen maahanmuuton edistämisen suurimpia ongelmia on se, että maatamme ei pidetä kovin vetovoimaisena. Syrjäinen sijainti, korkea verotus ja hintataso, kehno ilmasto ja outo kieli ovat kaikki painavia syitä suunnata katseensa jonnekin muualle.
Imago-ongelman korjaamiseksi pitäisi tehdä jotain kiireesti, sillä me emme suinkaan ole työvoimapulamme kanssa yksin. Tulevina vuosina osaavasta työvoimasta käydään kilpailua, jossa selkeä lupajärjestelmä voisi olla Suomen valtti.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok) on yllättäen pisteytysmallin lämmin kannattaja. Hän kehittäisi pistejärjestelmän rinnalle vahvan markkinointi- ja rekrytointikoneiston, jonka kohteeksi otettaisiin vain muutama maa.
- Kielikoulutus, tutkintojen hyväksyminen, ammattitaidon testaaminen ja kotoutuminen olisivat kaikki helpompia, jos valittaisiin kaksi tai kolme maata tai aluetta, joista työntekijöitä rekrytoitaisiin. Nyt tilanne on hallitsematon, kun on paljon toimijoita, kuntia, kuntayhtymiä ja seutukuntia, joilla on kaikilla omat hankkeensa, Satonen sanoo.
Jotain Suomen maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta kertonee se, että maahanmuuttoasioista vastaavalta ministeriltä Astrid Thorsilta (rkp) ei löydy aikaa pisteytysjärjestelmän kommentointiin.
- Suomessa järjestelmä halutaan pitää sellaisena, että työntekijälle pitää olla tarve ennen kuin hän pääsee maahan. Pistejärjestelmässähän työpaikka ei ole taattu, vaikka saisi hyvätkin pisteet, kommentoi ministerin erityisavustaja Thomas Bergman.
Aika ajoin Suomeen on toivottu työnhakuviisumia, jonka turvin saisi metsästää työpaikkaa muutaman kuukauden ajan. Moista viisumia ei ole valmistelussa, mutta Bergman heittää ajatuksen, että mahdollisesti viisumissa voitaisiin soveltaa pistejärjestelmän perusajatusta.
- Voisi ajatella, että tietyn työkokemuksen ja koulutuksen omaaville ihmisille myönnettäisiin työnhakuviisumi.
Potentiaalisen työntekijän on oltava iältään 20-55 vuotta jo pelkästään sen vuoksi, että suomalaiset ikääntyvät. Kun entistä suurempi osa kansasta on eläkkeellä, nuoria käsiä kaivataan paitsi senioreita hoitamaan, myös tekemään niitä töitä, joita nämä tekivät aiemmin.
Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti antavat eniten pisteitä nuorille, koska heille on edessään vielä rutkasti työvuosia. Lisäksi nuoret rasittavat kansantaloutta vähemmän kuin iäkkäämmät ihmiset. Harva olisi silti valmis hylkäämään hakijoita iän perusteella, ja pääasiassa maahanmuuttajat ovatkin yleensä nuorta väkeä.
Asiantuntijat sanovat suoraan, että suomalaiset eivät halua tulevaisuudessa tehdä suorittavaa työtä, jota voi tehdä lyhyellä koulutuksella tai kokonaan ilman koulutusta. Siksi ulkomailta halutaan työntekijöitä, joille nämä matalapalkkaiset työt kelpaavat.
Tutkimusorganisaatio Demos Helsingin tutkija Aleksi Neuvonen ennustaa ongelmia, mikäli Suomessa ei pyritä välttämään etnisiin ryhmiin perustuvien yhteiskuntaluokkien syntymistä.
- On mietittävä sitä, minkälainen kokemus ihmisille tulee uudesta yhteiskunnasta, jos työ ei ole oppimista vaan suorittamista. Ja oletetaanko, että näiden maahanmuuttajien lapset suostuisivat tekemään niitä samoja töitä, siivoojan ja bussikuskin hommia. Jos näitä asioita ei oteta huomioon, ollaan hyvin pian samassa tilanteessa kuin Ranska ja Saksa nyt, Neuvonen sanoo.
Tulijoiden kielivaatimukset vaihtelevat sen mukaan, millaista työtä on tulossa tekemään. Kanadassa, Australiassa ja Uudella-Seelannissa puhutaan englantia, yhtä maailman valtakielistä, joten sitä edellytetään myös siirtolaisilta. Suomessa tilanne on erilainen, sillä vain suomen kielen osaaminen takaa, että pärjää tilanteessa kuin tilanteessa.
Asiakaspalvelussa ja hoitotyössä kohdataan erilaisia ihmisiä koko ajan, joten jonkinlainen suomen taito on välttämätön. Siksi voisimme perustellusti vaatia, että tänne tullessa pitää hallita ainakin kielen alkeet tai on kustannettava itse opiskelunsa täällä.
Ilmaisia kurssejakin Suomesta tosin löytyy, ja osa työnantajista on varmasti valmis maksamaan kieliopinnot, kunhan saa kaipaamiaan työntekijöitä.
Monessa muussa ammatissa tulee toimeen englannilla, kunhan osaa oman alansa erikoissanaston. Teknologiateollisuuden apulaisjohtaja Ari Sipilä huomauttaa, että joillakin aloilla englannin taidon vaatiminenkin on tarpeetonta. Työntekijöille voidaan tarjota työturvallisuuskoulutusta heidän omalla kielellään, ja työpaikalla pystytään viestimään niiden avulla, jotka työporukasta osaavat englantia.
Joillekin aloille pistejärjestelmä on turhan jäykkä. Lääkäriliiton kansainvälinen asiantuntija Jukka Siukosaari arvioi, että pisteytyksen ulkopuolelle jää sekä myönteisiä että kielteisiä asioita, jotka lääkärin ammatissa on syytä huomioida.
- Lääkäreilläkin kielivaatimukset voivat olla hyvin erilaisia. Esimerkiksi radiologeilla ja anestesiologeilla kielitaidon ei tarvitse olla samalla tasolla kuin terveyskeskuslääkäreillä ja muilla, jotka ovat jatkuvasti suoraan tekemisissä potilaiden kanssa.
Lääkäriliitto ei hyväksy lääkäreiden rekrytointia maista, joiden bruttokansantuote on pienempi kuin Suomella.
Kovimpaan pisteluokkaan meillä kuuluisivat ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, sairaanhoitajat, lähihoitajat ja lääkärit. Pelkästään kunta-alan työntekijöistä 55 prosenttia jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Suurin pula kunnissa tulee terveydenhuollon henkilöstöstä.
Palvelualalla on myös puutetta työvoimasta: tarjoilijoiden ja myyjien paikkoja on jo nykyään auki melkoinen liuta. Metalliteollisuus ja rakennustyömaat ovat kärsineet henkilöstöpulasta pitkään, eikä helpotusta tilanteelle näy. Rekrytointiongelmat hidastavat töiden valmistumista ja heikentävät yritysten kilpailukykyä.
Yliopistot tarvitsevat kovan luokan tutkijoita ja opettajia, teknologiateollisuus peräänkuuluttaa huippuasiantuntijoita varsinkin elektroniikkateollisuuden tarpeisiin.
On vaikea ennustaa, mille aloille työvoimapula lopulta kohdistuu. Koulutusta yritetään suunnata, mutta nuorista itsestään riippuu, minkä alan he valitsevat. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat pyritään työllistämään, ja suhdanteet vaikuttavat aina työvoiman tarpeeseen.
Työministeriö on laskenut, että vuoteen 2020 mennessä Suomen työmarkkinoille avautuu miljoona työpaikkaa, eikä väestön ikääntyessä kaikkia pystytä täyttämään suomalaisella työvoimalla. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan 12 vuoden päästä työvoimaan kuuluu peräti 200 000 henkeä vähemmän kuin nyt.
Pisteytysjärjestelmän pitäisi siis olla tehokas ja reagoida nopeasti työvoiman tarpeen muuttumiseen. Listaa työpaikoista, joille työntekijöitä kaivataan, pitäisi päivittää jatkuvasti, ja hakemusten käsittelyn pitäisi sujua kuukaudessa tai parissa. Tässä Suomen pitäisi onnistua esikuvamaita paremmin, sillä vaikkapa Kanadan hakuprosessi voi venyä jopa kaksivuotiseksi. Paperien jättäminen maksaa lähes 700 euroa.
Lisäpisteitä tarjoiltaisiin niille siirtolaisviisumin hakijoille, joilla on tavallista paremmat edellytykset sopeutua Suomeen. Eduksi katsottaisiin opiskelu ja aiempi työskentely Suomessa. Pinnoja saisi myös perusvaatimuksia paremmasta kielitaidosta ja pitkästä työkokemuksesta.
Jos siirtolaiseksi pääsisi, saisi toki ottaa mukaan ydinperheensä eli puolison ja alaikäiset lapset.
Ihan aluksi Suomen pitäisi ryhtyä uskomaan omaan vetovoimaisuuteensa tai ainakin tekemään jotain sen kohentamiseksi. Pisteytysmalli tyrmätään useimmin sillä perusteella, että tänne Euroopan reunalle ei ole tulijoita jonoksi asti.
Totta on, että Kanadalla on kymmeniä markkinointipisteitä ympäri maailmaa, mutta toisaalta se tarvitsee työntekijöitäkin paljon enemmän kuin Suomi.
- Suomi tarvitsee ennen kaikkea mallin, joka houkuttelisi työntekijöitä tänne. Pisteyttäminen olisi enemmänkin kynnys työntekijän ja työnantajan välillä, uskoo EU-asiain päällikkö Erja Horttanainen Kuntaliitosta.
Myöskään EK ja SAK eivät lämpene pistemallille, pitkälti samoin perustein.
Tutkija Neuvonen sen sijaan pitää pistejärjestelmää markkinointikikkana sekä suomalaisille että mahdollisille tulijoille.
- Pistejärjestelmä voisi toimia sisäänheittäjänä. Se viestittäisi, että tiettyjen alojen osaajat ovat tervetulleita ja heille on töitä. Oman maan kansalaisille järjestelmä vakuuttaisi, että työntekijät eivät vie suomalaisten työpaikkoja vaan tulevat niille aloille, joilla on tarvetta.
Mikäli työntekijöiden halutaan jäävän tänne pysyvästi, pitäisi valtion tarjota tehokkaita kotouttamistoimia. Työpaikka auttaa tietysti kotoutumisen alkuun, mutta vieraassa yhteiskunnassa on paljon opeteltavaa ennen kuin voi tuntea todella viihtyvänsä.
- Pitkällä tähtäyksellä ei ole autuaaksi tekevä asia, jos vaaditaan tiettyä ammattiosaamista. Osaamistarve vaihtuu kovaa tahtia, ja entistä enemmän ihmisiltä vaaditaan laaja-alaista osaamista. Yhden kapean sektorin hallitseminen ei riitä, Neuvonen toteaa.
Edellinen hallitus teki maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jonka toteuttaminen jämähti alkumetreille. Nykyinen hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa tavoitteen edistää työperäistä maahanmuuttoa, mutta toistaiseksi ministeriöiden työnjaon uudistaminen ja uuden työ- ja elinkeinoministeriön käynnistely ovat ilmeisesti vieneet kaikki voimat.
Sekä työ- ja elinkeinoministeriössä että maahanmuuttoasioista vastaavassa sisäministeriössä on monenlaista työryhmää ja ohjelmaa, joiden tavoitteena on maahanmuuttopolitiikan uudistaminen.
Ehkä pitäisi pikemminkin sanoa maahanmuuttopolitiikan luominen, sillä tähän mennessä poliittiiset linjaukset ovat puuttuneet ja maahanmuuttovirasto (entinen ulkomaalaisvirasto) on tulkinnut säädöksiä käytännössä oman mielensä mukaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelija Kai Torvi on laskenut, että mikäli työperäistä maahanmuuttoa edistetään aktiivisesti, on mahdollista, että vuoteen 2020 mennessä työvoima lisääntyisi 15 000 ulkomaalaisella työntekijällä.
Laskelma perustuu nykytilanteeseen, jossa vain pieni osa maahan muuttaneista ulkomaalaisista on työllisiä. On arveltu, että jos siirtolaisia tulisi nykyistä enemmän, helpottuisi myös niiden työnsaanti, jotka jo asuvat täällä.
Siitä voidaan olla monta mieltä, soveltuisiko siirtolaisten pisteytysjärjestelmä Suomen oloihin ollenkaan. Työvoiman tarve on kuitenkin kiistaton, ja olisi jo korkea aika käynnistää keskustelu siitä, millä tavoin ja millä perustein työntekijöitä haetaan ja halutaan.
Maahamme on hankala tulla, ja harva tänne edes aktiivisesti haluaa.Selkeä siirtolaispolitiikka voisi helpottaa hallituksen kaipaamaa työperäistä maahanmuuttoa. Testaa, saisitko tulla töihin Suomeen, jos meillä olisi siirtolaisille Kanadan tai Uuden-Seelannin mallinen pisteytysjärjestelmä.
Nuori, terve, sopivan painoinen, tarpeeksi varakas, koulutettu sopivalle alalle, ehtinyt jo tehdä töitäkin.
Entä jos Suomi ryhtyisi valikoimaan työntekijöitä ulkomailta tarkasti suunnitellun pisteytysjärjestelmän avulla? Jos tänne tahtoisi töihin, pitäisi täyttää tarkat vaatimukset. Muuten meille ei ole asiaa.
Ajatus ei ole kokonaan utopiaa, sillä se on toteutettu maissa, jotka muistuttavat elintasoltaan ja yhteiskunnaltaan Suomea. Ja pidättäkää henkeänne. Varsinkaan ajatus pisteytyksestä ei ole rasismia. Onhan jokaisen maan oikeus ja velvollisuus kutsua kansalaisikseen ne ihmiset, jotka osaavat ja haluavat sitä maata rakentaa.
Mistä siis on kyse?
Suomi tarvitsee lähivuosina työvoimaa melkein alalle kuin alalle, mutta valtio vasta punoo suunnitelmia. Julkinen keskustelu maahanmuuttopolitiikan suuntaviivoista on olematonta. Nykyinen järjestelmä on monimutkainen ja joustamaton, ja työlupien käsittely vie aina kuukausia. Työnantajan näkökulmasta aika on tolkuttoman pitkä.
Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa on käytössä siirtolaisten pisteytysjärjestelmä - ja se toimii. Perusajatuksena on, että suurimmat pisteet saa alalta, jolla maassa on suurin työvoimapula.
Vietetäänpä hetki ajatellen, millainen olisi näiden maiden esimerkin ja työministeriön tietojen pohjalta muovailtu suomalainen pisteytysmalli. Se koskisi tosin vain EU:n ulkopuolelta tulevia työntekijöitä, sillä unionin sisällä työvoiman liikkuminen on vapaata.
Ensin raskain kohta: Ylipainoisilla ei Suomeen olisi asiaa, sillä heillä on suuri riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen. Liitoksissaan natiseva terveydenhuoltojärjestelmämme ei tarvitse enää yhtään lisäkuormaa. Tietysti pitäisi olla muutenkin varsin terve, mitäpä me puolikuntoisella työntekijällä tekisimme.
Mallia voisimme ottaa Uudesta-Seelannista, joka pakotti viime vuonna reippaasti ylipainoisen maahanmuuttajakokelaan dieetille. Walesilaismies Richie Trezise koki ikävän yllätyksen pyrkiessään töihin maapallon toiselle puolelle. Huippuasiantuntijalla oli työpaikka valmiina, vedenalaisen kaapeloinnin erikoisasiantuntijana Telecomilla. Mutta sitten karahti: lääkärintarkastuksessa Trezise todettiin liian lihavaksi, kun painoindeksi oli 42.
Mies hyppäsi kuntopyörän selkään ja ryhtyi laihdutuskuurille. Kun kiloja oli karissut tarpeeksi, hän muutti kuin muuttikin Uuteen-Seelantiin.
Pahaksi onneksi miehen vaimolta rasvanpoltto ei sujunut samaan tahtiin. Rowan Trezise ei läpäissyt painorajoitusta vaan joutui jäämään Britanniaan. Aviomies on luvannut palata takaisin kotimaahan, mikäli rouvan laihdutus ei tuota tulosta.
SAK:n lakimies Janne Metsämäki huomauttaa, että ihmisten karsiminen painon perusteella ei sopisi suomalaiseen yhdenvertaisuuden periaatteeseen. Aivan kaikkea ei tietysti ole järkevääkään apinoida suoraan esimerkkimaiden pistejärjestelmistä.
Selvää on, että rikollisia tänne ei haluta. Jos työntekijän ystävissä tai sukulaisissa on henkilöitä, jotka kuuluvat terroristiliikkeisiin tai äärijärjestöihin, hän voisi uhata maamme turvallisuutta, ja silloin rajat eivät aukea.
Työntekijällä pitää olla tarpeeksi rahaa, jotta hän pystyy elättämään itsensä ja perheensä Suomessa ilman paikallisten apua. Taustatiedot tarkastetaan toki jo nyt, ja varallisuutensakin pitää pystyä todistamaan.
Vaikka Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti paljossa muistuttavat Suomea, niiden lähtökohdat ulkomaalaisen työvoiman värväämiseen ovat kuitenkin varsin erilaiset. Tulijoita on näihin maihin enemmän kuin maat pystyvät ottamaan, ja pisteytysjärjestelmä toimii lähinnä karsivana järjestelmänä.
Suomessa yksi työperäisen maahanmuuton edistämisen suurimpia ongelmia on se, että maatamme ei pidetä kovin vetovoimaisena. Syrjäinen sijainti, korkea verotus ja hintataso, kehno ilmasto ja outo kieli ovat kaikki painavia syitä suunnata katseensa jonnekin muualle.
Imago-ongelman korjaamiseksi pitäisi tehdä jotain kiireesti, sillä me emme suinkaan ole työvoimapulamme kanssa yksin. Tulevina vuosina osaavasta työvoimasta käydään kilpailua, jossa selkeä lupajärjestelmä voisi olla Suomen valtti.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok) on yllättäen pisteytysmallin lämmin kannattaja. Hän kehittäisi pistejärjestelmän rinnalle vahvan markkinointi- ja rekrytointikoneiston, jonka kohteeksi otettaisiin vain muutama maa.
- Kielikoulutus, tutkintojen hyväksyminen, ammattitaidon testaaminen ja kotoutuminen olisivat kaikki helpompia, jos valittaisiin kaksi tai kolme maata tai aluetta, joista työntekijöitä rekrytoitaisiin. Nyt tilanne on hallitsematon, kun on paljon toimijoita, kuntia, kuntayhtymiä ja seutukuntia, joilla on kaikilla omat hankkeensa, Satonen sanoo.
Jotain Suomen maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta kertonee se, että maahanmuuttoasioista vastaavalta ministeriltä Astrid Thorsilta (rkp) ei löydy aikaa pisteytysjärjestelmän kommentointiin.
- Suomessa järjestelmä halutaan pitää sellaisena, että työntekijälle pitää olla tarve ennen kuin hän pääsee maahan. Pistejärjestelmässähän työpaikka ei ole taattu, vaikka saisi hyvätkin pisteet, kommentoi ministerin erityisavustaja Thomas Bergman.
Aika ajoin Suomeen on toivottu työnhakuviisumia, jonka turvin saisi metsästää työpaikkaa muutaman kuukauden ajan. Moista viisumia ei ole valmistelussa, mutta Bergman heittää ajatuksen, että mahdollisesti viisumissa voitaisiin soveltaa pistejärjestelmän perusajatusta.
- Voisi ajatella, että tietyn työkokemuksen ja koulutuksen omaaville ihmisille myönnettäisiin työnhakuviisumi.
Potentiaalisen työntekijän on oltava iältään 20-55 vuotta jo pelkästään sen vuoksi, että suomalaiset ikääntyvät. Kun entistä suurempi osa kansasta on eläkkeellä, nuoria käsiä kaivataan paitsi senioreita hoitamaan, myös tekemään niitä töitä, joita nämä tekivät aiemmin.
Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti antavat eniten pisteitä nuorille, koska heille on edessään vielä rutkasti työvuosia. Lisäksi nuoret rasittavat kansantaloutta vähemmän kuin iäkkäämmät ihmiset. Harva olisi silti valmis hylkäämään hakijoita iän perusteella, ja pääasiassa maahanmuuttajat ovatkin yleensä nuorta väkeä.
Asiantuntijat sanovat suoraan, että suomalaiset eivät halua tulevaisuudessa tehdä suorittavaa työtä, jota voi tehdä lyhyellä koulutuksella tai kokonaan ilman koulutusta. Siksi ulkomailta halutaan työntekijöitä, joille nämä matalapalkkaiset työt kelpaavat.
Tutkimusorganisaatio Demos Helsingin tutkija Aleksi Neuvonen ennustaa ongelmia, mikäli Suomessa ei pyritä välttämään etnisiin ryhmiin perustuvien yhteiskuntaluokkien syntymistä.
- On mietittävä sitä, minkälainen kokemus ihmisille tulee uudesta yhteiskunnasta, jos työ ei ole oppimista vaan suorittamista. Ja oletetaanko, että näiden maahanmuuttajien lapset suostuisivat tekemään niitä samoja töitä, siivoojan ja bussikuskin hommia. Jos näitä asioita ei oteta huomioon, ollaan hyvin pian samassa tilanteessa kuin Ranska ja Saksa nyt, Neuvonen sanoo.
Tulijoiden kielivaatimukset vaihtelevat sen mukaan, millaista työtä on tulossa tekemään. Kanadassa, Australiassa ja Uudella-Seelannissa puhutaan englantia, yhtä maailman valtakielistä, joten sitä edellytetään myös siirtolaisilta. Suomessa tilanne on erilainen, sillä vain suomen kielen osaaminen takaa, että pärjää tilanteessa kuin tilanteessa.
Asiakaspalvelussa ja hoitotyössä kohdataan erilaisia ihmisiä koko ajan, joten jonkinlainen suomen taito on välttämätön. Siksi voisimme perustellusti vaatia, että tänne tullessa pitää hallita ainakin kielen alkeet tai on kustannettava itse opiskelunsa täällä.
Ilmaisia kurssejakin Suomesta tosin löytyy, ja osa työnantajista on varmasti valmis maksamaan kieliopinnot, kunhan saa kaipaamiaan työntekijöitä.
Monessa muussa ammatissa tulee toimeen englannilla, kunhan osaa oman alansa erikoissanaston. Teknologiateollisuuden apulaisjohtaja Ari Sipilä huomauttaa, että joillakin aloilla englannin taidon vaatiminenkin on tarpeetonta. Työntekijöille voidaan tarjota työturvallisuuskoulutusta heidän omalla kielellään, ja työpaikalla pystytään viestimään niiden avulla, jotka työporukasta osaavat englantia.
Joillekin aloille pistejärjestelmä on turhan jäykkä. Lääkäriliiton kansainvälinen asiantuntija Jukka Siukosaari arvioi, että pisteytyksen ulkopuolelle jää sekä myönteisiä että kielteisiä asioita, jotka lääkärin ammatissa on syytä huomioida.
- Lääkäreilläkin kielivaatimukset voivat olla hyvin erilaisia. Esimerkiksi radiologeilla ja anestesiologeilla kielitaidon ei tarvitse olla samalla tasolla kuin terveyskeskuslääkäreillä ja muilla, jotka ovat jatkuvasti suoraan tekemisissä potilaiden kanssa.
Lääkäriliitto ei hyväksy lääkäreiden rekrytointia maista, joiden bruttokansantuote on pienempi kuin Suomella.
Kovimpaan pisteluokkaan meillä kuuluisivat ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, sairaanhoitajat, lähihoitajat ja lääkärit. Pelkästään kunta-alan työntekijöistä 55 prosenttia jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Suurin pula kunnissa tulee terveydenhuollon henkilöstöstä.
Palvelualalla on myös puutetta työvoimasta: tarjoilijoiden ja myyjien paikkoja on jo nykyään auki melkoinen liuta. Metalliteollisuus ja rakennustyömaat ovat kärsineet henkilöstöpulasta pitkään, eikä helpotusta tilanteelle näy. Rekrytointiongelmat hidastavat töiden valmistumista ja heikentävät yritysten kilpailukykyä.
Yliopistot tarvitsevat kovan luokan tutkijoita ja opettajia, teknologiateollisuus peräänkuuluttaa huippuasiantuntijoita varsinkin elektroniikkateollisuuden tarpeisiin.
On vaikea ennustaa, mille aloille työvoimapula lopulta kohdistuu. Koulutusta yritetään suunnata, mutta nuorista itsestään riippuu, minkä alan he valitsevat. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat pyritään työllistämään, ja suhdanteet vaikuttavat aina työvoiman tarpeeseen.
Työministeriö on laskenut, että vuoteen 2020 mennessä Suomen työmarkkinoille avautuu miljoona työpaikkaa, eikä väestön ikääntyessä kaikkia pystytä täyttämään suomalaisella työvoimalla. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan 12 vuoden päästä työvoimaan kuuluu peräti 200 000 henkeä vähemmän kuin nyt.
Pisteytysjärjestelmän pitäisi siis olla tehokas ja reagoida nopeasti työvoiman tarpeen muuttumiseen. Listaa työpaikoista, joille työntekijöitä kaivataan, pitäisi päivittää jatkuvasti, ja hakemusten käsittelyn pitäisi sujua kuukaudessa tai parissa. Tässä Suomen pitäisi onnistua esikuvamaita paremmin, sillä vaikkapa Kanadan hakuprosessi voi venyä jopa kaksivuotiseksi. Paperien jättäminen maksaa lähes 700 euroa.
Lisäpisteitä tarjoiltaisiin niille siirtolaisviisumin hakijoille, joilla on tavallista paremmat edellytykset sopeutua Suomeen. Eduksi katsottaisiin opiskelu ja aiempi työskentely Suomessa. Pinnoja saisi myös perusvaatimuksia paremmasta kielitaidosta ja pitkästä työkokemuksesta.
Jos siirtolaiseksi pääsisi, saisi toki ottaa mukaan ydinperheensä eli puolison ja alaikäiset lapset.
Ihan aluksi Suomen pitäisi ryhtyä uskomaan omaan vetovoimaisuuteensa tai ainakin tekemään jotain sen kohentamiseksi. Pisteytysmalli tyrmätään useimmin sillä perusteella, että tänne Euroopan reunalle ei ole tulijoita jonoksi asti.
Totta on, että Kanadalla on kymmeniä markkinointipisteitä ympäri maailmaa, mutta toisaalta se tarvitsee työntekijöitäkin paljon enemmän kuin Suomi.
- Suomi tarvitsee ennen kaikkea mallin, joka houkuttelisi työntekijöitä tänne. Pisteyttäminen olisi enemmänkin kynnys työntekijän ja työnantajan välillä, uskoo EU-asiain päällikkö Erja Horttanainen Kuntaliitosta.
Myöskään EK ja SAK eivät lämpene pistemallille, pitkälti samoin perustein.
Tutkija Neuvonen sen sijaan pitää pistejärjestelmää markkinointikikkana sekä suomalaisille että mahdollisille tulijoille.
- Pistejärjestelmä voisi toimia sisäänheittäjänä. Se viestittäisi, että tiettyjen alojen osaajat ovat tervetulleita ja heille on töitä. Oman maan kansalaisille järjestelmä vakuuttaisi, että työntekijät eivät vie suomalaisten työpaikkoja vaan tulevat niille aloille, joilla on tarvetta.
Mikäli työntekijöiden halutaan jäävän tänne pysyvästi, pitäisi valtion tarjota tehokkaita kotouttamistoimia. Työpaikka auttaa tietysti kotoutumisen alkuun, mutta vieraassa yhteiskunnassa on paljon opeteltavaa ennen kuin voi tuntea todella viihtyvänsä.
- Pitkällä tähtäyksellä ei ole autuaaksi tekevä asia, jos vaaditaan tiettyä ammattiosaamista. Osaamistarve vaihtuu kovaa tahtia, ja entistä enemmän ihmisiltä vaaditaan laaja-alaista osaamista. Yhden kapean sektorin hallitseminen ei riitä, Neuvonen toteaa.
Edellinen hallitus teki maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jonka toteuttaminen jämähti alkumetreille. Nykyinen hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa tavoitteen edistää työperäistä maahanmuuttoa, mutta toistaiseksi ministeriöiden työnjaon uudistaminen ja uuden työ- ja elinkeinoministeriön käynnistely ovat ilmeisesti vieneet kaikki voimat.
Sekä työ- ja elinkeinoministeriössä että maahanmuuttoasioista vastaavassa sisäministeriössä on monenlaista työryhmää ja ohjelmaa, joiden tavoitteena on maahanmuuttopolitiikan uudistaminen.
Ehkä pitäisi pikemminkin sanoa maahanmuuttopolitiikan luominen, sillä tähän mennessä poliittiiset linjaukset ovat puuttuneet ja maahanmuuttovirasto (entinen ulkomaalaisvirasto) on tulkinnut säädöksiä käytännössä oman mielensä mukaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelija Kai Torvi on laskenut, että mikäli työperäistä maahanmuuttoa edistetään aktiivisesti, on mahdollista, että vuoteen 2020 mennessä työvoima lisääntyisi 15 000 ulkomaalaisella työntekijällä.
Laskelma perustuu nykytilanteeseen, jossa vain pieni osa maahan muuttaneista ulkomaalaisista on työllisiä. On arveltu, että jos siirtolaisia tulisi nykyistä enemmän, helpottuisi myös niiden työnsaanti, jotka jo asuvat täällä.
Siitä voidaan olla monta mieltä, soveltuisiko siirtolaisten pisteytysjärjestelmä Suomen oloihin ollenkaan. Työvoiman tarve on kuitenkin kiistaton, ja olisi jo korkea aika käynnistää keskustelu siitä, millä tavoin ja millä perustein työntekijöitä haetaan ja halutaan.
YLE: Neo-Nazi Concert in Tampere Sparks Concern
Rasismin ja muukalaisvihan vastainen Rasmus-järjestö on kehottanut Tampereella asuvia ulkomaalaisia välttämään keskustassa liikkumista uusnatsistisiksi kutsuttujen heavy-yhtyeitten konserttipäivänä. Rasmuksen tiedottajan Peter Kariukin mukaan konsertti houkuttelee paikalle väkivaltaisia ja aggressiivisia äärioikeistolaisia, eikä etenkään miespuolisten ulkomaalaisten ole turvallista liikkua kaupungilla. Ylikonstaapeli Harri Nojonen Tampereen poliisista ei ollut tietoinen mahdollisesta riskistä. Kreikkalaisen, saksalaisen ja kahden suomalaisen yhtyeen Suomen kiertue on jouduttu osin perumaan keikkäjärjestäjiin kohdistuneen painostuksen vuoksi.
YLE News:
Neo-Nazi Concert in Tampere Sparks Concern
1.2.2008
Helsingin Sanomat:
Tampereen Yo-talo peruutti konsertin natsiepäilyjen vuoksi
3.1.2008
An anti-racism network in Tampere is urging foreigners to avoid downtown areas of the city on Friday evening. The Rasmus Network against Racism and Xenophobia says police have warned them of possible unrest surrounding a concert to be staged by four neo-Nazi bands. The groups -- one German, one Greek and two from Finland -- are scheduled to play at a heavy metal rock club on Hämeenkatu in central Tampere. According to the club's promoter, Toni Törrönen, the concert was sold out well in advance. The tour is organised by the Pagan Front record label, which bills itself as "the Hammer of National Socialist Black Metal". The Greek band's website praises the Nazis, while former members of the German band are in prison for murder and neo-Nazi activities. "Based on the information that we have received from various sources, one of which is the police, this concert is going to draw a large number of extremist right wing nationalists into the city," says Peter Kariuki, coordinator of the Rasmus Network's Tampere chapter. "When such great numbers of violent and aggressive people are moving around, we try and encourage foreigners -- especially male foreigners -- to avoid the city centre," he adds. RASMUS is a national network including NGOs such as the Red Cross, immigrant associations, religious communities, labour groups, authorities, as well as researchers and individuals. Police Urge Caution, Venues Cancel Shows
On Friday morning, Chief Inspector Harri Nojonen of Tampere Police said, "At this time we have no clear information as to a potential threat. Of course if there is some unrest we would advise people to stay clear of the area."
The concert was originally scheduled to be held at Tampere University's student union building, but the venue cancelled it in early January. The hall's director, Timo Isomäki, told YLE that "we made a decision that this kind of programme does not suit the University building. We also received some negative customer feedback about the planned event...so we decided to cancel the evening."
The Helsinki bar Kantis also cancelled a Pagan Front concert that was to be held there on Thursday.
------------
YLE TV1 Uutiset, 1.2.2008 11:00
"Rasismia ja muukalaispelkoa vastaan toimiva kansalaisjärjestö on huolissaan Tampereella pidettävästä uusnatsien konsertista. Hevimusiikkiin erikoistuneessa konserttipaikassa esiintyy neljä yhtyettä, joiden kiertueen järjestänyt levy-yhtiö määrittelee itsensä kansallissosialistiseksi black metalin edustajaksi. Rasismin ja muukalaisvastaisen (sic) verkoston mukaan ulkomaalaisten on syytä välttää liikkumista kaupungin keskustassa."
YLE News:
Neo-Nazi Concert in Tampere Sparks Concern
1.2.2008
Helsingin Sanomat:
Tampereen Yo-talo peruutti konsertin natsiepäilyjen vuoksi
3.1.2008
An anti-racism network in Tampere is urging foreigners to avoid downtown areas of the city on Friday evening. The Rasmus Network against Racism and Xenophobia says police have warned them of possible unrest surrounding a concert to be staged by four neo-Nazi bands. The groups -- one German, one Greek and two from Finland -- are scheduled to play at a heavy metal rock club on Hämeenkatu in central Tampere. According to the club's promoter, Toni Törrönen, the concert was sold out well in advance. The tour is organised by the Pagan Front record label, which bills itself as "the Hammer of National Socialist Black Metal". The Greek band's website praises the Nazis, while former members of the German band are in prison for murder and neo-Nazi activities. "Based on the information that we have received from various sources, one of which is the police, this concert is going to draw a large number of extremist right wing nationalists into the city," says Peter Kariuki, coordinator of the Rasmus Network's Tampere chapter. "When such great numbers of violent and aggressive people are moving around, we try and encourage foreigners -- especially male foreigners -- to avoid the city centre," he adds. RASMUS is a national network including NGOs such as the Red Cross, immigrant associations, religious communities, labour groups, authorities, as well as researchers and individuals. Police Urge Caution, Venues Cancel Shows
On Friday morning, Chief Inspector Harri Nojonen of Tampere Police said, "At this time we have no clear information as to a potential threat. Of course if there is some unrest we would advise people to stay clear of the area."
The concert was originally scheduled to be held at Tampere University's student union building, but the venue cancelled it in early January. The hall's director, Timo Isomäki, told YLE that "we made a decision that this kind of programme does not suit the University building. We also received some negative customer feedback about the planned event...so we decided to cancel the evening."
The Helsinki bar Kantis also cancelled a Pagan Front concert that was to be held there on Thursday.
------------
YLE TV1 Uutiset, 1.2.2008 11:00
"Rasismia ja muukalaispelkoa vastaan toimiva kansalaisjärjestö on huolissaan Tampereella pidettävästä uusnatsien konsertista. Hevimusiikkiin erikoistuneessa konserttipaikassa esiintyy neljä yhtyettä, joiden kiertueen järjestänyt levy-yhtiö määrittelee itsensä kansallissosialistiseksi black metalin edustajaksi. Rasismin ja muukalaisvastaisen (sic) verkoston mukaan ulkomaalaisten on syytä välttää liikkumista kaupungin keskustassa."
torstai 31. tammikuuta 2008
YLE: Rasismikokemukset ajavat rikoksiin
YLE: Rasismikokemukset ajavat rikoksiin 31.1.2008
Rikoksiin syyllistyneet, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret miehet ovat usein kärsineet syrjinnästä.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan rikoksia tehneet maahanmuuttaja- ja romaninuoret ovat usein kokeneet suullista häirintää, syrjintää ja fyysistä väkivaltaa sekä kaduilla että koulussa. Toistuvat omaan tai perheen etniseen taustaan tai ihonväriin perustuvat epäoikeudenmukaisuuden kokemukset koettiin arkipäivän rasismina.
Rikoksiin syyllistyneet, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret miehet ovat usein kärsineet syrjinnästä.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan rikoksia tehneet maahanmuuttaja- ja romaninuoret ovat usein kokeneet suullista häirintää, syrjintää ja fyysistä väkivaltaa sekä kaduilla että koulussa. Toistuvat omaan tai perheen etniseen taustaan tai ihonväriin perustuvat epäoikeudenmukaisuuden kokemukset koettiin arkipäivän rasismina.
sunnuntai 20. tammikuuta 2008
Polemiikki: Astrid Thors: Maahanmuutto - Tervetuloa meille töihin!
Polemiikki 1/2008:
Kunnat ovat heräämässä todellisuuteen, jossa pahenevaa työvoimapulaa on pakko paikata maahanmuuttajilla. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors sanoo kuitenkin törmäävänsä yhä jopa rasistisiin asenteisiin. Vaikeinta on taivuttaa kuntia pakolaisten vastaanottoon. Thors aikoo helpottaa ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen.
Kunnat ovat heräämässä todellisuuteen, jossa pahenevaa työvoimapulaa on pakko paikata maahanmuuttajilla. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors sanoo kuitenkin törmäävänsä yhä jopa rasistisiin asenteisiin. Vaikeinta on taivuttaa kuntia pakolaisten vastaanottoon. Thors aikoo helpottaa ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen.
tiistai 15. tammikuuta 2008
Polemiikki: Maahanmuutto - Tervetuloa meille töihin!
Polemiikki: Maahanmuutto - Tervetuloa meille töihin! 15.1.2008
Kunnat ovat heräämässä todellisuuteen, jossa pahenevaa työvoimapulaa on pakko paikata maahanmuuttajilla. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors sanoo kuitenkin törmäävänsä yhä jopa rasistisiin asenteisiin. Vaikeinta on taivuttaa kuntia pakolaisten vastaanottoon. Thors aikoo helpottaa ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) ei käytä päivittäin Helsingin metroa, mutta HKL:n matkakortti helsinkiläisministeriltä kuitenkin löytyy. Laskeudumme liukuportaita alas Kaisaniemen asemalle. Tämä on erinomainen paikka aloittaa keskustelu ministerin vastuualueesta.
– Metroa kansainvälisempää paikkaa ei taida Helsingistä löytyä – paitsi Caisan kulttuurikeskus, joka sijaitsee aivan tuossa vieressä, Thors esittelee.
Kunnat ovat heräämässä todellisuuteen, jossa pahenevaa työvoimapulaa on pakko paikata maahanmuuttajilla. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors sanoo kuitenkin törmäävänsä yhä jopa rasistisiin asenteisiin. Vaikeinta on taivuttaa kuntia pakolaisten vastaanottoon. Thors aikoo helpottaa ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) ei käytä päivittäin Helsingin metroa, mutta HKL:n matkakortti helsinkiläisministeriltä kuitenkin löytyy. Laskeudumme liukuportaita alas Kaisaniemen asemalle. Tämä on erinomainen paikka aloittaa keskustelu ministerin vastuualueesta.
– Metroa kansainvälisempää paikkaa ei taida Helsingistä löytyä – paitsi Caisan kulttuurikeskus, joka sijaitsee aivan tuossa vieressä, Thors esittelee.
tiistai 8. tammikuuta 2008
HS: Helsinki pelkää yhä suurempaa kerjäläisten maahantuloa
Kimmo Oksanen kirjoittaa Helsingin Sanomissa katukuvaan ilmstyneistä romanikerjäläisistä. Suomen romaniyhteisö osasi odottaa kerjäläisten ilmestymisen EU:n sisärajojen avauduttua. Viranomaisten on vaikea puuttua kerjäämiseen nykyisillä laeilla ja kaupunkien järjestyssäännöillä. Helsingin kaupunki odottaa tilanteen yhä pahenevan ja tuovan mukanaan myös rikollisuutta.
Helsingin Sanomat:
Helsinki pelkää yhä suurempaa kerjäläisten maahantuloa
Suomen romanit ja sisäministeriö osasivat odottaa kerjäläisiä
Sisäministeriö valmistelee ohjeistusta
8.1.2008
.
Helsingin Sanomat:
Helsinki pelkää yhä suurempaa kerjäläisten maahantuloa
Suomen romanit ja sisäministeriö osasivat odottaa kerjäläisiä
Sisäministeriö valmistelee ohjeistusta
8.1.2008
.
HS: Helsinki pelkää kerjäläisten tulevan entistä suuremmin joukoin keväällä
Helsingin Sanomat: Helsinki pelkää kerjäläisten tulevan entistä suuremmin joukoin keväällä 8.1.2008
Helsingin kaupunki valmistautuu yhä suurempien kerjäläisjoukkojen tuloon.
Isoa aaltoa odotetaan kevään lämpimiksi, ja viranomaiset pelkäävät sen tuovan mukanaan myös rikollisuutta.
"Suuri huolemme on, että Helsingissä toistuu sama, mikä on nähtävissä Euroopan suurissa kaupungeissa ja esimerkiksi Oslossa. Siellä kerjäläiset ovat tuoneet mukanaan rikollisuutta ja muita lieveilmiöitä", turvallisuus- ja valmiusosaston päällikkö Hannu Hakala Helsingin hallintokeskuksesta sanoi tiistaina.
Helsingin kaupunki valmistautuu yhä suurempien kerjäläisjoukkojen tuloon.
Isoa aaltoa odotetaan kevään lämpimiksi, ja viranomaiset pelkäävät sen tuovan mukanaan myös rikollisuutta.
"Suuri huolemme on, että Helsingissä toistuu sama, mikä on nähtävissä Euroopan suurissa kaupungeissa ja esimerkiksi Oslossa. Siellä kerjäläiset ovat tuoneet mukanaan rikollisuutta ja muita lieveilmiöitä", turvallisuus- ja valmiusosaston päällikkö Hannu Hakala Helsingin hallintokeskuksesta sanoi tiistaina.
lauantai 5. tammikuuta 2008
HS: Monikulttuurisuus ja etninen tasa-arvo eivät toteudu Suomessa
Helsingin Sanomat, vieraskynä: Vesa Puuronen: Monikulttuurisuus ja etninen tasa-arvo eivät toteudu Suomessa 5.1.2008
Monikulttuurisuuspolitiikka on viime vuosina kohdannut yhä suurempia ongelmia Euroopassa. Esimerkkeinä tästä ovat Hollannin ja Britannian viime vuosien tapahtumat.
Tutkijoiden mukaan yksi syy ongelmiin on se, että eri väestöryhmiin sovelletaan erilaista politiikkaa, minkä seurauksena eri ryhmät ovat joutuneet keskenään eriarvoiseen asemaan.
Myös Suomessa etnisiä ja kansallisia ryhmiä kohdellaan eri tavoin. Suomensuomalaiset ovat enemmistö, jolle on taattu täydet kansalaisoikeudet. Suomenruotsalaiset ovat kielivähemmistö, joka nauttii samoista oikeuksista kuin enemmistö. Saamelaisten oikeudet ovat rajallisempia.
Monikulttuurisuuspolitiikka on viime vuosina kohdannut yhä suurempia ongelmia Euroopassa. Esimerkkeinä tästä ovat Hollannin ja Britannian viime vuosien tapahtumat.
Tutkijoiden mukaan yksi syy ongelmiin on se, että eri väestöryhmiin sovelletaan erilaista politiikkaa, minkä seurauksena eri ryhmät ovat joutuneet keskenään eriarvoiseen asemaan.
Myös Suomessa etnisiä ja kansallisia ryhmiä kohdellaan eri tavoin. Suomensuomalaiset ovat enemmistö, jolle on taattu täydet kansalaisoikeudet. Suomenruotsalaiset ovat kielivähemmistö, joka nauttii samoista oikeuksista kuin enemmistö. Saamelaisten oikeudet ovat rajallisempia.
sunnuntai 23. joulukuuta 2007
Kaleva: Vähemmistövaltuutettu haluaa nettirasistit oikeuteen
Kaleva kertoo, että vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää toivoo internetissä rasistisia kannanottoja levittävien haastamista oikeuteen. Suurpään mukaan rasistista meteriaalia on niin paljon, ettei siitä pääse eroon, mutta ainakin organisoitu rasistinen toiminta pitäisi tällä tavoin pystyä estämään.
Kaleva: uutinen
23.12.2007
Uusi Suomi: uutinen
23.12.2007
Internetistä on muodostunut merkittävä kanava erilaisille rasistisille ilmiöille ja kannanotoille. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään mielestä netin kautta levitettävään rasismiin pitää pystyä puuttumaan. Hän toivoo, että toisia ihmisiä syrjivän ja kansanryhmiä vastaan kiihottavan aineiston levittäjiä saataisiin oikeuteen sen todistamiseksi, että netissä julkaiseminen voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
"Vallalla tuntuu olevan selvästi sellainen käsitys, että netissä voi pistää ulos mitä tahansa", Suurpää huomauttaa. Toisrotuisiin ennakkoluuloa kylvävää aineistoa löytyy nettisivustoilta valtavat määrät. Vähemmistövaltuutettu ei osaa arvioida, kuinka suuri on se joukko, joka tätä levittää. Hän olettaa, että kyse on pienestä osasta väestöä, mutta se toimii sitäkin näkyvämmin ja reagoi herkästi erilaisilla keskustelupalstoilla.
Keskusrikospoliisi seuraa netissä julkaistavia aineistoja. Myös vähemmistövaltuutetun toimisto tekee ajoittain kampanjanomaisesti nettiseurantaa. "Kyllä sieltä löytyy yhtä toista. Ei siellä viitsi kauan surffailla", Suurpää huokaa.
Suurpää myöntää, että rasistista materiaalia on niin paljon, ettei kaikkeen voida puuttua eikä kaikesta päästä eroon. Mutta pahimpiin ylilyönteihin pitäisi hänen mielestään käydä käsiksi. "Se täytyy pystyä estämään, ettei tästä kehkeydy organisoidumpaan rasistista toimintaa."
Vähemmistövaltuutettu arvioi asenneilmaston olevan Suomessa vielä sellainen, ettei kansanryhmien vastainen kiihotus ole päässyt ryöstäytymään kansanhuviksi. Hän huomauttaa, ettei nettirasismi ole yksin Suomen ongelma vaan sitä ilmenee kaikkialla.
Kaleva: uutinen
23.12.2007
Uusi Suomi: uutinen
23.12.2007
Internetistä on muodostunut merkittävä kanava erilaisille rasistisille ilmiöille ja kannanotoille. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään mielestä netin kautta levitettävään rasismiin pitää pystyä puuttumaan. Hän toivoo, että toisia ihmisiä syrjivän ja kansanryhmiä vastaan kiihottavan aineiston levittäjiä saataisiin oikeuteen sen todistamiseksi, että netissä julkaiseminen voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
"Vallalla tuntuu olevan selvästi sellainen käsitys, että netissä voi pistää ulos mitä tahansa", Suurpää huomauttaa. Toisrotuisiin ennakkoluuloa kylvävää aineistoa löytyy nettisivustoilta valtavat määrät. Vähemmistövaltuutettu ei osaa arvioida, kuinka suuri on se joukko, joka tätä levittää. Hän olettaa, että kyse on pienestä osasta väestöä, mutta se toimii sitäkin näkyvämmin ja reagoi herkästi erilaisilla keskustelupalstoilla.
Keskusrikospoliisi seuraa netissä julkaistavia aineistoja. Myös vähemmistövaltuutetun toimisto tekee ajoittain kampanjanomaisesti nettiseurantaa. "Kyllä sieltä löytyy yhtä toista. Ei siellä viitsi kauan surffailla", Suurpää huokaa.
Suurpää myöntää, että rasistista materiaalia on niin paljon, ettei kaikkeen voida puuttua eikä kaikesta päästä eroon. Mutta pahimpiin ylilyönteihin pitäisi hänen mielestään käydä käsiksi. "Se täytyy pystyä estämään, ettei tästä kehkeydy organisoidumpaan rasistista toimintaa."
Vähemmistövaltuutettu arvioi asenneilmaston olevan Suomessa vielä sellainen, ettei kansanryhmien vastainen kiihotus ole päässyt ryöstäytymään kansanhuviksi. Hän huomauttaa, ettei nettirasismi ole yksin Suomen ongelma vaan sitä ilmenee kaikkialla.
perjantai 21. joulukuuta 2007
HS: Helsinkiläiskoulu kielsi äidinkielen puhumisen tunneilla
Helsingin Sanomien mukaan Helsingin opetusvirasto on kieltänyt Mellunmäessä sijaitsevaa Laakavuoren ala-astetta rajoittamasta oppilaittensa äidinkielen puhumista oppitunneilla. Koulussa on ollut käytössä suositus, jonka mukaan oppilaiden tulisi käyttää oppitunneilla ja ruokailussa suomea heidän omasta äidinkielestään riippumatta. Välitunneilla kieli on ollut vapaa.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää opetusviraston ratkaisua oikeana. Hänen mielestään oppilaan oman äidinkielen puhuminen on perusoikeus ja sitä pitäisi jopa tukea.
Helsingin Sanomat:
Helsinkiläiskoulu kielsi äidinkielen puhumisen tunneilla
Vähemmistövaltuutettu: Äidinkielen puhumista ei pidä rajoittaa kouluissa
21.12.2007
...
Rehtori Janne-Pekka Nurmi perustelee käytäntöä pedagogisilla syillä. "Suomen kielen oppiminen helpottuu, mikä taas auttaa lapsia sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin."
Oppilaiden oman äidinkielen käytön salliminen johtaa Nurmen mukaan tunneilla helposti siihen, että oppilaat tulkkaavat opetusta toisilleen, eikä heikoimmin suomea osaavien kielitaito kehity.
Opetusviraston perusopetuslinjan vs. linjanjohtaja Marjo Pöllänen pitää kielten käytön rajoittamista vääränä tapana auttaa kotoutumista. Hän kertoo antaneensa rehtorille ohjeen, että suomen kielen vahvistumista on tuettava muilla keinoilla.
"Lähtökohtaisesti kaikilla oppilailla on oikeus käyttää omaa äidinkieltään, ja koulu pitää huolta siitä, ettei se johda eristäytymiseen. Toki suomen kieltä opiskellessa on suositeltavaa käyttää suomea."
...
Nurmi sanoo allekirjoittavansa tutkimustulokset, joiden mukaan hyvä äidinkielen taito edesauttaa vieraiden kielten oppimista. Hän korostaa, että oppilaille tarjotaan opetusta paitsi suomeksi, myös heidän omalla äidinkielellään.
"Meillä opetetaan kuutta äidinkieltä, ja lähikouluissa lukematonta määrää muita."
Laakavuoren koulussa on 210 oppilasta. Suurimpia maahanmuuttajataustaisia ryhmiä ovat somalit, venäläiset, albaanit ja virolaiset.
Nurmen mielestä Laakavuoren kielisuositusta ei voi rinnastaa Uppsalan kielikohuun, sillä koulu ei ole rajoittanut äidinkieltä vapaa-ajalla. Suomi on myös Ruotsissa virallinen vähemmistökieli.
...
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää Helsingin opetusviraston menettelyä oikeana, kun se ojensi koulun rehtoria, joka oli rajoittanut kotikielen puhumista tunneilla ja ruokaillessa.
...
"Perusoikeuksiin kuuluu oman äidinkielen puhuminen", Suurpää huomauttaa. Hänen mielestään kielen säilyttämistä pitäisi jopa tukea.
Etenkin suomen kielen käytön "suositus" ruokatunneilla kuulostaa vähemmistövaltuutetun korvissa pahalta. Hän arvelee, että lapset mieltävät suositukset ja toiveet kielloksi.
"Lapsi alkaa vältellä aika nopeasti äidinkielensä puhumista, jos huomaa, ettei se ole suotavaa. Tästä on runsaasti esimerkkejä. Pitää ajatella, minkälaisen viestin lapsi saa, kun törmää rajoituksiin."
Suurpää on saanut palautetta nimenomaan venäläisten keskuudesta. "Lapset ovat kokeneet myös ryssittelyä. Tällaiseen olisi puututtava heti."
Myös hallitusneuvos Marja Lahtinen opetusministeriöstä piti rehtorin kielisuositukseen puuttumista oikeana.
"Kouluille ei ole annettu minkäänlaisia ohjeita tai määräyksiä tällaisiin tilanteisiin. Opetussuunnitelmiin sen sijaan sisältyy oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen", Lahtinen kertoo.
Perusopetuslaissa säädetään sen sijaan opetuskielestä. "Jos koulu on suomenkielinen, niin siellä opetetaan suomeksi. Täytyy kuitenkin erottaa muut tilanteet opetuksesta."
"Ei ole yleistä, että äidinkieltä rajoitetaan. En ole ainakaan kuullut", hän jatkaa.
Asiantuntija Marget Kantosalo opetushallituksesta ei ole myöskään törmännyt kielirajoituksiin. Itse hän työskentelee maahanmuuttajien ammattikoulutuksen parissa.
"Jotkut opettajat ovat sitä mieltä, että oppilaat puhuvat liian huonoa suomea. He odottavat, että toisesta kulttuurista tulleiden olisi heti osattava uutta kieltä", Kantosalo kertoo.
Opettajien täydennyskoulutuksessa on alettu korostaa suvaitsevaisuutta, eri kulttuureista tulevien oppilaiden kohtaamista ja erikielisten opiskelijoiden hyväksymistä.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää opetusviraston ratkaisua oikeana. Hänen mielestään oppilaan oman äidinkielen puhuminen on perusoikeus ja sitä pitäisi jopa tukea.
Helsingin Sanomat:
Helsinkiläiskoulu kielsi äidinkielen puhumisen tunneilla
Vähemmistövaltuutettu: Äidinkielen puhumista ei pidä rajoittaa kouluissa
21.12.2007
...
Rehtori Janne-Pekka Nurmi perustelee käytäntöä pedagogisilla syillä. "Suomen kielen oppiminen helpottuu, mikä taas auttaa lapsia sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin."
Oppilaiden oman äidinkielen käytön salliminen johtaa Nurmen mukaan tunneilla helposti siihen, että oppilaat tulkkaavat opetusta toisilleen, eikä heikoimmin suomea osaavien kielitaito kehity.
Opetusviraston perusopetuslinjan vs. linjanjohtaja Marjo Pöllänen pitää kielten käytön rajoittamista vääränä tapana auttaa kotoutumista. Hän kertoo antaneensa rehtorille ohjeen, että suomen kielen vahvistumista on tuettava muilla keinoilla.
"Lähtökohtaisesti kaikilla oppilailla on oikeus käyttää omaa äidinkieltään, ja koulu pitää huolta siitä, ettei se johda eristäytymiseen. Toki suomen kieltä opiskellessa on suositeltavaa käyttää suomea."
...
Nurmi sanoo allekirjoittavansa tutkimustulokset, joiden mukaan hyvä äidinkielen taito edesauttaa vieraiden kielten oppimista. Hän korostaa, että oppilaille tarjotaan opetusta paitsi suomeksi, myös heidän omalla äidinkielellään.
"Meillä opetetaan kuutta äidinkieltä, ja lähikouluissa lukematonta määrää muita."
Laakavuoren koulussa on 210 oppilasta. Suurimpia maahanmuuttajataustaisia ryhmiä ovat somalit, venäläiset, albaanit ja virolaiset.
Nurmen mielestä Laakavuoren kielisuositusta ei voi rinnastaa Uppsalan kielikohuun, sillä koulu ei ole rajoittanut äidinkieltä vapaa-ajalla. Suomi on myös Ruotsissa virallinen vähemmistökieli.
...
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää Helsingin opetusviraston menettelyä oikeana, kun se ojensi koulun rehtoria, joka oli rajoittanut kotikielen puhumista tunneilla ja ruokaillessa.
...
"Perusoikeuksiin kuuluu oman äidinkielen puhuminen", Suurpää huomauttaa. Hänen mielestään kielen säilyttämistä pitäisi jopa tukea.
Etenkin suomen kielen käytön "suositus" ruokatunneilla kuulostaa vähemmistövaltuutetun korvissa pahalta. Hän arvelee, että lapset mieltävät suositukset ja toiveet kielloksi.
"Lapsi alkaa vältellä aika nopeasti äidinkielensä puhumista, jos huomaa, ettei se ole suotavaa. Tästä on runsaasti esimerkkejä. Pitää ajatella, minkälaisen viestin lapsi saa, kun törmää rajoituksiin."
Suurpää on saanut palautetta nimenomaan venäläisten keskuudesta. "Lapset ovat kokeneet myös ryssittelyä. Tällaiseen olisi puututtava heti."
Myös hallitusneuvos Marja Lahtinen opetusministeriöstä piti rehtorin kielisuositukseen puuttumista oikeana.
"Kouluille ei ole annettu minkäänlaisia ohjeita tai määräyksiä tällaisiin tilanteisiin. Opetussuunnitelmiin sen sijaan sisältyy oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen", Lahtinen kertoo.
Perusopetuslaissa säädetään sen sijaan opetuskielestä. "Jos koulu on suomenkielinen, niin siellä opetetaan suomeksi. Täytyy kuitenkin erottaa muut tilanteet opetuksesta."
"Ei ole yleistä, että äidinkieltä rajoitetaan. En ole ainakaan kuullut", hän jatkaa.
Asiantuntija Marget Kantosalo opetushallituksesta ei ole myöskään törmännyt kielirajoituksiin. Itse hän työskentelee maahanmuuttajien ammattikoulutuksen parissa.
"Jotkut opettajat ovat sitä mieltä, että oppilaat puhuvat liian huonoa suomea. He odottavat, että toisesta kulttuurista tulleiden olisi heti osattava uutta kieltä", Kantosalo kertoo.
Opettajien täydennyskoulutuksessa on alettu korostaa suvaitsevaisuutta, eri kulttuureista tulevien oppilaiden kohtaamista ja erikielisten opiskelijoiden hyväksymistä.
perjantai 23. marraskuuta 2007
HS: Turvapaikanhakijoiden b-lupien muutos eduskuntaan keväällä
Helsingin Sanomat kertoo turvapaikanhakijoiden oleskelulupauudistuksesta. Sen myötä kaikki turvapaikanhakijat saavat oikeuden tehdä työtä ja oikeuden kotikuntaan. B-luvista eli tilapäisluvista luovutaan kokonaan. Jatkuva lupa antaa kaikille mahdollisuuden hakea perheenyhdistämistä.
Helsingin Sanomat: uutinen
23.11.2007 14:04
päivitys 14:21
Turvapaikanhakijoiden b-lupia koskeva uudistus etenee. Eduskunta saa asian käsiteltäväkseen keväällä, ja muutokset pyritään saamaan voimaan mahdollisimman pian, kertoo Eurooppa- ja maahanmuuttoministerin Astrid Thorsin (r) erityisavustaja Thomas Bergman.
Turvapaikanhakijoiden kaikkiin oleskelulupiin on tulossa oikeus tehdä työtä Suomessa. Lupiin sisältyisi myös oikeus saada Suomesta kotikunta.
Uudistuksessa Suomi luopuu kokonaan turvapaikanhakijoiden tilapäisistä eli niin sanotuista B-luvista. Vastedes luvat myönnetään aina jatkuvina, mikä tarkoittaa samalla oikeutta työhön ja kotikuntaan. Jatkuva oleskelulupa antaa myös mahdollisuuden hakea perheenyhdistämistä toisin kuin tilapäinen lupa.
...
Tilapäislupa on myönnetty, jos perusteita turvapaikkaan tai muuhun pysyvään oleskelulupaa ei ole ollut, mutta käännyttämiselle on ollut "tekninen esteitä". Käytännössä tekninen este on saattanut tarkoittaa esimerkiksi sisällissotaa.
Helsingin Sanomat: uutinen
23.11.2007 14:04
päivitys 14:21
Turvapaikanhakijoiden b-lupia koskeva uudistus etenee. Eduskunta saa asian käsiteltäväkseen keväällä, ja muutokset pyritään saamaan voimaan mahdollisimman pian, kertoo Eurooppa- ja maahanmuuttoministerin Astrid Thorsin (r) erityisavustaja Thomas Bergman.
Turvapaikanhakijoiden kaikkiin oleskelulupiin on tulossa oikeus tehdä työtä Suomessa. Lupiin sisältyisi myös oikeus saada Suomesta kotikunta.
Uudistuksessa Suomi luopuu kokonaan turvapaikanhakijoiden tilapäisistä eli niin sanotuista B-luvista. Vastedes luvat myönnetään aina jatkuvina, mikä tarkoittaa samalla oikeutta työhön ja kotikuntaan. Jatkuva oleskelulupa antaa myös mahdollisuuden hakea perheenyhdistämistä toisin kuin tilapäinen lupa.
...
Tilapäislupa on myönnetty, jos perusteita turvapaikkaan tai muuhun pysyvään oleskelulupaa ei ole ollut, mutta käännyttämiselle on ollut "tekninen esteitä". Käytännössä tekninen este on saattanut tarkoittaa esimerkiksi sisällissotaa.
torstai 22. marraskuuta 2007
HS: Suomi aikoo helpottaa työnhakuun tuloa
Helsingin Sanomat kirjoittaa, että uudenlaisella työnhakuviisumilla voisi hakea töitä puoli vuotta. Ulkoasiainsihteeri Timo Täyrysen mukaan työnhakuviisumikäytännön koemaiksi sopisivat Ukraina, Turkki, Tunisia ja Egypti. Jatkossa viisumeita myönnettäisiin arviolta 5000 vuodessa. Täyrynen perustelee oleskeluluparemonttia väestön vanhenemisella ja laittoman maahanmuuton torjunnalla.
Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:09
Suomi suunnittelee ulkomaisille työnhakijoille uudenlaista viisumia.
Työnhakuviisumilla työpaikkaa voisi etsiskellä Suomessa jopa puoli vuotta. Työt voisi myös aloittaa heti, koska oleskelulupaa ei tarvitsisi palata odottelemaan kotimaahan.
...
Työnhakuviisumia valmistellaan osana työntekijän oleskelulupajärjestelmän täysremonttia. Remonttiryhmää johtaa neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä. Ryhmä jättää ehdotuksensa Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille (r) joulukuun puolivälissä, minkä jälkeen niitä ryhtyvät arvioimaan muun muassa työmarkkinajärjestöt.
Lainmuutoksia päästään Kurrin mukaan valmistelemaan luultavasti ensi syksynä, joten ensimmäiset työnhakuviisumit Suomi myöntäisi todennäköisesti vuonna 2009.
Työnhakuviisumien myöntäminen alkaa luultavasti kokeiluna, johon osallistuisi vain muutamia maita.
"Koemaiksi sopisivat esimerkiksi Ukraina, Turkki, Tunisia ja Egypti, ehkä aluksi yhteensä tuhat viisumia vuodessa", hahmottelee ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen ulkoministeriöstä.
...
"Ehkä viisituhatta vuodessa", Täyrynen haarukoi karkeaa suuruusluokkaa.
Työnhakuviisumin ja koko oleskeluluparemontin taustalla on väestön vanheneminen: kuka tekee työt, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle.
Täyrynen muistuttaa toisestakin perusteesta, laittoman maahanmuuton torjumisesta.
Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:09
Suomi suunnittelee ulkomaisille työnhakijoille uudenlaista viisumia.
Työnhakuviisumilla työpaikkaa voisi etsiskellä Suomessa jopa puoli vuotta. Työt voisi myös aloittaa heti, koska oleskelulupaa ei tarvitsisi palata odottelemaan kotimaahan.
...
Työnhakuviisumia valmistellaan osana työntekijän oleskelulupajärjestelmän täysremonttia. Remonttiryhmää johtaa neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä. Ryhmä jättää ehdotuksensa Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille (r) joulukuun puolivälissä, minkä jälkeen niitä ryhtyvät arvioimaan muun muassa työmarkkinajärjestöt.
Lainmuutoksia päästään Kurrin mukaan valmistelemaan luultavasti ensi syksynä, joten ensimmäiset työnhakuviisumit Suomi myöntäisi todennäköisesti vuonna 2009.
Työnhakuviisumien myöntäminen alkaa luultavasti kokeiluna, johon osallistuisi vain muutamia maita.
"Koemaiksi sopisivat esimerkiksi Ukraina, Turkki, Tunisia ja Egypti, ehkä aluksi yhteensä tuhat viisumia vuodessa", hahmottelee ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen ulkoministeriöstä.
...
"Ehkä viisituhatta vuodessa", Täyrynen haarukoi karkeaa suuruusluokkaa.
Työnhakuviisumin ja koko oleskeluluparemontin taustalla on väestön vanheneminen: kuka tekee työt, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle.
Täyrynen muistuttaa toisestakin perusteesta, laittoman maahanmuuton torjumisesta.
HS: Kuka saa vastuulleen työntekijän oleskeluluvat?
Helsingin Sanomien mukaan uuden työnhakuun oikeuttavan oleskeluluvan myöntäjiksi vaihtoehtoina ovat työvoimatoimistot tai Maahanmuuttovirasto. Tavoitteena on yhdistää yhteen paikkaan oleskeluluvan saanti ja työsuhteen ehtojen tarkastaminen.
Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:07
Ministeri Astrid Thorsin (r) käynnistämä luparemontti tähtää yksinkertaisuuteen, siihen, ettei uusien työntekijöiden houkuttelu Suomeen kariutuisi ainakaan byrokratian koukeroihin.
Työnhakuviisumi olisi askel oikeaan suuntaan: Suomeen voisi tulla hakemaan kunnolla töitä, ja jos paikan saisi, sen voisi ottaa heti vastaan.
Yksinkertaisuuden nimissä Suomi valmistautuu myös luopumaan työvoimapoliittisesta tarveharkinnasta.
Nykyäänhän työvoimaviranomaiset ensin arvioivat, tarvitseeko Suomi ulkomaisen työnhakijan tietoja ja taitoja, ja jos tulos on myönteinen, kirjoittavat puoltavan lausunnon.
Lausunto menee maahanmuuttoviranomaisille, jotka vasta lopulta päättävät, heruuko oleskelulupaa vai ei.
Thorsin remonttiryhmän tavoitteena on vaiheiden yhdistäminen: yksi ainoa viranomainen sekä myöntäisi työntekijän ensimmäisen oleskeluluvan että valvoisi ennalta, että työsuhteen ehdot kuten palkka ja työajat ovat kunnossa.
Ryhmän vetäjä, neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä lupaa joulukuussa esityksen siitä, kuka luvat saa vastuulleen.
Vaihtoehtoina ovat työvoimatoimistot tai Maahanmuuttovirasto, Ulkomaalaisviraston vuodenvaihteessa aloittava seuraaja.
"Työvoimaviranomaiset ovat työehtojen asiantuntijoita", Kurri pohtii.
"Maahanmuuttovirasto taas käsittelee työntekijän perheenjäsenten luvat. Olisi järkevää, että sama viranomainen huolehtisi koko perheestä."
Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:07
Ministeri Astrid Thorsin (r) käynnistämä luparemontti tähtää yksinkertaisuuteen, siihen, ettei uusien työntekijöiden houkuttelu Suomeen kariutuisi ainakaan byrokratian koukeroihin.
Työnhakuviisumi olisi askel oikeaan suuntaan: Suomeen voisi tulla hakemaan kunnolla töitä, ja jos paikan saisi, sen voisi ottaa heti vastaan.
Yksinkertaisuuden nimissä Suomi valmistautuu myös luopumaan työvoimapoliittisesta tarveharkinnasta.
Nykyäänhän työvoimaviranomaiset ensin arvioivat, tarvitseeko Suomi ulkomaisen työnhakijan tietoja ja taitoja, ja jos tulos on myönteinen, kirjoittavat puoltavan lausunnon.
Lausunto menee maahanmuuttoviranomaisille, jotka vasta lopulta päättävät, heruuko oleskelulupaa vai ei.
Thorsin remonttiryhmän tavoitteena on vaiheiden yhdistäminen: yksi ainoa viranomainen sekä myöntäisi työntekijän ensimmäisen oleskeluluvan että valvoisi ennalta, että työsuhteen ehdot kuten palkka ja työajat ovat kunnossa.
Ryhmän vetäjä, neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä lupaa joulukuussa esityksen siitä, kuka luvat saa vastuulleen.
Vaihtoehtoina ovat työvoimatoimistot tai Maahanmuuttovirasto, Ulkomaalaisviraston vuodenvaihteessa aloittava seuraaja.
"Työvoimaviranomaiset ovat työehtojen asiantuntijoita", Kurri pohtii.
"Maahanmuuttovirasto taas käsittelee työntekijän perheenjäsenten luvat. Olisi järkevää, että sama viranomainen huolehtisi koko perheestä."
keskiviikko 7. marraskuuta 2007
Yhteiset Lapsemme: Nuoret ja rasismi internetissä
Yhteiset Lapsemme:
Nuoret ja rasismi internetissä
7.11.2007
Vähemmistövaltuutetun toimisto, SPR, Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Pelastakaa Lapset ry järjestivät marraskuun 7. päivänä mielenkiintoisen iltapäiväseminaarin. Aiheena oli Nuoret ja arkipäivän rasismi – internet ongelmana ja tukimuotona. Internetiä lähestyttiin sekä mahdollisuutena tarjota tukea rasismia kokeneille nuorille että rasistisen aineiston valvonnan ja suodattamisen näkökulmasta. Iltapäivän kuluessa nettipalstojen seuraamisen tarve konkretisoitui myös järkyttävällä tavalla, kun kesken tilaisuuden saimme tekstiviestin Jokelan koulussa käynnissä olevasta murhenäytelmästä, jota oli fiktiivisesti esitetty muutamaa päivää aiemmin nuorten suosimalla YouTube-sivustolla.
Vt. vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen avasi seminaarin pohdiskelemalla sananvapauden rajoja: ”Moni ymmärtää sananvapauden väärin. Sananvapaudella on rajat. Sananvapaus ei ole ehdoton oikeus, ja sitä voidaan käyttää väärin. Jos perusoikeudet, kuten ihmisarvo ja sananvapaus, joutuvat vastakkain, niin silloin punnitaan, kummalle oikeudelle annetaan suurempi painoarvo. Selkeäksi periaatteeksi on vahvistunut, etteivät ihmisarvoa loukkaavat, kansanryhmää vastaan kiihottavat lausumat tai kunnianloukkaukset kuulu sananvapauden piiriin.”
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myös linjannut, ettei sananvapautta voi harjoittaa niin, että se on selkeästi ihmisoikeussopimuksen hengen ja kansainvälisesti sovittujen ja hyväksyttyjen ihmisoikeusperiaatteiden vastaista. Rasistinen propaganda on kielletty myös Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa.
Rajat ulottuvat myös nettiin
Rainer Hiltunen painotti, että sananvapautta rajoittava lainsäädäntö koskee myös internetiä. Keskustelupalstoilla esiintyy usein rasistisia lausumia, jotka ovat niin törkeitä, että ne täyttävät rikoksen tunnusmerkistön. Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” –sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Rikoksen törkeysastetta lisää näyttö näiden ilmaisujen tahallisuudesta ja niiden käytöstä loukkaamistarkoituksessa.
Rikoslaissa on säädetty myös tietyt internetissä levitettävät kuvat ja viestit kielletyiksi. Kriminalisointi ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lakipykäliä pitää pystyä soveltamaan myös käytännössä. Sananvapauden rajoja on hyvä täsmentää oikeuskäytännön kautta.
Internetissä olleita tapauksia on viety myös oikeuteen. Vuonna 2006 vähemmistövaltuutettu teki poliisille tutkintapyynnön noin 40 internet –sivustosta. Vuoden 2007 aikana tutkintapyyntöjä on tehty muutama lisää. Näitä tapauksia ei ole käsitelty vielä tuomioistuimessa. Osassa esitutkinta on kesken, osa on siirtynyt syyteharkintaan ja yhdessä tapauksessa esitutkinta on keskeytetty, koska tekijän henkilöllisyyttä ei ole saatu selville.
”Ongelmana onkin usein, että netissä voi esiintyä anonyymisti, eikä tekijän henkilöllisyyttä pystytä selvittämään. Kokemukset muiden internetissä esiintyvien kiellettyjen aineiston kohdalla kehitetyistä toiminta- ja yhteistyötavoista ovat kuitenkin osoittaneet, että rasistiseen aineistoon on mahdollista puuttua”, Rainer Hiltunen korosti.
Mitä sitten yksityinen netinkäyttäjä voi tehdä? ”Jos huomaa keskustelupalstalla rasistista materiaalia, niin kannattaa ilmoittaa sivuston ylläpitäjälle. Jos aineistoa ei kohtuullisessa ajassa poisteta, niin voi ottaa yhteyttä viranomaisiin. Rasistisesta materiaalista internetissä voi tehdä tutkintapyynnön tekijän kotipaikkakunnan poliisille. Jos henkilöllisyys ei ole selvillä tai kotipaikasta ei ole tietoa, niin tutkintapyyntö voidaan tehdä Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle.
Erilaisia – samanarvoisia tukichatti
Suunnittelusihteeri Mirella Huttunen Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:stä toi esille huolen siitä, että rasistinen kirjoittelu on lisääntynyt internetissä ja nuorten asenteet ovat koventuneet. ”Netti tarjoaa nuorille suhteellisen vapaan tilan toimia. Pienikin ääriryhmä saa suuren yleisön. Tarvitaan systemaattinen tapa toimia, jotta rasistista aineistoa voidaan suodattaa pois netistä. Lisäksi tarvitaan tukikeinoja rasismia kokeneille nuorille. Korostan myös, että rasisminvastainen työ pitäisi ulottaa kaikkeen nuorisotyöhön”, Mirella Huttunen sanoi.
Mirella Huttunen kertoi myös tukimuodoista, joita on järjestetty Euroopan neuvoston Kaikki erilaisia – kaikki samanarvoisia –ohjelman puitteissa. Pelastakaa Lapset ry ja SPR ovat järjestäneet ns. teemachatteja nuorten suosimilla keskustelupalstoilla. Chattien tarkoituksena on ollut antaa rasismia kohdanneille nuorille mahdollisuus keskustella keskenään sekä jakaa kokemuksia ja ajatuksia koulutettujen chattipäivystäjien kanssa. Kampanjavuoden aikana on järjestetty yhteensä viisi teemachattia muun muassa HabboHotelli- , Suomi24- ja IRC-Galleria –sivustoilla.
Seminaarissa chattivalvojat Kristofer Vänttinen ja Boris Grahn kertoivat ”sheriffin” työstään netissä. Lukiolaispoika Kristofer Vänttinen kertoi aloittaneensa chattivalvojan uran Pelastakaa Lapset ry:n joulunajan mantelichatissa, ja motiivikseen tälle vapaaehtoistyölle halun olla mukana tukemassa rasismia kokeneita nuoria. Olipa mukava nähdä ja kuulla tämän nuoren miehen puhetta!
Kristoffer Vänttisen mukaan Habbo Hotellin chateissa tulee enemmän esille kiusaamisen liittyvät asiat, eikä niinkään rasismi. Lapset ja nuoret ovat aika suvaitsevaisia, ja ennakkoluulot kohdistuvat enimmäkseen toisiin nuorisokulttuuriryhmiin kuten esimerkiksi ”hevareihin” ja ”hoppareihin”. Teemachateissäkin aiheet rönsyilevät aika paljon.
”Hei haloo, onks´valoo?”
Mitä keinoja ”nettisheriffit” sitten käyttävät? Ensimmäinen keino on filtteröinti eli loukkaavat sanat ja herjaavat ilmaisut poistetaan. Palkatut moderaattorit valvot nettipalstoja ja hiljentävät tai poistavat ns. mölisijät keskustelupalstalta. Chattivalvoja Boris Grahn kertoi, että vaientaminen tehoaa hyvin nettirasisteihin. Hiljentämisellä tarkoitetaan sitä, että ko. henkilö ei saa mielipiteitään näkyviin keskustelupalstalle, mutta voi seurata toisten keskustelua. Ongelmana on se, että sama henkilö voi kirjautua uudestaan toiselle nimimerkillä chattiin.
Jos vaientaminen ei auta, niin rasistista herjaa heittävä keskustelija voidaan ”potkaista” ulos chatista pannaamalla hänen tiekoneensa IB-verkkonumero. Normaalisti estäminen tehdään 50 minuutiksi, mutta pannassa oloa voidaan pidentää yhdestä tunnista aina 72 tuntiin. ”Tässä ongelmana on se, että jos nuori on kirjautunut nettiin esimerkiksi Helsingin kaupungin kirjaston tietokoneelta, niin kaikki Helsingin kaupungin kirjaston tietokoneet joutuvat pannaan, koska niillä on sama verkkonumero”, Boris Grahn selitti kuulijoille. ”Toinen ongelma on, että ammattimaiset rasistit käyttävät kiertoteitä ja kirjatuvat chattiin jonkun toisen tietokoneen kautta”. Boris Grahn valotti tätä kertomalla, että oli itsekin laittanut pannaan muun muassa jordanialaisen ja egyptiläisen yliopiston tietokoneita, joita sivureittejä käyttävät nettihäiriköt olivat käyttäneet hyväkseen nettiin kirjautumisessa. Uuden teleliikennelain mukaan IB-verkkonumeroita ei saa myöskään enää antaa, mikä vaikeuttaa nettisheriffien työtä. Kokemuksen rintaäänellä Boris Grahn pitikin parhaana keinona sitä, että kaikki keskustelijat kirjautuisivat nettikeskusteluihin oikealla henkilöllisyydellä, joka olisi tarvittaessa verifioitavissa.
Puuttua pitää!
Monikulttuurisen nuorisotyön koordinaattori Sini Perho Helsingin kaupungin Nuorisoasiain keskuksesta kertoi Joensuussa tekemästään väitöskirjatutkimuksesta, joka käsittelee arkipäivän rasismia nuorten keskuudessa. Hän painotti kasvattajien vastuuta nuorten asennekasvatuksesta. ”Systemaattinen rasisminvastainen eetos pitää tuoda kaikkeen nuorisotyöhön. Lähtökohtana pitää olla ihmisoikeuksien kunnioittaminen”, Sini Perho sanoi ja jatkoi: ”Kannatan kyllä tätä ”jankutuspedagogiikka” - pohdi, ihmettele ja puutu systemaattisesti”. Samoilla linjoilla oli myös IRC Galleria -sivuston lastensuojeluvastaava Matti Kari: ”Ainoa todellinen keino vaikuttaa rasistisen aineiston poistamiseen netistä pitkällä aikavälillä on asennekasvatustyö.”
Seminaarin loppukeskustelussa tuotiin esille, että hyvä etninen itsetunto on tärkeä asia. Se auttaa hyväksymään myös erilaisia ihmisiä. Tärkeänä asiana painotettiin myös terveen isänmaallisuuden erottamista nationalismista ja muista ääriliikkeistä. Lasten ja nuorten arvo- ja asennekasvatuksen merkitystä ei myöskään voi koskaan korostaa liikaa. Se on yhteinen vastuumme.
Kaiken kaikkiaan seminaarista jäi chattiummikollekin käsitys, että suomalaisten sivustojen ylläpito ja valvonta on hoidettu hyvin ja ammattitaitoisesti. Haasteita ja suodatettavaa kuitenkin riittää: esimerkiksi IRC Galleria –sivustolla on keskimäärin 850 000 kävijää viikossa ja lähes 7 miljoonaa valokuvaa. Ulkomaisilla sivustoilla ei myöskään aina ole samanlaista valvontaa kuin kotimaisilla. Kaiken internetissä olevan aineiston läpikäyminen reaaliajassa on ongelmallista.
Seminaariyleisö oli kuitenkin yksimielinen siitä, että internetin edessä ei pidä alistua ajatteluun, että sitä on mahdotonta valvoa. ”On aivan sama kuin jos sanoisimme, että kyllä ne huumekauppiaat löytävät aina uusia reittejä. Ei meidän niitä kannata jahdata. Se mikä on lainvastaista, niin siihen pitää puuttua”, suunnittelija Mikko Cortés Téllez opetusministeriöstä kiteytti osuvasti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
