Helsingin Sanomat kirjoittaa, että uudenlaisella työnhakuviisumilla voisi hakea töitä puoli vuotta. Ulkoasiainsihteeri Timo Täyrysen mukaan työnhakuviisumikäytännön koemaiksi sopisivat Ukraina, Turkki, Tunisia ja Egypti. Jatkossa viisumeita myönnettäisiin arviolta 5000 vuodessa. Täyrynen perustelee oleskeluluparemonttia väestön vanhenemisella ja laittoman maahanmuuton torjunnalla.
Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:09
Suomi suunnittelee ulkomaisille työnhakijoille uudenlaista viisumia.
Työnhakuviisumilla työpaikkaa voisi etsiskellä Suomessa jopa puoli vuotta. Työt voisi myös aloittaa heti, koska oleskelulupaa ei tarvitsisi palata odottelemaan kotimaahan.
...
Työnhakuviisumia valmistellaan osana työntekijän oleskelulupajärjestelmän täysremonttia. Remonttiryhmää johtaa neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä. Ryhmä jättää ehdotuksensa Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille (r) joulukuun puolivälissä, minkä jälkeen niitä ryhtyvät arvioimaan muun muassa työmarkkinajärjestöt.
Lainmuutoksia päästään Kurrin mukaan valmistelemaan luultavasti ensi syksynä, joten ensimmäiset työnhakuviisumit Suomi myöntäisi todennäköisesti vuonna 2009.
Työnhakuviisumien myöntäminen alkaa luultavasti kokeiluna, johon osallistuisi vain muutamia maita.
"Koemaiksi sopisivat esimerkiksi Ukraina, Turkki, Tunisia ja Egypti, ehkä aluksi yhteensä tuhat viisumia vuodessa", hahmottelee ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen ulkoministeriöstä.
...
"Ehkä viisituhatta vuodessa", Täyrynen haarukoi karkeaa suuruusluokkaa.
Työnhakuviisumin ja koko oleskeluluparemontin taustalla on väestön vanheneminen: kuka tekee työt, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle.
Täyrynen muistuttaa toisestakin perusteesta, laittoman maahanmuuton torjumisesta.
torstai 22. marraskuuta 2007
HS: Kuka saa vastuulleen työntekijän oleskeluluvat?
Helsingin Sanomien mukaan uuden työnhakuun oikeuttavan oleskeluluvan myöntäjiksi vaihtoehtoina ovat työvoimatoimistot tai Maahanmuuttovirasto. Tavoitteena on yhdistää yhteen paikkaan oleskeluluvan saanti ja työsuhteen ehtojen tarkastaminen.
Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:07
Ministeri Astrid Thorsin (r) käynnistämä luparemontti tähtää yksinkertaisuuteen, siihen, ettei uusien työntekijöiden houkuttelu Suomeen kariutuisi ainakaan byrokratian koukeroihin.
Työnhakuviisumi olisi askel oikeaan suuntaan: Suomeen voisi tulla hakemaan kunnolla töitä, ja jos paikan saisi, sen voisi ottaa heti vastaan.
Yksinkertaisuuden nimissä Suomi valmistautuu myös luopumaan työvoimapoliittisesta tarveharkinnasta.
Nykyäänhän työvoimaviranomaiset ensin arvioivat, tarvitseeko Suomi ulkomaisen työnhakijan tietoja ja taitoja, ja jos tulos on myönteinen, kirjoittavat puoltavan lausunnon.
Lausunto menee maahanmuuttoviranomaisille, jotka vasta lopulta päättävät, heruuko oleskelulupaa vai ei.
Thorsin remonttiryhmän tavoitteena on vaiheiden yhdistäminen: yksi ainoa viranomainen sekä myöntäisi työntekijän ensimmäisen oleskeluluvan että valvoisi ennalta, että työsuhteen ehdot kuten palkka ja työajat ovat kunnossa.
Ryhmän vetäjä, neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä lupaa joulukuussa esityksen siitä, kuka luvat saa vastuulleen.
Vaihtoehtoina ovat työvoimatoimistot tai Maahanmuuttovirasto, Ulkomaalaisviraston vuodenvaihteessa aloittava seuraaja.
"Työvoimaviranomaiset ovat työehtojen asiantuntijoita", Kurri pohtii.
"Maahanmuuttovirasto taas käsittelee työntekijän perheenjäsenten luvat. Olisi järkevää, että sama viranomainen huolehtisi koko perheestä."
Helsingin Sanomat: uutinen
22.11.2007 22:07
Ministeri Astrid Thorsin (r) käynnistämä luparemontti tähtää yksinkertaisuuteen, siihen, ettei uusien työntekijöiden houkuttelu Suomeen kariutuisi ainakaan byrokratian koukeroihin.
Työnhakuviisumi olisi askel oikeaan suuntaan: Suomeen voisi tulla hakemaan kunnolla töitä, ja jos paikan saisi, sen voisi ottaa heti vastaan.
Yksinkertaisuuden nimissä Suomi valmistautuu myös luopumaan työvoimapoliittisesta tarveharkinnasta.
Nykyäänhän työvoimaviranomaiset ensin arvioivat, tarvitseeko Suomi ulkomaisen työnhakijan tietoja ja taitoja, ja jos tulos on myönteinen, kirjoittavat puoltavan lausunnon.
Lausunto menee maahanmuuttoviranomaisille, jotka vasta lopulta päättävät, heruuko oleskelulupaa vai ei.
Thorsin remonttiryhmän tavoitteena on vaiheiden yhdistäminen: yksi ainoa viranomainen sekä myöntäisi työntekijän ensimmäisen oleskeluluvan että valvoisi ennalta, että työsuhteen ehdot kuten palkka ja työajat ovat kunnossa.
Ryhmän vetäjä, neuvotteleva virkamies Tuomo Kurri sisäministeriöstä lupaa joulukuussa esityksen siitä, kuka luvat saa vastuulleen.
Vaihtoehtoina ovat työvoimatoimistot tai Maahanmuuttovirasto, Ulkomaalaisviraston vuodenvaihteessa aloittava seuraaja.
"Työvoimaviranomaiset ovat työehtojen asiantuntijoita", Kurri pohtii.
"Maahanmuuttovirasto taas käsittelee työntekijän perheenjäsenten luvat. Olisi järkevää, että sama viranomainen huolehtisi koko perheestä."
keskiviikko 7. marraskuuta 2007
Yhteiset Lapsemme: Nuoret ja rasismi internetissä
Yhteiset Lapsemme:
Nuoret ja rasismi internetissä
7.11.2007
Vähemmistövaltuutetun toimisto, SPR, Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Pelastakaa Lapset ry järjestivät marraskuun 7. päivänä mielenkiintoisen iltapäiväseminaarin. Aiheena oli Nuoret ja arkipäivän rasismi – internet ongelmana ja tukimuotona. Internetiä lähestyttiin sekä mahdollisuutena tarjota tukea rasismia kokeneille nuorille että rasistisen aineiston valvonnan ja suodattamisen näkökulmasta. Iltapäivän kuluessa nettipalstojen seuraamisen tarve konkretisoitui myös järkyttävällä tavalla, kun kesken tilaisuuden saimme tekstiviestin Jokelan koulussa käynnissä olevasta murhenäytelmästä, jota oli fiktiivisesti esitetty muutamaa päivää aiemmin nuorten suosimalla YouTube-sivustolla.
Vt. vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen avasi seminaarin pohdiskelemalla sananvapauden rajoja: ”Moni ymmärtää sananvapauden väärin. Sananvapaudella on rajat. Sananvapaus ei ole ehdoton oikeus, ja sitä voidaan käyttää väärin. Jos perusoikeudet, kuten ihmisarvo ja sananvapaus, joutuvat vastakkain, niin silloin punnitaan, kummalle oikeudelle annetaan suurempi painoarvo. Selkeäksi periaatteeksi on vahvistunut, etteivät ihmisarvoa loukkaavat, kansanryhmää vastaan kiihottavat lausumat tai kunnianloukkaukset kuulu sananvapauden piiriin.”
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myös linjannut, ettei sananvapautta voi harjoittaa niin, että se on selkeästi ihmisoikeussopimuksen hengen ja kansainvälisesti sovittujen ja hyväksyttyjen ihmisoikeusperiaatteiden vastaista. Rasistinen propaganda on kielletty myös Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa.
Rajat ulottuvat myös nettiin
Rainer Hiltunen painotti, että sananvapautta rajoittava lainsäädäntö koskee myös internetiä. Keskustelupalstoilla esiintyy usein rasistisia lausumia, jotka ovat niin törkeitä, että ne täyttävät rikoksen tunnusmerkistön. Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” –sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Rikoksen törkeysastetta lisää näyttö näiden ilmaisujen tahallisuudesta ja niiden käytöstä loukkaamistarkoituksessa.
Rikoslaissa on säädetty myös tietyt internetissä levitettävät kuvat ja viestit kielletyiksi. Kriminalisointi ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lakipykäliä pitää pystyä soveltamaan myös käytännössä. Sananvapauden rajoja on hyvä täsmentää oikeuskäytännön kautta.
Internetissä olleita tapauksia on viety myös oikeuteen. Vuonna 2006 vähemmistövaltuutettu teki poliisille tutkintapyynnön noin 40 internet –sivustosta. Vuoden 2007 aikana tutkintapyyntöjä on tehty muutama lisää. Näitä tapauksia ei ole käsitelty vielä tuomioistuimessa. Osassa esitutkinta on kesken, osa on siirtynyt syyteharkintaan ja yhdessä tapauksessa esitutkinta on keskeytetty, koska tekijän henkilöllisyyttä ei ole saatu selville.
”Ongelmana onkin usein, että netissä voi esiintyä anonyymisti, eikä tekijän henkilöllisyyttä pystytä selvittämään. Kokemukset muiden internetissä esiintyvien kiellettyjen aineiston kohdalla kehitetyistä toiminta- ja yhteistyötavoista ovat kuitenkin osoittaneet, että rasistiseen aineistoon on mahdollista puuttua”, Rainer Hiltunen korosti.
Mitä sitten yksityinen netinkäyttäjä voi tehdä? ”Jos huomaa keskustelupalstalla rasistista materiaalia, niin kannattaa ilmoittaa sivuston ylläpitäjälle. Jos aineistoa ei kohtuullisessa ajassa poisteta, niin voi ottaa yhteyttä viranomaisiin. Rasistisesta materiaalista internetissä voi tehdä tutkintapyynnön tekijän kotipaikkakunnan poliisille. Jos henkilöllisyys ei ole selvillä tai kotipaikasta ei ole tietoa, niin tutkintapyyntö voidaan tehdä Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle.
Erilaisia – samanarvoisia tukichatti
Suunnittelusihteeri Mirella Huttunen Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:stä toi esille huolen siitä, että rasistinen kirjoittelu on lisääntynyt internetissä ja nuorten asenteet ovat koventuneet. ”Netti tarjoaa nuorille suhteellisen vapaan tilan toimia. Pienikin ääriryhmä saa suuren yleisön. Tarvitaan systemaattinen tapa toimia, jotta rasistista aineistoa voidaan suodattaa pois netistä. Lisäksi tarvitaan tukikeinoja rasismia kokeneille nuorille. Korostan myös, että rasisminvastainen työ pitäisi ulottaa kaikkeen nuorisotyöhön”, Mirella Huttunen sanoi.
Mirella Huttunen kertoi myös tukimuodoista, joita on järjestetty Euroopan neuvoston Kaikki erilaisia – kaikki samanarvoisia –ohjelman puitteissa. Pelastakaa Lapset ry ja SPR ovat järjestäneet ns. teemachatteja nuorten suosimilla keskustelupalstoilla. Chattien tarkoituksena on ollut antaa rasismia kohdanneille nuorille mahdollisuus keskustella keskenään sekä jakaa kokemuksia ja ajatuksia koulutettujen chattipäivystäjien kanssa. Kampanjavuoden aikana on järjestetty yhteensä viisi teemachattia muun muassa HabboHotelli- , Suomi24- ja IRC-Galleria –sivustoilla.
Seminaarissa chattivalvojat Kristofer Vänttinen ja Boris Grahn kertoivat ”sheriffin” työstään netissä. Lukiolaispoika Kristofer Vänttinen kertoi aloittaneensa chattivalvojan uran Pelastakaa Lapset ry:n joulunajan mantelichatissa, ja motiivikseen tälle vapaaehtoistyölle halun olla mukana tukemassa rasismia kokeneita nuoria. Olipa mukava nähdä ja kuulla tämän nuoren miehen puhetta!
Kristoffer Vänttisen mukaan Habbo Hotellin chateissa tulee enemmän esille kiusaamisen liittyvät asiat, eikä niinkään rasismi. Lapset ja nuoret ovat aika suvaitsevaisia, ja ennakkoluulot kohdistuvat enimmäkseen toisiin nuorisokulttuuriryhmiin kuten esimerkiksi ”hevareihin” ja ”hoppareihin”. Teemachateissäkin aiheet rönsyilevät aika paljon.
”Hei haloo, onks´valoo?”
Mitä keinoja ”nettisheriffit” sitten käyttävät? Ensimmäinen keino on filtteröinti eli loukkaavat sanat ja herjaavat ilmaisut poistetaan. Palkatut moderaattorit valvot nettipalstoja ja hiljentävät tai poistavat ns. mölisijät keskustelupalstalta. Chattivalvoja Boris Grahn kertoi, että vaientaminen tehoaa hyvin nettirasisteihin. Hiljentämisellä tarkoitetaan sitä, että ko. henkilö ei saa mielipiteitään näkyviin keskustelupalstalle, mutta voi seurata toisten keskustelua. Ongelmana on se, että sama henkilö voi kirjautua uudestaan toiselle nimimerkillä chattiin.
Jos vaientaminen ei auta, niin rasistista herjaa heittävä keskustelija voidaan ”potkaista” ulos chatista pannaamalla hänen tiekoneensa IB-verkkonumero. Normaalisti estäminen tehdään 50 minuutiksi, mutta pannassa oloa voidaan pidentää yhdestä tunnista aina 72 tuntiin. ”Tässä ongelmana on se, että jos nuori on kirjautunut nettiin esimerkiksi Helsingin kaupungin kirjaston tietokoneelta, niin kaikki Helsingin kaupungin kirjaston tietokoneet joutuvat pannaan, koska niillä on sama verkkonumero”, Boris Grahn selitti kuulijoille. ”Toinen ongelma on, että ammattimaiset rasistit käyttävät kiertoteitä ja kirjatuvat chattiin jonkun toisen tietokoneen kautta”. Boris Grahn valotti tätä kertomalla, että oli itsekin laittanut pannaan muun muassa jordanialaisen ja egyptiläisen yliopiston tietokoneita, joita sivureittejä käyttävät nettihäiriköt olivat käyttäneet hyväkseen nettiin kirjautumisessa. Uuden teleliikennelain mukaan IB-verkkonumeroita ei saa myöskään enää antaa, mikä vaikeuttaa nettisheriffien työtä. Kokemuksen rintaäänellä Boris Grahn pitikin parhaana keinona sitä, että kaikki keskustelijat kirjautuisivat nettikeskusteluihin oikealla henkilöllisyydellä, joka olisi tarvittaessa verifioitavissa.
Puuttua pitää!
Monikulttuurisen nuorisotyön koordinaattori Sini Perho Helsingin kaupungin Nuorisoasiain keskuksesta kertoi Joensuussa tekemästään väitöskirjatutkimuksesta, joka käsittelee arkipäivän rasismia nuorten keskuudessa. Hän painotti kasvattajien vastuuta nuorten asennekasvatuksesta. ”Systemaattinen rasisminvastainen eetos pitää tuoda kaikkeen nuorisotyöhön. Lähtökohtana pitää olla ihmisoikeuksien kunnioittaminen”, Sini Perho sanoi ja jatkoi: ”Kannatan kyllä tätä ”jankutuspedagogiikka” - pohdi, ihmettele ja puutu systemaattisesti”. Samoilla linjoilla oli myös IRC Galleria -sivuston lastensuojeluvastaava Matti Kari: ”Ainoa todellinen keino vaikuttaa rasistisen aineiston poistamiseen netistä pitkällä aikavälillä on asennekasvatustyö.”
Seminaarin loppukeskustelussa tuotiin esille, että hyvä etninen itsetunto on tärkeä asia. Se auttaa hyväksymään myös erilaisia ihmisiä. Tärkeänä asiana painotettiin myös terveen isänmaallisuuden erottamista nationalismista ja muista ääriliikkeistä. Lasten ja nuorten arvo- ja asennekasvatuksen merkitystä ei myöskään voi koskaan korostaa liikaa. Se on yhteinen vastuumme.
Kaiken kaikkiaan seminaarista jäi chattiummikollekin käsitys, että suomalaisten sivustojen ylläpito ja valvonta on hoidettu hyvin ja ammattitaitoisesti. Haasteita ja suodatettavaa kuitenkin riittää: esimerkiksi IRC Galleria –sivustolla on keskimäärin 850 000 kävijää viikossa ja lähes 7 miljoonaa valokuvaa. Ulkomaisilla sivustoilla ei myöskään aina ole samanlaista valvontaa kuin kotimaisilla. Kaiken internetissä olevan aineiston läpikäyminen reaaliajassa on ongelmallista.
Seminaariyleisö oli kuitenkin yksimielinen siitä, että internetin edessä ei pidä alistua ajatteluun, että sitä on mahdotonta valvoa. ”On aivan sama kuin jos sanoisimme, että kyllä ne huumekauppiaat löytävät aina uusia reittejä. Ei meidän niitä kannata jahdata. Se mikä on lainvastaista, niin siihen pitää puuttua”, suunnittelija Mikko Cortés Téllez opetusministeriöstä kiteytti osuvasti.
keskiviikko 26. syyskuuta 2007
YLE: Somalisukupolvi valmistumassa koulusta
YLE: Somalisukupolvi valmistumassa koulusta 26.9.2007
Tuhannet Suomessa syntyneet somalit siirtyvät lähivuosina koulusta työmarkkinoille. Somalien työllisyystilanne on viime vuosina parantunut, mutta ikääntyvöt somalimiehet ovat vaarassa syrjäytyä.
Maahanmuuttajat työllistyvät entistä paremmin. Vaikka esimerkiksi somalien työtilanne on parantunut ankealta 1990-luvulta, varsinkin ikääntyvillä somalimiehillä voi olla syrjäytymisvaara kun työpaikkaa ei löydy.
Tuhannet Suomessa syntyneet somalit siirtyvät lähivuosina koulusta työmarkkinoille. Somalien työllisyystilanne on viime vuosina parantunut, mutta ikääntyvöt somalimiehet ovat vaarassa syrjäytyä.
Maahanmuuttajat työllistyvät entistä paremmin. Vaikka esimerkiksi somalien työtilanne on parantunut ankealta 1990-luvulta, varsinkin ikääntyvillä somalimiehillä voi olla syrjäytymisvaara kun työpaikkaa ei löydy.
perjantai 21. syyskuuta 2007
Aamulehti: Maila-Katriina Tuominen: Islamilaisen puolueen tavoitteet eivät sovi Suomeen
Aamulehden kolumnissa Maila-Katriina Tuominen arvostelee uuden islamilaisen puolueen tavoitteita. Hänen mukaansa monikulttuurisuuden huumassa ei saisi hyväksyä ihmisoikeuksia loukkaavia ja rikollisia tekoja.
Aamulehti: Maila-Katriina Tuominen: Islamilaisen puolueen tavoitteet eivät sovi Suomeen 21.9.2007
Sharia-laki voimaan, muslimilapset pois koulujen musiikkitunneilta, halal-teurastaminen ja poikien ympärileikkaus laillisiksi! Siinäkö Suomen tulevaisuus?
Kenties, jos Suomeen perustetun islamilaisen puolueen puheenjohtajan Abdullah Tammen toiveet toteutuvat.
Uusi puolue ilmoittaa tavoitteekseen terveiden elintapojen edistämisen. Käytännössä se tarkoittaa alkoholijuomien poistamista kaupoista ja kioskeista, muslimilasten vapauttamista koulun musiikkitunneista ja liikuntatuntien uimahallikäynneistä.
Aikaa myöten tavoitteena on islamilaisen lain, sharian, saattaminen voimaan Suomessa. Tammen sanoin: "Se olisi mahtavaa!"
[...]
Hälytyskellojen on syytä alkaa soida, kun puhutaan kunniamurhista, tyttöjen ja naisten ympärileikkauksesta, järjestetyistä avioliitoista, moniavioisuudesta.
Pitäisikö ne suvaitsevaisuuden nimissä hyväksyä, koska ne ovat osa joidenkin maahan muuttaneiden kulttuuria ja perinteitä?
Yksiselitteisesti: ei.
Vaikka suvaitsevaisuuspuhe on läpäissyt suomalaisen yhteiskunnan, ei sillä voi oikeuttaa ihmisoikeuksia loukkaavia eikä rikollisia tekoja. Suomessa pätevät Suomen lait ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset, jotka Suomi on ratifioinut.
Vaikka esimerkiksi tyttöjen ympärileikkausta ei ole nimeltä mainiten tuomittu Suomen laissa, rikoslaki tuomitsee ihmisen ruumiillista koskemattomuutta loukkaavat teot. Lain koura ylittää myös maan rajat, mikäli käy ilmi, että tyttö on lähetetty silvottavaksi Suomen ulkopuolelle esimerkiksi kesäloman aikana.
[...]
Nyt on kuitenkin syytä kuunnella tarkkaan, mitä islamilaisen puolueen aktivistit puhuvat ja miten he selittävät vaikkapa sharia-lain, joka oikeuttaa muun muassa kuolemantuomion tai ruoskimisen rangaistuksena rikoksesta.
Puolueen kautta poliittinen islam saattaa saada jalansijan myös Suomessa, vaikka sitä ei sanotakaan ääneen.
Aamulehti: Maila-Katriina Tuominen: Islamilaisen puolueen tavoitteet eivät sovi Suomeen 21.9.2007
Sharia-laki voimaan, muslimilapset pois koulujen musiikkitunneilta, halal-teurastaminen ja poikien ympärileikkaus laillisiksi! Siinäkö Suomen tulevaisuus?
Kenties, jos Suomeen perustetun islamilaisen puolueen puheenjohtajan Abdullah Tammen toiveet toteutuvat.
Uusi puolue ilmoittaa tavoitteekseen terveiden elintapojen edistämisen. Käytännössä se tarkoittaa alkoholijuomien poistamista kaupoista ja kioskeista, muslimilasten vapauttamista koulun musiikkitunneista ja liikuntatuntien uimahallikäynneistä.
Aikaa myöten tavoitteena on islamilaisen lain, sharian, saattaminen voimaan Suomessa. Tammen sanoin: "Se olisi mahtavaa!"
[...]
Hälytyskellojen on syytä alkaa soida, kun puhutaan kunniamurhista, tyttöjen ja naisten ympärileikkauksesta, järjestetyistä avioliitoista, moniavioisuudesta.
Pitäisikö ne suvaitsevaisuuden nimissä hyväksyä, koska ne ovat osa joidenkin maahan muuttaneiden kulttuuria ja perinteitä?
Yksiselitteisesti: ei.
Vaikka suvaitsevaisuuspuhe on läpäissyt suomalaisen yhteiskunnan, ei sillä voi oikeuttaa ihmisoikeuksia loukkaavia eikä rikollisia tekoja. Suomessa pätevät Suomen lait ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset, jotka Suomi on ratifioinut.
Vaikka esimerkiksi tyttöjen ympärileikkausta ei ole nimeltä mainiten tuomittu Suomen laissa, rikoslaki tuomitsee ihmisen ruumiillista koskemattomuutta loukkaavat teot. Lain koura ylittää myös maan rajat, mikäli käy ilmi, että tyttö on lähetetty silvottavaksi Suomen ulkopuolelle esimerkiksi kesäloman aikana.
[...]
Nyt on kuitenkin syytä kuunnella tarkkaan, mitä islamilaisen puolueen aktivistit puhuvat ja miten he selittävät vaikkapa sharia-lain, joka oikeuttaa muun muassa kuolemantuomion tai ruoskimisen rangaistuksena rikoksesta.
Puolueen kautta poliittinen islam saattaa saada jalansijan myös Suomessa, vaikka sitä ei sanotakaan ääneen.
perjantai 14. syyskuuta 2007
Talouselämä: Petteri Järvinen: Säästäkää edes suvivirsi
Talouselämä: Petteri Järvinen: Säästäkää edes suvivirsi 14.9.2007
Jouduin keväällä asioimaan toistuvasti Helsingin käräjäoikeudessa. Aulassa on iso taulu, johon heijastetaan päivän juttujen osapuolten nimet. Jo muutaman päivän jälkeen huomioni kiinnittyi listan vierasperäisiin nimiin.
Yksinkertaisen ja täysin epätieteellisen arvioni mukaan ainakin neljäsosa rikosjuttujen asianosaisista oli nimestä päätellen ulkomaalaisia. Erityisesti pisti silmään, että lähes joka päivä listalla esiintyi vähintään yksi Muhammed.
Suomen väestöstä ulkomaalaisia on noin kaksi prosenttia; pääkaupunkiseudulla luku lienee jonkin verran korkeampi. Silti heidän osuutensa rikosjutuista on suhteettoman suuri.
Maahanmuuttajien rikokset ovat asia, josta ei mielellään puhuta julkisuudessa.
Jouduin keväällä asioimaan toistuvasti Helsingin käräjäoikeudessa. Aulassa on iso taulu, johon heijastetaan päivän juttujen osapuolten nimet. Jo muutaman päivän jälkeen huomioni kiinnittyi listan vierasperäisiin nimiin.
Yksinkertaisen ja täysin epätieteellisen arvioni mukaan ainakin neljäsosa rikosjuttujen asianosaisista oli nimestä päätellen ulkomaalaisia. Erityisesti pisti silmään, että lähes joka päivä listalla esiintyi vähintään yksi Muhammed.
Suomen väestöstä ulkomaalaisia on noin kaksi prosenttia; pääkaupunkiseudulla luku lienee jonkin verran korkeampi. Silti heidän osuutensa rikosjutuista on suhteettoman suuri.
Maahanmuuttajien rikokset ovat asia, josta ei mielellään puhuta julkisuudessa.
perjantai 7. syyskuuta 2007
Sivistys.net: Monikulttuurisuuden ja rasismin vaikea yhtälö
Muukalaisviha on professori Karmela Liebkindin mukaan vaarallisempaa kuin rasismi. – Rasismi suostuu siihen, että ihmiset ovat erilaisia, vaikkakin jotkut alempiarvoisia, mutta muukalaisviha vaatii kaikkia olemaan samanlaisia, Liebkind väittää.
keskiviikko 15. elokuuta 2007
Kuntalehti: Annika Forsander: Maahanmuutto on Helsingin megatrendi
Kuntalehti: Annika Forsander: Maahanmuutto on Helsingin megatrendi 15.8.2007
Annika Forsander on Suomen ensimmäinen maahanmuuttoasioiden johtaja
Helsingin väestönlisäyksestä kaksi kolmasosaa tulee maahanmuutosta. Keväällä maahanmuuttoasioiden johtajaksi valitun Annika Forsanderin mukaan maahanmuutto on yksi kaupungin megatrendi. Helsinki on alkanut reivata maahanmuuttopolitiikkaansa reaktiivisesta entistä proaktiivisempaan suuntaan.
– Maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia ei haluta nähdä yksiselitteisesti sosiaalitoimen asiana ja rasitteena vaan resurssina kaupungille. Tämän takia maahanmuuttoasioiden ohjausta ja koordinointia toteutetaan nykyään henkilöstökeskuksessa eikä sosiaalivirastossa. Se on suuri periaatteellinen muutos, kommentoi Annika Forsander.
Annika Forsander on Suomen ensimmäinen maahanmuuttoasioiden johtaja
Helsingin väestönlisäyksestä kaksi kolmasosaa tulee maahanmuutosta. Keväällä maahanmuuttoasioiden johtajaksi valitun Annika Forsanderin mukaan maahanmuutto on yksi kaupungin megatrendi. Helsinki on alkanut reivata maahanmuuttopolitiikkaansa reaktiivisesta entistä proaktiivisempaan suuntaan.
– Maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia ei haluta nähdä yksiselitteisesti sosiaalitoimen asiana ja rasitteena vaan resurssina kaupungille. Tämän takia maahanmuuttoasioiden ohjausta ja koordinointia toteutetaan nykyään henkilöstökeskuksessa eikä sosiaalivirastossa. Se on suuri periaatteellinen muutos, kommentoi Annika Forsander.
perjantai 10. elokuuta 2007
Sanna Aaltonen: Tutkijan morkkis
Nuorisotutkimuksen verkkokanava Kommentti/Sanna Aaltonen: Tutkijan morkkis 10.8.2007
Leena Suurpää: Mielen Osoituksen Tunne – kokemuksia pariisilaisilta kaduilta 26.1.2010
Elokuun 2009 teema: Rasisminvastainen nuorisotyö verkossa
Emmi Safar: Ajatuksia rasisminvastaisen verkkonuorisotyön haasteista 28.8.2009
Emilia Solares & Tuuli Anna Mähönen: Verkko asennemuutoksen välineenä 15.8.2009
Satu Kanninen & Heli Markkula: Rasisminvastaisuus verkossa – kenen vastuu? 15.8.2009
Lokakuun 2008 teema: Monikulttuurinen verkkonuorisotyö
Lotta Haikkola: Monikulttuurisia kohtaamisia netissä? 6.11.2008
Sini Perho: Rasisminvastaisuuden haasteista verkossa tehtävässä nuorisotyössä 28.10.2008
Jukka Mattila: Verkossa näkymään monikulttuurinen työote 24.10.2008
Veronika Honkasalo: Monikulttuurista verkkonuorisotyötä, onko sitä? 15.10.2008
Keski-ikäistyvät helsinkiläiset sosiologit muistanevat Erkki Lampénin sarjakuvan “Onko ihanampaa aamua...”. Siinä krapulaisella päähenkilöllä on pahemman luokan morkkis edellisillan humalaisesta heilumisesta ja siitä, mitä kaikkea tuli sanottua. Jotenkin juuri tämä sarjisklassikko tuli mieleen, kun pohdin kirjoitusta tutkijasta kentän toimijana. Tosin, tämä kolumni ei liity dokailuun, mutta mokailuun kylläkin. Eikä tässä käsitellä morkkista, jonka syynä ovat sanomiset, vaan pikemminkin sanomatta jättämiset. Pohdin sitä, miten vaikeaa on joskus toimia tutkijana kentällä niin vastuuntuntoisesti ja eettisesti kuin mitä haluaisi. Ja vielä tarkennuksena: miten aikuisen tutkijan tulisi suhtautua rasismiin, jota nuoret esittävät hänen läsnäollessaan.
Leena Suurpää: Mielen Osoituksen Tunne – kokemuksia pariisilaisilta kaduilta 26.1.2010
Elokuun 2009 teema: Rasisminvastainen nuorisotyö verkossa
Emmi Safar: Ajatuksia rasisminvastaisen verkkonuorisotyön haasteista 28.8.2009
Emilia Solares & Tuuli Anna Mähönen: Verkko asennemuutoksen välineenä 15.8.2009
Satu Kanninen & Heli Markkula: Rasisminvastaisuus verkossa – kenen vastuu? 15.8.2009
Lokakuun 2008 teema: Monikulttuurinen verkkonuorisotyö
Lotta Haikkola: Monikulttuurisia kohtaamisia netissä? 6.11.2008
Sini Perho: Rasisminvastaisuuden haasteista verkossa tehtävässä nuorisotyössä 28.10.2008
Jukka Mattila: Verkossa näkymään monikulttuurinen työote 24.10.2008
Veronika Honkasalo: Monikulttuurista verkkonuorisotyötä, onko sitä? 15.10.2008
Keski-ikäistyvät helsinkiläiset sosiologit muistanevat Erkki Lampénin sarjakuvan “Onko ihanampaa aamua...”. Siinä krapulaisella päähenkilöllä on pahemman luokan morkkis edellisillan humalaisesta heilumisesta ja siitä, mitä kaikkea tuli sanottua. Jotenkin juuri tämä sarjisklassikko tuli mieleen, kun pohdin kirjoitusta tutkijasta kentän toimijana. Tosin, tämä kolumni ei liity dokailuun, mutta mokailuun kylläkin. Eikä tässä käsitellä morkkista, jonka syynä ovat sanomiset, vaan pikemminkin sanomatta jättämiset. Pohdin sitä, miten vaikeaa on joskus toimia tutkijana kentällä niin vastuuntuntoisesti ja eettisesti kuin mitä haluaisi. Ja vielä tarkennuksena: miten aikuisen tutkijan tulisi suhtautua rasismiin, jota nuoret esittävät hänen läsnäollessaan.
maanantai 6. elokuuta 2007
Talentum: Maahanmuuttajien työllistämisen kynnys madaltuu
Talentum: Maahanmuuttajien työllistämisen kynnys madaltuu 6.8.2007
Maahanmuuttajien työvoima käy entistä paremmin kaupaksi Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysprosentti on laskenut useita prosenttiyksiköitä viime vuosina.
Työllistämiskynnys on alentunut samaa tahtia noususuhdanteen ja työvoimapulan kanssa. Myös asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi. Lamavuosina siivoojiltakin vaadittiin vielä lähestulkoon täydellistä kielitaitoa ja jopa Suomen kansalaisuutta.
"Vaatimustaso joustaa selkeästi sen mukaan, onko työvoimatarvetta vai ei", sanoo Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.
Maahanmuuttajien työvoima käy entistä paremmin kaupaksi Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysprosentti on laskenut useita prosenttiyksiköitä viime vuosina.
Työllistämiskynnys on alentunut samaa tahtia noususuhdanteen ja työvoimapulan kanssa. Myös asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi. Lamavuosina siivoojiltakin vaadittiin vielä lähestulkoon täydellistä kielitaitoa ja jopa Suomen kansalaisuutta.
"Vaatimustaso joustaa selkeästi sen mukaan, onko työvoimatarvetta vai ei", sanoo Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.
keskiviikko 25. heinäkuuta 2007
Vähemmistövaltuutettu: Rasistiset ilmaisut
Vähemmistövaltuutettu määrittelee kirjoituksessaan rasistiset ilmaisut. Kiihottamista kansanryhmää vastaan on esimerkiksi väite, jonka mukaan tietty kansanryhmä syyllistyy tai on syyllistynyt rikoksiin. Yksittäiset henkilöt voivat syyllistyä rikoksiin mutta tätä ei voi yleistää koskemaan koko kansanryhmää. Esimerkiksi ’ryssä’ tai ’neekeri’ –sanan käyttämisen on katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön.
Vähemmistövaltuutettu:
Rasistiset ilmaisut (pdf)
Verkkosivu
25.7.2007
[...]
Yksi monista toimialaan liittyvistä kysymyksistä on ollut kannanotot ja puuttuminen internetissä esiintyvin sananvapauden rajat ylittävin aineistoihin, joista jotkut ovat olleet luonteeltaan rasistisia. Vähemmistövaltuutettu pitää itsestään selvästi toimialaansa kuuluvana tehtävänä puuttua tällaisen aineiston levittämiseen. Aineisto loukkaa syvästi viestin kohteina olevia ihmisiä, syventää ihmisten ennakkoluuloja ja pahimmillaan levittää vihaa. Tällä kaikella on myös yhteys etnisen syrjinnän määrään ja esiintymismuotoihin sekä epäsuorasti myöskin rasistisiin ilmiöihin, pahimmillaan väkivaltaan.
[...]
Panettelua on se, että kansanryhmän perättömästi väitetään syyllistyneen rikoksiin tai niihin rinnastettaviin tekoihin. Solvauksessa voi olla kyse totuudenmukaisista väittämistä, joiden esittämisen tarkoituksena kuitenkin on ollut loukkaaminen.
[...]
Solvauksena pidetään myös harhaanjohtavia lausuntoja, esimerkiksi vahvasti yleistäviä lausumia.
[...]
Tunnusmerkistön mukaan kyseessä on tekorikos, jonka tunnusmerkistö täyttyy huolimatta siitä, syntyykö tekijän tavoittelema kiihotus kansanryhmää vastaan vai ei. Toisin sanoen varsinaista seurausta ei vaadita.
[...]
Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” –sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Arvioitaessa sitä, täyttääkö tietty internet-sivusto sen sisällön vuoksi rikoslain 11 luvun 8 §:n tunnusmerkistön, mainittujen sanojen käyttämistä voidaan pitää näyttönä tahallisuudesta ja loukkaamistarkoituksesta. Lisäksi näiden sanojen käyttö lisää lausuntojen törkeyttä.
Valtionsyyttäjä Mika Illman on väitöskirjassaan käsitellyt muun muassa sitä, mitkä perusoikeudet tukevat rikoslain 11 luvun 8 §:ää ja missä tilanteissa/millä perustein sananvapautta voidaan rajoittaa. (Mika Illman: Hets mot folkgrupp. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja N:o 262. Helsinki, 2005.)
[...]
Vähemmistövaltuutettu:
Rasistiset ilmaisut (pdf)
Verkkosivu
25.7.2007
[...]
Yksi monista toimialaan liittyvistä kysymyksistä on ollut kannanotot ja puuttuminen internetissä esiintyvin sananvapauden rajat ylittävin aineistoihin, joista jotkut ovat olleet luonteeltaan rasistisia. Vähemmistövaltuutettu pitää itsestään selvästi toimialaansa kuuluvana tehtävänä puuttua tällaisen aineiston levittämiseen. Aineisto loukkaa syvästi viestin kohteina olevia ihmisiä, syventää ihmisten ennakkoluuloja ja pahimmillaan levittää vihaa. Tällä kaikella on myös yhteys etnisen syrjinnän määrään ja esiintymismuotoihin sekä epäsuorasti myöskin rasistisiin ilmiöihin, pahimmillaan väkivaltaan.
[...]
Panettelua on se, että kansanryhmän perättömästi väitetään syyllistyneen rikoksiin tai niihin rinnastettaviin tekoihin. Solvauksessa voi olla kyse totuudenmukaisista väittämistä, joiden esittämisen tarkoituksena kuitenkin on ollut loukkaaminen.
[...]
Solvauksena pidetään myös harhaanjohtavia lausuntoja, esimerkiksi vahvasti yleistäviä lausumia.
[...]
Tunnusmerkistön mukaan kyseessä on tekorikos, jonka tunnusmerkistö täyttyy huolimatta siitä, syntyykö tekijän tavoittelema kiihotus kansanryhmää vastaan vai ei. Toisin sanoen varsinaista seurausta ei vaadita.
[...]
Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” –sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Arvioitaessa sitä, täyttääkö tietty internet-sivusto sen sisällön vuoksi rikoslain 11 luvun 8 §:n tunnusmerkistön, mainittujen sanojen käyttämistä voidaan pitää näyttönä tahallisuudesta ja loukkaamistarkoituksesta. Lisäksi näiden sanojen käyttö lisää lausuntojen törkeyttä.
Valtionsyyttäjä Mika Illman on väitöskirjassaan käsitellyt muun muassa sitä, mitkä perusoikeudet tukevat rikoslain 11 luvun 8 §:ää ja missä tilanteissa/millä perustein sananvapautta voidaan rajoittaa. (Mika Illman: Hets mot folkgrupp. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja N:o 262. Helsinki, 2005.)
[...]
sunnuntai 15. heinäkuuta 2007
HS: Suomi kärkiviisikossa maahanmuuttajien kotouttamisessa
Helsingin Sanomat:
Suomi kärkiviisikossa maahanmuuttajien kotouttamisessa
15.10.2007
BBC:
Sweden top for welcoming migrants
Analysis: Integrating migrants
Kotouttamisselvitys:
Migrant Integration Policy Index 2007 (pdf)
Suomi on EU-maista kärkiviisikossa maahanmuuttajien sopeuttamisessa yhteiskuntaan, arvioi laaja kansalaisjärjestöjen tekemä selvitys.
Parhaiten maahanmuuttajia kotoutetaan Ruotsissa, kertoo 28 maata käsittävä selvitys, jossa olivat mukana EU-maat, Norja ja Kanada. Suomi oli viidennellä sijalla Portugalin, Belgian ja Hollannin jälkeen, kertoo BBC verkkoversiossaan.
Heikointa kotouttaminen on tutkimuksen mukaan Latviassa.
Tutkimuksessa kartoitettiin maahanmuuttajien työllistymistä, mahdollisuuksia pysyvään oleskelulupaan, perheiden yhdistämistä sekä sitä, miten laki kussakin maassa tuomitsee rasismin ja ennakkoluulot.
EU:n komission rahoittamaa tutkimusta on koordinoinut British Council yhdessä maahanmuuttopolitiikkaa seuraavan Migration Policy Group -organisaation kanssa.
--------------------------
Ruotsi on osoittautunut EU:n parhaaksi maaksi integroimaan maahanmuuttajat maansa työ- ja yleiseen yhteiskuntaelämään. Laajassa tutkimuksessa mitattiin EU-maiden integraatiopolitiikkaa yli sadalla muuttujalla ja Ruotsi ylsi ainoana maana kiitettävälle tasolle kautta linjan, yleisradioyhtiö BBC kertoi verkkosivullaan.
EU:n suurimmat maahanmuuttajamaat Britannia, Espanja, Ranska, Saksa ja Italia toimivat myös monilta osin kiitettävällä tavalla, mutta niillä löytyi kultakin heikkoja kohtia eri erityisalueilla.
Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa maahanmuuttajien oikeuksia työpaikoilla, mahdollisuuksia pysyvään oleskeluun ja perheiden yhdistämiseen sekä rasismin ja ennakkoluulojen vastaista lainsäädäntöä. Yhteensä mitattuja ulottuvuuksia oli 140.
EU:ssa on arvioiden mukaan noin 21 miljoonaa maahanmuuttajaa. Vaikka Ruotsi ei kuulu viiteen suureen, se on viime aikoina ottanut yksin yli puolet EU:n alueelle saapuvista Irakin pakolaisista.
Maahanmuuttajien olojen kannalta viisi parasta EU-maata olivat selvityksen mukaan Ruotsi, Portugali, Belgia, Hollanti ja Suomi. Heikoimmat arvosanat saivat Latvia, Kypros, Itävalta, Kreikka ja Slovakia.
Maahanmuuttajien oikeudet osallistua paikalliseen politiikkaan olivat heikoimmat EU:n itäisissä jäsenmaissa. Saksa puolestaan parhasi huonosti, kun verrattiin diskriminaation vastaisia toimia, vaikka sellaiset on vahvasti kirjattu maan perustulakiin ja lakeihin.
Vaikka Ruotsi menestyy hyvin kansainvälisissä vertailuissa, maan sisäisessä keskustelussa on kiinnitetty runsaasti huomiota epäkohtiin. Diskriminaatiota esiintyy päivittäin muun muassa asunto- ja työmarkkinoilla, joilla vierasperäisestä nimestä on yleisesti selvää haittaa. Maahanmuuttajien vapaa oikeus valita asuinpaikkakuntansa on puolestaan kirvoittanut arvostelua suurien muuttajakeskittymien kaupungeissa kuten Malmössä.
Ruotsalaiset suurkaupungit ovat myös esimerkiksi Osloon ja Kööpenhaminaan verrattuna voimakkaan segregoituneita. Tukholmassa maahanmuuttajat asuvat esimmäkseen ankeissa laitakaupungin lähiöissä samaan aikaan kun Oslossa ja Kööpenhaminassa myös kaupunkien keskustoissa on vahva maahanmuuttajien edustus.
torstai 28. kesäkuuta 2007
Kaleva: Rajamäki pelkää Ruotsin tietä
Kaleva: Rajamäki pelkää Ruotsin tietä 28.6.2007
Turvapaikan hakijoiden määrä voi kasvaa rajusti, jos porvarihallitus liukuu turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa Ruotsin tielle, varoittaa edellisessä hallituksessa tiukkaa linjaa sisäministerinä ajanut kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.).
"Liian löysästä politiikasta voi seurata, että turvapaikan hakijoista tulee todella vaikeita ongelmia Suomessa", Rajamäki sanoo.
Hän kertoo olevansa huolissaan maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) aikeista höllentää ulkomaalaislakia.
Ensimmäiset lakimuutokset ovat tulossa jo syksyllä eduskuntaan. Lakiin aiotaan lisätä humanitaaristen syiden kategoria, jolla turvapaikan voi saada. Sisäministeriössä valmiiksi saadut muutosesitykset lähtevät lausunnolle lähipäivinä.
"Suomi ei saa tehdä Ruotsin virhettä. Siellä humanitaariset syyt väljästi huomioon ottavan linjan seurauksena etenkin irakilaisten turvapaikan hakijoiden määrä lisääntyi radikaalisti. Näin voi käydä myös Suomessa", Rajamäki sanoo.
"On myös äärettömän tärkeää osata pitää turvapaikanhakijat ja työperäiset maahanmuuttajat erillään. Nyt porvarihallituksen ruotsinkielisillä ja vihreillä ministereillä tuntuvat menevän ihanasti sekaisin pakolaiset, turvapaikanhakijat sekä työperäiset maahanmuuttajat", Rajamäki heittää.
Rajamäki kyselee, miten Vanhasen kakkoshallitus aikoo panostaa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella tehtyjen sisäasioiden esitysten etenemiseen.
"Hallituksessa on silläkin puolella työnjako-ongelmia. Maahanmuutto- ja sisäasioiden ministerien kokonaisuuden hallinnan seuraukset tulevat pian näkymään", ex-ministeri ennustaa.
Turvapaikan hakijoiden määrä voi kasvaa rajusti, jos porvarihallitus liukuu turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa Ruotsin tielle, varoittaa edellisessä hallituksessa tiukkaa linjaa sisäministerinä ajanut kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.).
"Liian löysästä politiikasta voi seurata, että turvapaikan hakijoista tulee todella vaikeita ongelmia Suomessa", Rajamäki sanoo.
Hän kertoo olevansa huolissaan maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) aikeista höllentää ulkomaalaislakia.
Ensimmäiset lakimuutokset ovat tulossa jo syksyllä eduskuntaan. Lakiin aiotaan lisätä humanitaaristen syiden kategoria, jolla turvapaikan voi saada. Sisäministeriössä valmiiksi saadut muutosesitykset lähtevät lausunnolle lähipäivinä.
"Suomi ei saa tehdä Ruotsin virhettä. Siellä humanitaariset syyt väljästi huomioon ottavan linjan seurauksena etenkin irakilaisten turvapaikan hakijoiden määrä lisääntyi radikaalisti. Näin voi käydä myös Suomessa", Rajamäki sanoo.
"On myös äärettömän tärkeää osata pitää turvapaikanhakijat ja työperäiset maahanmuuttajat erillään. Nyt porvarihallituksen ruotsinkielisillä ja vihreillä ministereillä tuntuvat menevän ihanasti sekaisin pakolaiset, turvapaikanhakijat sekä työperäiset maahanmuuttajat", Rajamäki heittää.
Rajamäki kyselee, miten Vanhasen kakkoshallitus aikoo panostaa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella tehtyjen sisäasioiden esitysten etenemiseen.
"Hallituksessa on silläkin puolella työnjako-ongelmia. Maahanmuutto- ja sisäasioiden ministerien kokonaisuuden hallinnan seuraukset tulevat pian näkymään", ex-ministeri ennustaa.
perjantai 22. kesäkuuta 2007
HS: Työministeriö lakkauttamassa vastaanottokeskuksia tarpeettomina
Helsingin Sanomat:
Työministeriö lakkauttamassa vastaanottokeskuksia tarpeettomina
Tietokulma: Valtaosa hakijoista asuu keskuksissa
Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa 2000-2007 (kuva)
22.6.2007
Turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt entistä jyrkempään laskuun tänä vuonna.
Työministeriö joutunee lopettamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia, koska jopa joka toinen vuodepaikka uhkaa jäädä tyhjäksi.
Suomesta haki turvapaikkaa 500 ihmistä tammi-toukokuussa. Koko vuoden hakijamäärä jää hieman yli tuhanteen, jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena.
Hakijoiden määrä vähenisi tällöin puoleen viime vuoteen verrattuna. Jo viime vuonna hakijoita oli 35 prosenttia vähemmän kuin 2005.
Turvapaikanhakijoiden määrä vähenee kolmatta vuotta putkeen.
Työministeriö joutui sulkemaan Punkalaitumen ja Vaasan vastaanottokeskukset sekä Tampereen keskuksen Peltolammin-yksikön jo viime vuonna. Ministeriö päätti tuolloin lakkauttaa myös Perniön keskuksen.
"Ne toimenpiteet eivät olleet riittäviä", työministeriön erikoissuunnittelija Veikko Pyykkönen kertoo.
Hänen mukaansa vaihtoehtoina on joko sulkea lisää vastaanottokeskuksia tai säilyttää keskusten määrä ennallaan, mutta pienentää niiden paikkamääriä. Näistä todennäköisempi vaihtoehto lienee kokonaisten keskusten lakkauttaminen.
"Todellisia säästöjä ei synny, ellei keskusten kiinteitä kuluja saada alas. Pelkästään paikkamääriä vähentämällä se on vaikeaa", Pyykkönen kertoo.
Päätöksiä keskusten kohtaloista lienee luvassa jo lähiviikkoina. Pyykkönen ei suostu arvioimaan, kuinka montaa keskusta uhkaa lakkauttaminen.
Vastaanottokeskuksen lakkauttaminen näkyy etenkin pienten kuntien katukuvassa ulkomaalaisten vähenemisenä. Kussakin keskuksessa on keskimäärin yli 120 vuodepaikkaa.
Suomen 13 vastaanottokeskuksen noin 1600 vuodepaikasta on tosin lähes kolmannes vapaana. Pyykkösen mukaan käyttöaste voi romahtaa 50 prosentin tuntumaan vuoden loppuun mennessä, jos paikkamäärää ei vähennetä.
Ulkomaalaisviraston tulosalueen johtajan Matti Heinosen mielestä hakijamäärän väheneminen ei ole yllätys.
Hän kertoo, että turvapaikanhakijoiden pääsy Eurooppaan ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja on vaikeutunut syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen.
"Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut teollisuusmaissa tasaisesti vuodesta 2002 lähtien. Ulkorajavalvonta on kiristynyt ja viisumin antamisen kriteerejä on tiukennettu Euroopassa", hän huomauttaa.
Heinosen mukaan myös EU:n laajeneminen on vähentänyt turvapaikanhakijoiden määrää Suomessa. Esimerkiksi Bulgariasta ja Slovakiasta tuli paljon hakijoita ennen laajenemista, mutta sen jälkeen hakijamäärät ovat romahtaneet.
Heinonen arvelee, että myös Eurodac-sormenjälkirekisteri on vähentänyt turvapaikkahakemusten määrää. Rekisteri paljastaa hakijan aiemmat hakemukset EU-maissa, Norjassa ja Islannissa vuodesta 2003 lähtien.
Turvapaikanhakijoiden määrä ei välttämättä vähene pitkään. Heinonen huomauttaa, että pelkästään Irakin tilanne voi kääntää hakijamäärän nousuun koko Euroopan tasolla.
Ruotsissa hakijoiden määrä onkin jo kasvanut pitkälti juuri irakilaisten ansiosta.
"Ruotsissa oli viime vuonna kymmenkertainen määrä hakijoita Suomeen verrattuna. Tänä vuonna ero näyttää olevan 30-kertainen", Heinonen huomauttaa.
Pyykkösen ja Heinosen mukaan Ruotsin mahdolliset ratkaisut saattavat lisätä hakijoiden määrää Suomessa.
"Ruotsin suhteellisen uusi hallitus voi tehdä liikkeitä, jotka saattavat vaikuttaa suoraan Suomeen. Kokemuksesta tiedämme, että kun yksi maa tiukentaa toimiaan, hakijoiden määrä kääntyy siinä maassa laskuun, mutta sen naapurimaissa nousuun", Heinonen huomauttaa.
------------
Turvapaikanhakija on ihminen, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta oman maansa ulkopuolella jättämällä turvapaikkahakemuksen tiettyyn maahan.
Valtaosa turvapaikanhakijoista asuu hakemuksen käsittelyn ajan jossakin Suomen 13 vastaanottokeskuksesta.
Turvapaikanhakija voi hakea toimeentulotukea vastaanottokeskuksesta. Tuki on 10–15 prosenttia pienempi kuin Suomessa pysyvästi asuvien vähimmäistuki. Turvapaikan hakijan on tuen avulla tai muuten itse kustannettava ruokansa, vaatetuksensa ja liikkumisensa.
Turvapaikanhakija voi myös asua sukulaistensa tai tuttaviensa luona. Silloin hänen on itse maksettava asumiskulunsa.
Vastaanottokeskusten kustannukset olivat viime vuonna kaikkiaan 23,8 miljoonaa euroa.
Turvapaikan tai oleskeluluvan saanut hakija muuttaa usein vastaanottokeskuksesta kunnan asuntoon. Kielteisen päätöksen saaneiden hakijoiden on yleensä poistuttava maasta.
Viime vuonna 618 turvapaikanhakijaa sai myönteisen päätöksen ja 1 481 kielteisen.
Suomi ottaa myös kiintiöpakolaisia, joille YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman. Valtion talousarvioon on varattu rahoitus 750 kiintiöpakolaisen ottamiseen vuosittain.
Kiintiö on jäänyt 50–100 ihmisellä vajaaksi 2001, 2002, 2004, 2005 ja 2006. Ministeriöt ovat ilmoittaneet täydentävänsä viime vuonna vajaaksi jäänyttä kiintiötä tämän vuoden aikana.
torstai 21. kesäkuuta 2007
HS: Yhä harvempi hakee turvapaikkaa Suomesta
Helsingin Sanomat:
Yhä harvempi hakee turvapaikkaa Suomesta
21.6.2007
Turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt entistä jyrkempään laskuun tänä vuonna.
Työministeriö joutunee lopettamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia, koska jopa joka toinen vuodepaikka uhkaa jäädä tyhjäksi.
Suomesta haki turvapaikkaa 500 ihmistä tammi–toukokuussa. Koko vuoden hakijamäärä jää hieman yli tuhanteen, jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena.
Hakijoiden määrä vähenisi tällöin puoleen viime vuoteen verrattuna. Jo viime vuonna hakijoita oli 35 prosenttia vähemmän kuin 2005.
Turvapaikanhakijoiden määrä vähenee kolmatta vuotta putkeen.
Työministeriö joutui sulkemaan Punkalaitumen ja Vaasan vastaanottokeskukset sekä Tampereen keskuksen Peltolammin-yksikön jo viime vuonna. Ministeriö päätti tuolloin lakkauttaa myös Perniön keskuksen.
Nyt vaihtoehtoina on joko sulkea lisää vastaanottokeskuksia tai pienentää niiden paikkamääriä, työministeriön erikoissuunnittelija Veikko Pyykkönen kertoo.
Todennäköisempi vaihtoehto lienee kokonaisten keskusten lakkauttaminen.
Päätöksiä keskusten kohtaloista lienee luvassa jo lähiviikkoina. Pyykkönen ei suostu arvioimaan, kuinka montaa keskusta uhkaa lakkauttaminen.
Suomen 13 vastaanottokeskuksen noin 1600 vuodepaikan käyttöaste voi romahtaa 70 prosentista 50 prosentin tuntumaan, jos paikkamäärää ei vähennetä.
Ulkomaalaisviraston tulosalueen johtajan Matti Heinosen mielestä hakijamäärän väheneminen ei ole yllätys.
Hän kertoo, että turvapaikanhakijoiden pääsy Eurooppaan ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja on vaikeutunut syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen.
Turvapaikanhakijoiden määrä ei välttämättä vähene pitkään. Heinonen huomauttaa, että pelkästään Irakin tilanne voi kääntää hakijamäärän nousuun koko Euroopan tasolla.
Ruotsissa hakijoiden määrä onkin jo kasvanut pitkälti juuri irakilaisten ansiosta.
"Ruotsissa oli viime vuonna kymmenkertainen määrä hakijoita Suomeen verrattuna. Tänä vuonna ero näyttää olevan 30-kertainen", Heinonen huomauttaa.
Pyykkösen ja Heinosen mukaan Ruotsin mahdolliset ratkaisut saattavat lisätä hakijoiden määrää Suomessa.
"Ruotsin suhteellisen uusi hallitus voi tehdä liikkeitä, jotka saattavat vaikuttaa suoraan Suomeen. Kokemuksesta tiedämme, että kun yksi maa tiukentaa toimiaan, hakijoiden määrä kääntyy siinä maassa laskuun, mutta sen naapurimaissa nousuun", Heinonen huomauttaa.
lauantai 16. kesäkuuta 2007
HS: EU kaavailee pakolaisten sirottelua maasta toiseen
Helsingin Sanomat kirjoittaa EU:n pohtivan pakolaisten jakamista jäsenmaiden kesken. Komission ehdotuksen eli ns. vihreän kirjan mukaan pakolainen voisi joutua muuttamaan Euroopassa maasta toiseen. EU aikoo myös yhtenäistää turvapaikan myöntämisen perusteet. Kolmas uudistus olisi koko EU-alueen kattava oikeus turvapaikkaan esimerkiksi huonon terveydentilan tai vanhuuden takia, vaikka ei olisikaan varsinaista suojelun tarvetta.
Helsingin Sanomat:
EU kaavailee pakolaisten sirottelua maasta toiseen
16.6.2007
Vihreä kirja - Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuus
Bryssel 6.6.2007
Euroopan unioni pohtii pakolaisten ja muiden suojeluun oikeutettujen tasapuolista jakamista jäsenmaiden kesken.
Tulevaisuuden pakolainen saattaa suunnitelman toteutuessa joutua muuttamaan Euroopan unionin yhdestä jäsenmaasta toiseen.
[...]
Vihreä kirja on komission ehdotus, jonka on tarkoitus tehdä unionin 27 jäsenmaan kirjavista turvapaikkamenettelyistä yksi yhtenäinen ja tasapuolinen järjestelmä.
Nykyisellään turvapaikkahakemukset jakautuvat epätasaisesti unionimaiden kesken. Esimerkiksi Ruotsiin jätetään vuosittain noin 20 000 turvapaikkahakemusta, kun taas Viro vastaanotti viime vuonna vain viisi hakemusta.
[...]
Lisäksi unioni suunnittelee jäsenilleen yhteistä turvapaikkahakemusten käsittelyjärjestelmää, joka yhtenäistäisi myös turvapaikan myöntämisen perusteita.
Nyt jokainen EU-maa päättää itselleen jätetyistä turvapaikkahakemuksista, mikä puolestaan johtaa EU:n mukaan niin sanottuun turvapaikkaturismiin: turvapaikanhakijat matkustavat EU-maasta toiseen ja jättävät hakemuksia sinne tänne.
"Turvapaikkakäytäntöjen yhtäläistäminen on kannatettavaa, kunhan järjestelmää ei yhtenäistetä heikoimman eurooppalaisen mallin mukaan", [Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja] Kim Remitz toteaa.
Komission kolmas uudistus olisi yhtäläisen, koko EU-alueella pätevän aseman antaminen sekä pakolaisille että niille, joilla on oikeus suojeluun niin sanottujen muiden syiden perusteella. Hakija voi saada turvapaikan esimerkiksi huonon terveydentilan tai vanhuuden takia, vaikka hänellä ei olisikaan varsinaista suojelun tarvetta.
Yhtäläinen asema takaisi, että kaikilla suojeluun oikeutetuilla olisi samat oikeudet esimerkiksi EU-maiden työmarkkinoilla. Nyt osa unionin jäsenistä sallii suojeluun oikeutettujen työskennellä, osa taas rajoittaa työskentelyä.
[...]
Helsingin Sanomat:
EU kaavailee pakolaisten sirottelua maasta toiseen
16.6.2007
Vihreä kirja - Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuus
Bryssel 6.6.2007
Euroopan unioni pohtii pakolaisten ja muiden suojeluun oikeutettujen tasapuolista jakamista jäsenmaiden kesken.
Tulevaisuuden pakolainen saattaa suunnitelman toteutuessa joutua muuttamaan Euroopan unionin yhdestä jäsenmaasta toiseen.
[...]
Vihreä kirja on komission ehdotus, jonka on tarkoitus tehdä unionin 27 jäsenmaan kirjavista turvapaikkamenettelyistä yksi yhtenäinen ja tasapuolinen järjestelmä.
Nykyisellään turvapaikkahakemukset jakautuvat epätasaisesti unionimaiden kesken. Esimerkiksi Ruotsiin jätetään vuosittain noin 20 000 turvapaikkahakemusta, kun taas Viro vastaanotti viime vuonna vain viisi hakemusta.
[...]
Lisäksi unioni suunnittelee jäsenilleen yhteistä turvapaikkahakemusten käsittelyjärjestelmää, joka yhtenäistäisi myös turvapaikan myöntämisen perusteita.
Nyt jokainen EU-maa päättää itselleen jätetyistä turvapaikkahakemuksista, mikä puolestaan johtaa EU:n mukaan niin sanottuun turvapaikkaturismiin: turvapaikanhakijat matkustavat EU-maasta toiseen ja jättävät hakemuksia sinne tänne.
"Turvapaikkakäytäntöjen yhtäläistäminen on kannatettavaa, kunhan järjestelmää ei yhtenäistetä heikoimman eurooppalaisen mallin mukaan", [Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja] Kim Remitz toteaa.
Komission kolmas uudistus olisi yhtäläisen, koko EU-alueella pätevän aseman antaminen sekä pakolaisille että niille, joilla on oikeus suojeluun niin sanottujen muiden syiden perusteella. Hakija voi saada turvapaikan esimerkiksi huonon terveydentilan tai vanhuuden takia, vaikka hänellä ei olisikaan varsinaista suojelun tarvetta.
Yhtäläinen asema takaisi, että kaikilla suojeluun oikeutetuilla olisi samat oikeudet esimerkiksi EU-maiden työmarkkinoilla. Nyt osa unionin jäsenistä sallii suojeluun oikeutettujen työskennellä, osa taas rajoittaa työskentelyä.
[...]
keskiviikko 30. toukokuuta 2007
Monitori: Ruotsi kantaa vastuunsa
Monitori 2/2007: Naapuri kantaa vastuunsa - Ruotsin maahanmuuttohallinto keskitetään
Ruotsiin odotetaan tänä vuonna 40 000 turvapaikanhakijaa, joista arviolta puolet pakenee Irakin sotaa. Useimmat heistä tulevat jäädäkseen.
Viime vuonna Ruotsin Siirtolaisvirasto hyväksyi 42 prosenttia kaikista ja 80 prosenttia irakilaisten turvapaikkahakemuksista. Virasto ennustaa käytännön pysyvän lähivuosina ennallaan.
Suomalaisittain huikeista luvuistaan huolimatta Ruotsi ei ole sulkemassa rajojaan, pikemminkin päinvastoin:
maan hallitus nosti vastikään pakolaiskiintiötään kahdella sadalla 1 900:aan. Sen sijaan se perää vastuunottoa myös muilta EU-mailta:
– Yli kaksi miljoonaa irakilaista on paossa, emmekä näe ahdingolle loppua. Useampien jäsenmaiden on osoitettava solidaarisuutta ja lisättävä tukeaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n työlle Irakin lähialueilla, maahanmuuttoministeri Tobias Billströmin neuvonantaja Minna Ljunggren kiirehtii.
Oikeusministeriön alainen maahanmuuttoministeri vastaa myös pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä alan kansainvälisestä yhteistyöstä.
Kaiken kaikkiaan Ruotsi myönsi viime vuonna oleskeluluvan yli 86 400 ulkomaalaisille, joista vajaat 24 500 oli turvapaikanhakijoita, heidän omaisiaan sekä kiintiöpakolaisia. Lisäksi reilut 4 400 turvapaikanhakijaa sai tilapäisen luvan jäädä maahan. Pakolaisuuden tai siihen verrattavan syyn perusteella noin 11 400 irakilaista sai viime vuonna oleskeluluvan Ruotsiin.
Kotouttamisvirasto sulkee ovensa
Ruotsin pakolaisia vastaanottava ja kotouttava koneisto on uuden tilanteen edessä: aiemmin Siirtolaisvirasto on hoitanut turvapaikkatutkinnan, turvapaikanhakijoiden majoittamisen, käännytettyjen ja karkotettavien palautukset, pakolaisten vapaaehtoisen paluumuuton tukemisen sekä muun viisumi-, oleskelulupa- ja kansalaisuushallinnon.
Ensi heinäkuusta lähtien se hallinnoi myös oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten otouttamista, kun asiasta tähän asti vastannut Kotouttamisvirasto lakkautetaan hallinnon tehostamiseksi. Operationaalinen kotouttamisvastuu on kuitenkin lääninhallituksilla, jotka sopivat alueensa kuntien kanssa yksityiskohdista. Työ-, opetus- ja muiden viranomaisten rooli kotouttamisen kentässä täsmentyy myöhemmin.
Kriitikoiden mielestä uutta järjestelmää opetellaan mahdollisimman huonoon aikaan: viranomaiset arvioivat tarvitsevansa ensi vuodeksi 40 000 kuntapaikkaa uusille pakolaisille, mutta tarjonta on niukkaa, sillä useat kunnat kieltäytyvät vastaanottamasta pakolaisia. Hälyttävin tilanne on yksintulleilla lapsilla, joita huolii vain 14 kaikista Ruotsin 290 kunnasta.
Helmikuun lopussa kolmisensataa lasta odotti tilapäismajoituksessa muuttoa luvattuun kotikuntaan. Samaan aikaan Ruotsiin saapuu viikoittain kolmisenkymmentä alaikäistä turvapaikanhakijaa, joista iso osa on irakilaisnuorukaisia.
Työtä ja toimeentuloa
Pakolaisten kotouttamista mutkistaa se, että 60 prosenttia turvapaikanhakijoista järjestää majoituksensa itse. Käytännössä se tarkoittaa sukulointia Suur-Tukholman, Göteborgin tai Malmön lähiöissä. Oleskeluluvan saatuaan useimmat jäävät niille sijoilleen, vaikkei näillä entuudestaan paljon siirtolaisia asuttavilla kunnilla ole rahkeita tarjota uusille asukkailleen kunnon asuntoja, koulutusta tai työtä.
Tilanteen korjaamiseksi oppositio turvautuisi valtion ohjaukseen. Hallitus ei sitä vastoin halua rajoittaa sen enempää turvapaikanhakijoiden oikeutta valita asuinpaikkaansa kuin kuntien lupaa kieltäytyä pakolaisten vastaanottamisesta. Se uskoo alistukseen ja pakolaisten omaan kykyyn hakeutua toisaalle Ruotsiin työn ja toimeentulon perässä.
Hallituksen kotouttamispolitiikan ytimessä onkin työllistyminen, johon pyritään muun muassa poistamalla pakolaisilta työnantajamaksut kolmelta ensimmäiseltä vuodelta. Kotouttamis- ja tasa-arvoministeri Nyamko Sabuni kokeiluttaa julkisella sektorilla nimettömiä työhakemuksia syrjinnän ehkäisemiseksi.
Ministeri Tobias Billström haluaa raivata tietä työperäiselle maahanmuutolle:
– Ruotsiin on voitava tulla nykyistä jouhevammin muutenkin kuin turvapaikanhakijana. Työnantajien on myös voitava itse päättää, ketä haluavat töihinsä palkata, Minna Ljunggren linjaa.
Lisätietoa Ruotsin maahanmuuttohallinnosta
Maahanmuuttoviraston kotisivut: www.migrationsverket.se
Kotouttamisviraston sivut 30.6.2007 asti: www.integrationsverket.se
Hallituksen pakolais-, maahanmuutto- ja kotouttamisasioista vastaavat
ministerit: www.regeringen.se/sb/d/1483
Teksti Tiina Kirkas
Ruotsiin odotetaan tänä vuonna 40 000 turvapaikanhakijaa, joista arviolta puolet pakenee Irakin sotaa. Useimmat heistä tulevat jäädäkseen.
Viime vuonna Ruotsin Siirtolaisvirasto hyväksyi 42 prosenttia kaikista ja 80 prosenttia irakilaisten turvapaikkahakemuksista. Virasto ennustaa käytännön pysyvän lähivuosina ennallaan.
Suomalaisittain huikeista luvuistaan huolimatta Ruotsi ei ole sulkemassa rajojaan, pikemminkin päinvastoin:
maan hallitus nosti vastikään pakolaiskiintiötään kahdella sadalla 1 900:aan. Sen sijaan se perää vastuunottoa myös muilta EU-mailta:
– Yli kaksi miljoonaa irakilaista on paossa, emmekä näe ahdingolle loppua. Useampien jäsenmaiden on osoitettava solidaarisuutta ja lisättävä tukeaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n työlle Irakin lähialueilla, maahanmuuttoministeri Tobias Billströmin neuvonantaja Minna Ljunggren kiirehtii.
Oikeusministeriön alainen maahanmuuttoministeri vastaa myös pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä alan kansainvälisestä yhteistyöstä.
Kaiken kaikkiaan Ruotsi myönsi viime vuonna oleskeluluvan yli 86 400 ulkomaalaisille, joista vajaat 24 500 oli turvapaikanhakijoita, heidän omaisiaan sekä kiintiöpakolaisia. Lisäksi reilut 4 400 turvapaikanhakijaa sai tilapäisen luvan jäädä maahan. Pakolaisuuden tai siihen verrattavan syyn perusteella noin 11 400 irakilaista sai viime vuonna oleskeluluvan Ruotsiin.
Kotouttamisvirasto sulkee ovensa
Ruotsin pakolaisia vastaanottava ja kotouttava koneisto on uuden tilanteen edessä: aiemmin Siirtolaisvirasto on hoitanut turvapaikkatutkinnan, turvapaikanhakijoiden majoittamisen, käännytettyjen ja karkotettavien palautukset, pakolaisten vapaaehtoisen paluumuuton tukemisen sekä muun viisumi-, oleskelulupa- ja kansalaisuushallinnon.
Ensi heinäkuusta lähtien se hallinnoi myös oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten otouttamista, kun asiasta tähän asti vastannut Kotouttamisvirasto lakkautetaan hallinnon tehostamiseksi. Operationaalinen kotouttamisvastuu on kuitenkin lääninhallituksilla, jotka sopivat alueensa kuntien kanssa yksityiskohdista. Työ-, opetus- ja muiden viranomaisten rooli kotouttamisen kentässä täsmentyy myöhemmin.
Kriitikoiden mielestä uutta järjestelmää opetellaan mahdollisimman huonoon aikaan: viranomaiset arvioivat tarvitsevansa ensi vuodeksi 40 000 kuntapaikkaa uusille pakolaisille, mutta tarjonta on niukkaa, sillä useat kunnat kieltäytyvät vastaanottamasta pakolaisia. Hälyttävin tilanne on yksintulleilla lapsilla, joita huolii vain 14 kaikista Ruotsin 290 kunnasta.
Helmikuun lopussa kolmisensataa lasta odotti tilapäismajoituksessa muuttoa luvattuun kotikuntaan. Samaan aikaan Ruotsiin saapuu viikoittain kolmisenkymmentä alaikäistä turvapaikanhakijaa, joista iso osa on irakilaisnuorukaisia.
Työtä ja toimeentuloa
Pakolaisten kotouttamista mutkistaa se, että 60 prosenttia turvapaikanhakijoista järjestää majoituksensa itse. Käytännössä se tarkoittaa sukulointia Suur-Tukholman, Göteborgin tai Malmön lähiöissä. Oleskeluluvan saatuaan useimmat jäävät niille sijoilleen, vaikkei näillä entuudestaan paljon siirtolaisia asuttavilla kunnilla ole rahkeita tarjota uusille asukkailleen kunnon asuntoja, koulutusta tai työtä.
Tilanteen korjaamiseksi oppositio turvautuisi valtion ohjaukseen. Hallitus ei sitä vastoin halua rajoittaa sen enempää turvapaikanhakijoiden oikeutta valita asuinpaikkaansa kuin kuntien lupaa kieltäytyä pakolaisten vastaanottamisesta. Se uskoo alistukseen ja pakolaisten omaan kykyyn hakeutua toisaalle Ruotsiin työn ja toimeentulon perässä.
Hallituksen kotouttamispolitiikan ytimessä onkin työllistyminen, johon pyritään muun muassa poistamalla pakolaisilta työnantajamaksut kolmelta ensimmäiseltä vuodelta. Kotouttamis- ja tasa-arvoministeri Nyamko Sabuni kokeiluttaa julkisella sektorilla nimettömiä työhakemuksia syrjinnän ehkäisemiseksi.
Ministeri Tobias Billström haluaa raivata tietä työperäiselle maahanmuutolle:
– Ruotsiin on voitava tulla nykyistä jouhevammin muutenkin kuin turvapaikanhakijana. Työnantajien on myös voitava itse päättää, ketä haluavat töihinsä palkata, Minna Ljunggren linjaa.
Lisätietoa Ruotsin maahanmuuttohallinnosta
Maahanmuuttoviraston kotisivut: www.migrationsverket.se
Kotouttamisviraston sivut 30.6.2007 asti: www.integrationsverket.se
Hallituksen pakolais-, maahanmuutto- ja kotouttamisasioista vastaavat
ministerit: www.regeringen.se/sb/d/1483
Teksti Tiina Kirkas
perjantai 18. toukokuuta 2007
Sivistys.net: Thors: Kielitaitovaatimukset tarkistetaan
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors lupaa, että kansalaisuuden ehtona olevat kielitaidon vaatimukset otetaan tarkasteluun.
– On tutkittava, onko vaatimustaso kohtuuton, Thors sanoi.
keskiviikko 25. huhtikuuta 2007
HS: Rasistinen rikos johtaa tuomioon hyvin harvoin
Helsingin Sanomat: Rasistinen rikos johtaa tuomioon hyvin harvoin 25.4.2007
Rasistinen rikos johtaa hyvin harvoin tuomioon.
Poliisiammattikorkeakoulun viimevuotisen selvityksen mukaan Suomessa kirjattiin 2005 poliisiasiain tietojärjestelmään 669 rasistisia piirteitä sisältänyttä rikosta. Niistä puolet oli poliisi itse merkinnyt rasismikoodilla. Loput löytyivät selvityksen tekijöiden luokittelun perusteella.
Rasistisiksi rikoksiksi he määrittelivät ne, joissa ihminen oli joutunut rikoksen uhriksi sen vuoksi, että hän poikkesi ihonväriltään, rodultaan tai etniseltä alkuperältään rikoksen tekijästä.
Määrittely on rikoslain pykälää laveampi.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat eivät selvittäneet, kuinka moni rasistinen rikos johtaa syytteeseen ja lopulta oikeuden langettamaan tuomioon. Asia ei käy suoraan ilmi myöskään Tilastokeskuksen oikeustilastosta, mutta sitä kautta voidaan tarkastella kuinka paljon rasismituomioita ylipäänsä annetaan Suomessa vuositasolla.
Helsingin Sanomat pyysi Tilastokeskusta selvittämään rasismituomiot kolmen rikoslain kohdan mukaan vuodelta 2005. Pykälät koskivat kiihottamista kansanryhmää vastaan, syrjintää ja tuomion koventamista rasismin tai muukalaisvihan perusteella.
Tulos oli odotusten mukainen: Suomessa langetettiin tuomio 17 oikeusjutussa 25 ihmiselle rasismipykälien perusteella. Heistä 12 sai sakkoa syrjinnän vuoksi, viisi syytettä syrjinnästä hylättiin. Yhteensä 13 tuomitun oikeudessa saama tuomio koveni rasistisen motiivin takia.
Vaikka Poliisiammattikorkeakoulun keräämät rasistisia piirteitä sisältäneet rikokset ja oikeustilaston tuomiot eivät ole suoraan verrannollisia lukuja, voidaan niiden perusteella kuitenkin arvioida, että rasistisia rikoksia tapahtuu Suomessa paljon enemmän kuin niistä annetaan tuomioita.
Koska rasistisista rikoksista nostettuja syytteitä hylättiin tarkasteluvuonna oikeudessa vain viisi kappaletta, on siitä pääteltävissä, etteivät jutut koskaan etene oikeuden käsittelyyn asti.
"Tuomioistuimeen niillä on korkea kynnys. Ehkä syyttäjäpuoli lähtee siitä, ettei näyttö riittäisi", Helsingin käräjäoikeuden laamanni Kauko Huttunen pohtii. Hänen mukaansa kukaan ei ole tutkinut rasististen rikosten etenemistä Suomen oikeusjärjestelmässä.
Eniten tekoja, joissa selvityksen mukaan arvioitiin olevan rasistisia piirteitä, tapahtui Helsingissä.
Niitä oli 175. Samana vuonna pääkaupungissa tuomittiin niistä vain kuusi ihmistä.
"Tuo on hurja luku, joka vaatisi tarkempaa selvittämistä", Helsingin syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka huomauttaa. Hänen mukaansa Helsingissä ei ole tehty rikoksia vastaavaa määrää syyttämättäjättämispäätöksiä.
Ylikomisario Mia Poutanen sisäministeriön poliisiosastolta sanoo, että poliisin tietoon tulleista teoista, joissa rikoksen tekovaiheessa epäillään olevan rasistinen motiivi, ovat suurimmaksi osaksi eriasteisia pahoinpitelyjä, vahingontekoja, kunnianloukkauksia tai laittomia uhkauksia.
Vahingonteot ja lievät pahoinpitelyt ovat sen tyyppisiä rikoksia, joista tulee vähemmän tuomioita kuin poliisille tehdään rikosilmoituksia.
Syitä on monia. Esimerkiksi lievissä pahoinpitelyssä ja vahingonteossa asianosaiset voivat sopia jutun tutkintaprosessin aikana ja epäilty pahoinpitely saattaa tutkinnassa osoittautua lieväksi. Silloin juttu muuttuu asianomistajarikokseksi, eikä johda syytteeseen, ellei uhri sitä vaadi.
Moni pahoinpitely ja vahingonteko jäävät selvittämättä senkin takia, ettei tekijää saada koskaan selville.
Rasistinen rikos johtaa hyvin harvoin tuomioon.
Poliisiammattikorkeakoulun viimevuotisen selvityksen mukaan Suomessa kirjattiin 2005 poliisiasiain tietojärjestelmään 669 rasistisia piirteitä sisältänyttä rikosta. Niistä puolet oli poliisi itse merkinnyt rasismikoodilla. Loput löytyivät selvityksen tekijöiden luokittelun perusteella.
Rasistisiksi rikoksiksi he määrittelivät ne, joissa ihminen oli joutunut rikoksen uhriksi sen vuoksi, että hän poikkesi ihonväriltään, rodultaan tai etniseltä alkuperältään rikoksen tekijästä.
Määrittely on rikoslain pykälää laveampi.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat eivät selvittäneet, kuinka moni rasistinen rikos johtaa syytteeseen ja lopulta oikeuden langettamaan tuomioon. Asia ei käy suoraan ilmi myöskään Tilastokeskuksen oikeustilastosta, mutta sitä kautta voidaan tarkastella kuinka paljon rasismituomioita ylipäänsä annetaan Suomessa vuositasolla.
Helsingin Sanomat pyysi Tilastokeskusta selvittämään rasismituomiot kolmen rikoslain kohdan mukaan vuodelta 2005. Pykälät koskivat kiihottamista kansanryhmää vastaan, syrjintää ja tuomion koventamista rasismin tai muukalaisvihan perusteella.
Tulos oli odotusten mukainen: Suomessa langetettiin tuomio 17 oikeusjutussa 25 ihmiselle rasismipykälien perusteella. Heistä 12 sai sakkoa syrjinnän vuoksi, viisi syytettä syrjinnästä hylättiin. Yhteensä 13 tuomitun oikeudessa saama tuomio koveni rasistisen motiivin takia.
Vaikka Poliisiammattikorkeakoulun keräämät rasistisia piirteitä sisältäneet rikokset ja oikeustilaston tuomiot eivät ole suoraan verrannollisia lukuja, voidaan niiden perusteella kuitenkin arvioida, että rasistisia rikoksia tapahtuu Suomessa paljon enemmän kuin niistä annetaan tuomioita.
Koska rasistisista rikoksista nostettuja syytteitä hylättiin tarkasteluvuonna oikeudessa vain viisi kappaletta, on siitä pääteltävissä, etteivät jutut koskaan etene oikeuden käsittelyyn asti.
"Tuomioistuimeen niillä on korkea kynnys. Ehkä syyttäjäpuoli lähtee siitä, ettei näyttö riittäisi", Helsingin käräjäoikeuden laamanni Kauko Huttunen pohtii. Hänen mukaansa kukaan ei ole tutkinut rasististen rikosten etenemistä Suomen oikeusjärjestelmässä.
Eniten tekoja, joissa selvityksen mukaan arvioitiin olevan rasistisia piirteitä, tapahtui Helsingissä.
Niitä oli 175. Samana vuonna pääkaupungissa tuomittiin niistä vain kuusi ihmistä.
"Tuo on hurja luku, joka vaatisi tarkempaa selvittämistä", Helsingin syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka huomauttaa. Hänen mukaansa Helsingissä ei ole tehty rikoksia vastaavaa määrää syyttämättäjättämispäätöksiä.
Ylikomisario Mia Poutanen sisäministeriön poliisiosastolta sanoo, että poliisin tietoon tulleista teoista, joissa rikoksen tekovaiheessa epäillään olevan rasistinen motiivi, ovat suurimmaksi osaksi eriasteisia pahoinpitelyjä, vahingontekoja, kunnianloukkauksia tai laittomia uhkauksia.
Vahingonteot ja lievät pahoinpitelyt ovat sen tyyppisiä rikoksia, joista tulee vähemmän tuomioita kuin poliisille tehdään rikosilmoituksia.
Syitä on monia. Esimerkiksi lievissä pahoinpitelyssä ja vahingonteossa asianosaiset voivat sopia jutun tutkintaprosessin aikana ja epäilty pahoinpitely saattaa tutkinnassa osoittautua lieväksi. Silloin juttu muuttuu asianomistajarikokseksi, eikä johda syytteeseen, ellei uhri sitä vaadi.
Moni pahoinpitely ja vahingonteko jäävät selvittämättä senkin takia, ettei tekijää saada koskaan selville.
maanantai 16. huhtikuuta 2007
Maahanmuuttovirasto: Ratkaisukäytännöt perhesideasioissa
Ulkomaalaisviraston (nyk. Maahanmuuttovirasto) tiedote oleskeluluvan myöntämisestä perhesiteiden vuoksi. Viraston ylijohtaja Jorma Vuorio vastaa viraston saamaan kritiikkiin, jonka on aiheuttanut eri kulttuureista kotoisin olevien ihmisten toisenlainen käsitys perheenjäsenestä. Vuorion mukaan nykyisen lain aikana virasto ei voi laajentaa perhekäsitystä suomalaisen ydinperheen ulkopuolelle.
Maahanmuuttovirasto:
Ylijohtaja Jorma Vuorio: Ratkaisukäytännöt perhesideasioissa
16.4.2007
Ylijohtaja Jorma Vuorio: Ratkaisukäytännöt perhesideasioissa
Ulkomaalaisvirastoa on julkisuudessa arvosteltu kriittisesti ratkaisukäytännöstä, jota se noudattaa perhesiteen perusteella myönnettävissä oleskeluluvissa.
Viraston saama palaute ja julkisuudessa käyty keskustelu herättävät päätöksentekijässä kysymyksiä. Eikö samankaltaisessa tilanteessa olevia hakijoita tarvitsekaan pitää yhdenvertaisessa asemassa? Pitääkö luvan myöntämisessä ottaa huomioon se, kuinka vaikutusvaltaisia tukijoita jollakin sattuu olemaan tai kuinka paljon hän saa asialleen julkisuutta?
Pidämme itsestään selvänä sitä, että virasto noudattaa lakia ja reagoi hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin silloin, kun ne linjaavat lain soveltamiskäytäntöä. Oman näkemyksemme mukaan päätöksenteon täytyy olla yhdenmukaista ja oikeusvarmaa. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että samanlaisissa tilanteissa kaikkiin asiakkaisiin lakia sovelletaan samalla tavalla.
Perhesiteitä koskevissa valitusasioissa korkein hallinto-oikeus on vahvistanut useita Ulkomaalaisviraston tekemiä päätöksiä, ja linjannut näin soveltamiskäytäntöä.
Laki ei aina vastaa yksittäisen ihmisen näkemyksiä ja odotuksia. Toisaalta kritiikki päätöksentekoon voi johtua osittain siitäkin, että lain sisältö ei ole tuttu. Sen vuoksi haluan nostaa esiin muutamia ulkomaalaislain perhesidesäännöksien ydinkohtia.
Kenelle oleskelulupa perhesiteen perusteella
Pääsääntö on, että ensimmäistä oleskelulupaa on haettava ulkomailla ennen Suomeen tuloa. Perhesiteen perusteella luvan voivat saada aviopuoliso, rekisteröity parisuhdekumppani, avopuoliso ja alle 18-vuotias naimaton huollossa oleva lapsi. Nykyisen ulkomaalaislain perusteluissa lähdettiin nimenomaan siitä, että perheenjäsenen määritelmä sisältää suomalaisen perhekäsitteen mukaiset ydinperheen jäsenet. Pettymyksiä tuottaa se, että perheenjäsenten piiri ei vastaa eri kulttuureista kotoisin olevien ihmisten käsitystä perheenjäsenestä.
Poikkeuksellisesti muukin omainen voi saada oleskeluluvan, jos hänen tarkoituksenaan on Suomessa jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai jos hän on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta sukulaisestaan. Tämäkin koskee vain niitä, joiden Suomessa oleva sukulainen on Suomen kansalainen tai oleskeluluvan pakolaisuuden, suojelun tarpeen tai tilapäisen suojelun perusteella saanut ulkomaalainen. Muilla perusteilla luvan saaneiden omaisilla tätä oikeutta ei ole.
Täysi riippuvuus Suomessa asuvaan sukulaiseen ei synny pelkästään sillä perusteella, että ulkomailla asuva henkilö ei enää kykene elämään kotimaassaan itsenäisesti siten kuin on tottunut. Kun riippuvuussuhteen laatua arvioidaan, otetaan huomioon se, voiko henkilö saada apua tai hoitoa omassa kotimaassaan ja voiko Suomessa oleva sukulainen auttaa häntä esimerkiksi lähettämällä rahaa kotimaahan. Merkittävää riippuvuussuhteen arvioinnissa on myös se, onko juuri Suomessa asuva sukulainen ainoa, joka voi hoitoa tai apua tarjota.
Jos hakija saa perhesidehakemukseensa kielteisen päätöksen, voi hän tehdä uuden hakemuksen muilla perusteilla, jos sellaisia on. Kun sukuyhteys nähdään ja koetaan inhimillisenä, läheisenä asiana, kielteisen perhesidepäätöksen saanut saattaa hakea uutta lupaa yksilöllisestä, inhimillisen syystä. Tällä perusteella oleskelulupia voidaan myöntää, mutta laki on varsin tiukka. Lisäksi lain perusteluissa on erityisesti todettu, että lainkohdan soveltamisella ei saa olla tarkoituksena ohittaa perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien edellytyksiä.
Lopuksi
Jos halutaan, että oleskelulupakäytännöt ovat Suomessa nykyistä väljemmät esimerkiksi siten, että maahan voi tulla turistina ja hakea oleskelulupaa vasta täällä tai että perhekäsitys on laajempi kuin suomalainen ydinperhe, tarvitaan lainsäädännön muutoksia.
Maahanmuuttovirasto:
Ylijohtaja Jorma Vuorio: Ratkaisukäytännöt perhesideasioissa
16.4.2007
Ylijohtaja Jorma Vuorio: Ratkaisukäytännöt perhesideasioissa
Ulkomaalaisvirastoa on julkisuudessa arvosteltu kriittisesti ratkaisukäytännöstä, jota se noudattaa perhesiteen perusteella myönnettävissä oleskeluluvissa.
Viraston saama palaute ja julkisuudessa käyty keskustelu herättävät päätöksentekijässä kysymyksiä. Eikö samankaltaisessa tilanteessa olevia hakijoita tarvitsekaan pitää yhdenvertaisessa asemassa? Pitääkö luvan myöntämisessä ottaa huomioon se, kuinka vaikutusvaltaisia tukijoita jollakin sattuu olemaan tai kuinka paljon hän saa asialleen julkisuutta?
Pidämme itsestään selvänä sitä, että virasto noudattaa lakia ja reagoi hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin silloin, kun ne linjaavat lain soveltamiskäytäntöä. Oman näkemyksemme mukaan päätöksenteon täytyy olla yhdenmukaista ja oikeusvarmaa. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että samanlaisissa tilanteissa kaikkiin asiakkaisiin lakia sovelletaan samalla tavalla.
Perhesiteitä koskevissa valitusasioissa korkein hallinto-oikeus on vahvistanut useita Ulkomaalaisviraston tekemiä päätöksiä, ja linjannut näin soveltamiskäytäntöä.
Laki ei aina vastaa yksittäisen ihmisen näkemyksiä ja odotuksia. Toisaalta kritiikki päätöksentekoon voi johtua osittain siitäkin, että lain sisältö ei ole tuttu. Sen vuoksi haluan nostaa esiin muutamia ulkomaalaislain perhesidesäännöksien ydinkohtia.
Kenelle oleskelulupa perhesiteen perusteella
Pääsääntö on, että ensimmäistä oleskelulupaa on haettava ulkomailla ennen Suomeen tuloa. Perhesiteen perusteella luvan voivat saada aviopuoliso, rekisteröity parisuhdekumppani, avopuoliso ja alle 18-vuotias naimaton huollossa oleva lapsi. Nykyisen ulkomaalaislain perusteluissa lähdettiin nimenomaan siitä, että perheenjäsenen määritelmä sisältää suomalaisen perhekäsitteen mukaiset ydinperheen jäsenet. Pettymyksiä tuottaa se, että perheenjäsenten piiri ei vastaa eri kulttuureista kotoisin olevien ihmisten käsitystä perheenjäsenestä.
Poikkeuksellisesti muukin omainen voi saada oleskeluluvan, jos hänen tarkoituksenaan on Suomessa jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai jos hän on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta sukulaisestaan. Tämäkin koskee vain niitä, joiden Suomessa oleva sukulainen on Suomen kansalainen tai oleskeluluvan pakolaisuuden, suojelun tarpeen tai tilapäisen suojelun perusteella saanut ulkomaalainen. Muilla perusteilla luvan saaneiden omaisilla tätä oikeutta ei ole.
Täysi riippuvuus Suomessa asuvaan sukulaiseen ei synny pelkästään sillä perusteella, että ulkomailla asuva henkilö ei enää kykene elämään kotimaassaan itsenäisesti siten kuin on tottunut. Kun riippuvuussuhteen laatua arvioidaan, otetaan huomioon se, voiko henkilö saada apua tai hoitoa omassa kotimaassaan ja voiko Suomessa oleva sukulainen auttaa häntä esimerkiksi lähettämällä rahaa kotimaahan. Merkittävää riippuvuussuhteen arvioinnissa on myös se, onko juuri Suomessa asuva sukulainen ainoa, joka voi hoitoa tai apua tarjota.
Jos hakija saa perhesidehakemukseensa kielteisen päätöksen, voi hän tehdä uuden hakemuksen muilla perusteilla, jos sellaisia on. Kun sukuyhteys nähdään ja koetaan inhimillisenä, läheisenä asiana, kielteisen perhesidepäätöksen saanut saattaa hakea uutta lupaa yksilöllisestä, inhimillisen syystä. Tällä perusteella oleskelulupia voidaan myöntää, mutta laki on varsin tiukka. Lisäksi lain perusteluissa on erityisesti todettu, että lainkohdan soveltamisella ei saa olla tarkoituksena ohittaa perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien edellytyksiä.
Lopuksi
Jos halutaan, että oleskelulupakäytännöt ovat Suomessa nykyistä väljemmät esimerkiksi siten, että maahan voi tulla turistina ja hakea oleskelulupaa vasta täällä tai että perhekäsitys on laajempi kuin suomalainen ydinperhe, tarvitaan lainsäädännön muutoksia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
