Kainuun Sanomat: Nuoret äänestivät äärioikeiston voittoon

Seppo Turunen kirjoittaa Kainuun Sanomien kolumnissa äärioikeiston vaalivoitosta Itävallassa. Turusen mukaan menestys johtui 16-vuotiaille myönnetystä äänioikeudesta sekä muukalaisvihamielisyydestä. Kypsymättömät nuoret eivät ymmärtäneet mihin laitaoikeiston politiikka johtaa. Turusen mielestä kaikki Afrikan asukkaat sopisivat Eurooppaan varsin vaivattomasti.

Kainuun Sanomat:
Nuoret äänestivät äärioikeiston voittoon
30.9.2008

Seppo Turusen tarkennus:
ote sähköpostiviestistä

Tähän sitten äänestysinnokkuuden laskemisesta ja nuorten passiivisuudesta huolestuneet vanhat Itävallan puolueet kompastuivat: kun 16-vuotiaatkin saivat äänestää, voiton nappasi kaksi äärioikeiston puoluetta. Muukalaisvihamielisyys ja isänmaallisuus olivat ne nakit, joilla Jörg Heider ja kumppanit nappasivat lähes kolmanneksen kaikista äänistä.

Kysyä sopii, miten tämä on mahdollista? Miten 16-vuotiaiden äänioikeus ja äärioikeiston voitto istuvat yhteen? Ovatko nuoret todellakin niin sokeita, etteivät näe, millaista politiikkaa laitaoikeisto, niin kuin tämän maan suurimman sanomalehden kiertoilmaus kuuluu, vetää?

Voimme tietysti syyttää nuorisoa ja itävaltalaisia äänestäjiä yleensäkin sokeudesta, mutta se on vähän liian helppo ja vähän turhan yksinkertainen vastaus. Entäpä, jos itävaltalaiset näkevät kirkkaasti, että äärioikeiston politiikka ajaa heidän etuaan paremmin kuin perinteisten puolueiden?

Entäpä jos onkin niin, että muukalaisvihalla, sosiaalipakolaisilla ja muualta tulevilla työpaikan vievillä pelottelevat osuvatkin täsmälleen nuorten itävaltalaisten pelkoihin?

16-vuotias miettii varmasti, miten hän puolenkymmenen vuoden kuluttua elää. Hän miettii, saako töitä vai tekeekö niitä joku muu. Itsekkäänä, hyvinvoinnilla hemmoteltuna, vanhempiensa kasvattamana olentona häntä varmasti harmittaa jo valmiiksi se, että joutuu luopumaan uusista farkuista tai ylimääräisistä hampurilaisista, kun hänen pitää elättää veroillaan muita.

Väärässähän kuvittelemamme 16-vuotias tietysti on. Ei häneltä kukaan vie housuja jaloista tai hampurilaista hampaista. Jos oikein tarkkaan laskemme, esimerkiksi Afrikan kaikki 750 miljoonaa ihmistä sopisivat asumaan kaikkien Euroopan 750 miljoonan ihmisen rinnalle varsin vaivattomasti.

Mutta mistä nuori ihminen tämän tietää, kun oikein pukumiehet toista todistavat? Miten hän osaa arvioida puolueiden välisiä eroja tai niiden ajamia politiikkoja, jos kotona ja koulussa ei niistä älyllisesti puhuta?

Kouludemokratia kaatui Suomessa aikoinaan omaan mahdottomuuteensa. Yksi tärkeä osa tuota mahdottomuutta olivat oppilaat itse. Kun kouluneuvostojen tehtäväksi määriteltiin esimerkiksi rangaistusten antaminen, neuvostojen oppilasjäsenet olivat poikkeuksetta kovemman linjan takana kuin elämää nähneet opettajansa.

Ehkäpä täältä suunnalta löytyy jonkinlainen selitys myös Euroopan äärioikeiston nousuun. Demokratia vaatii kypsyyttä. Se vaatii oikeudenmukaisuutta.

Ja se vaatii oikeita vaikutusmahdollisuuksia ja viisaita kansalaisia. Heitä ei kasva, jos heitä ei kasvateta. Tositv-demokratiassa opitaan äänestämään vain selkäytimen alapään jatkeella.