HS: Merkittävä oikeuden päätös: Suomi ei voi käännyttää 19-vuotiasta afganistanilaista, jota Taleban on uhannut

Helsingin Sanomat: Merkittävä oikeuden päätös: Suomi ei voi käännyttää 19-vuotiasta afganistanilaista, jota Taleban on uhannut 28.6.2018

KORKEIN hallinto-oikeus on torstaina julkaisemassaan tuomiossaan katsonut, että 19-vuotiasta afganistanilaista turvapaikanhakijaa ei voi käännyttää kotimaahansa, vaan hänelle on myönnettävä turvapaikka.

Kyseessä on vuosikirjapäätös eli ennakkoratkaisu, joka ohjaa viranomaisten ja hallinto-oikeuksien päätöksiä.

Ennen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua Maahanmuuttovirasto ja Helsingin hallinto-oikeus olivat katsoneet, että hänet voidaan käännyttää. Keskeisiä perusteita oli se, että turvapaikanhakijalla olisi ollut mahdollisuus turvallisesti ja laillisesti siirtyä asumaan pääkaupunkiin Kabuliin.

Korkein hallinto-oikeus katsoo Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden tavoin, että turvapaikanhakijalla oli sinänsä mahdollisuus matkustaa ja päästä Kabuliin turvallisesti ja laillisesti. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, että sisäisen paon kohtuullisuuden arvioinnissa on otettava huomioon turvapaikanhakijan olosuhteet kokonaisuudessaan.

Ranskalainen hallinto-tuomioistuin on aikaisemmin katsonut, että turvapaikanhakijoita ei voida palauttaa Dublin-asetuksen nojalla Suomeen, koska heitä uhkaisi käännytys Kabuliin.

TURVAPAIKANHAKIJA on hazara-alkuperää ja kotoisin Wardakin maakunnasta. Nuoren ikänsä takia hänellä ei ole ammattia tai merkittävää työkokemusta. Hänellä ei ole myöskään enää perheenjäseniä tai muuta ”verkostoa” Kabulissa.

Turvapaikanhakija on peräisin merkittävästä ja tunnetusta suvusta, joka on pitkään toiminut valtion kanssa yhteistyössä Taleban-liikettä vastaan. Hän oli ilmoittautunut 16-vuotiaiden armeijaan valmistavaan Harbi Shanzin kouluun, sillä myös hän halusi taistella talebaneja vastaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan turvapaikanhakija on turvapaikkapuhuttelussa kertonut yksityiskohtaisesti häneen kohdistuneista uhkauksista. Talebanit olivat muun muassa ottaneet hänet kiinni ja vaatineet häntä luopumaan yhteistyöstä valtion kanssa ja liittymään heihin. Uhkailun jälkeen turvapaikanhakija pakeni maasta.

SAATUAAN Maahanmuuttovirastolta kielteisen turvapaikkapäätöksen hän oli ottanut yhteyttä sisareensa, pyytänyt tätä hakemaan perheen kotitalosta asiakirjoja ja lähettämään ne Suomeen. Sen jälkeen kun sisar oli hakenut asiakirjat, sisar oli otettu vangiksi.

Kylän vanhimmat olivat anoneet alueen Taleban-johtajalta sisaren vapauttamista. Talebanit olivat tällöin sanoneet löytäneensä turvapaikan sisaren hallussa olevat paperit. Talebanit olivat ilmoittaneet, että perhe on aiheuttanut huomattavasti haittaa talebaneille eikä perheestä jätetä ketään henkiin, ja todenneet turvapaikanhakijan olevan vielä vapaalla jalalla.

Sisar oli vapautunut kylän vanhimpien avulla maksettuaan 42 000 Yhdysvaltain dollaria Taleban-liikkeen johtajalle. Sisar oli ollut siepattuna Ghowrin maakunnassa, ja häntä oli sieppauksen aikana raiskattu ja kidutettu. Hän oli paennut vapautumisensa jälkeen Pakistaniin. Sisaren kunnia tahraantui sieppauksen vuoksi eikä hän siksi halua enää olla turvapaikanhakijan kanssa tekemisissä.

KORKEIN hallinto-oikeus kiinnittää ratkaisussaan huomiota myös siihen, että turvapaikanhakija kärsi vakavista mielenterveysongelmista.

Mielenterveysongelmat vaikuttavat hänen toimintakykyynsä ja heikentävät merkittävästi hänen edellytyksiään hankkia Kabulissa toimeentulo ja turvata muut, ihmisarvoisen elämän perusedellytyksiin kuuluvat tarpeensa.

Korkein hallinto-oikeus otti ratkaisussaan huomioon senkin, että Kabulin shiia-hazaraväestön heikentyneen turvallisuuden takia turvapaikanhakijan ei voitu kohtuudella edellyttävän oleskelevan Kabulissa.

Ratkaisussa mainitaan myös, että Ranskan kansallinen turvapaikkatuomioistuin on maaliskuussa arvioinut mielivaltaisen väkivallan asteen Kabulissa yltävän tasolle, joka sellaisenaan merkitsisi turvapaikanhakijalle todellista uhkaa joutua kärsimään mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vakavaa haittaa.

Ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta.