HS: EU-johtajien maraton­neuvottelut muuttoliikkeen hillitsemisestä päättyivät sopuun: ”Maihinnousupisteitä” Afrikkaan ja EU-maihin, turvapaikan saaneet jäsen­maihin vapaaehtois­pohjalta

Helsingin Sanomat: EU-johtajien maraton­neuvottelut muuttoliikkeen hillitsemisestä päättyivät sopuun: ”Maihinnousupisteitä” Afrikkaan ja EU-maihin, turvapaikan saaneet jäsen­maihin vapaaehtois­pohjalta 29.6.2018
Helsingin Sanomat: Yli puolet suomalaisista kannattaa turvapaikka­keskuksia EU:n ulko­puolelle

EU-MAIDEN johtajat ovat päässeet sopuun keinoista hillitä maanosaan kohdistuvaa muuttoliikettä, pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja muut EU-johtajat kertovat. Sopu löytyi pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen varhain perjantaiaamuna.

Sipilän mukaan sopimuksen pääsisältö koostuu niin sanotuista alueellisista maihinnousupisteistä, joita voidaan perustaa sekä Pohjois-Afrikkaan että EU-maihin. Niille varataan jatkossa yhteistä EU-rahoitusta.

Afrikkaan tulevia keskuksia pyöritettäisiin yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön kanssa. Vielä on epäselvää, mihin maihin kyseiset pisteet tai keskukset tulisivat.

”Nämä pisteet toimisivat ottaen huomioon yksilölliset tilanteet, täysin kunnioittaen kansainvälisiä lakeja ja ilman, että niistä syntyy vetovoimatekijää [maahanmuutolle]”, huippukokouksen päätelmissä todetaan.

Vastaavanlaisia keskuksia voitaisiin perustaa myös EU-maihin vapaaehtoisuuden pohjalta. Sipilän mukaan näissä pisteissä olisi ”täydellinen turvapaikkaprosessi” EU:hun pyrkineille ihmisille, jotka on pelastettu Välimerellä.

Sipilän mukaan EU-maissa keskukset sijaitsisivat ”ensisijaisesti tuolla Italiassa ja Espanjassa esimerkiksi, mutta tietenkin on vielä paljon yksityiskohtia auki. Mutta nyt on annettu suuntaviivat, millä päästään eteenpäin.”

HUIPPUKOKOUKSESSA painotettiin, että uudet keskukset tai pisteet olisivat ”EU:n yhteisiä ponnisteluja”, mikä tarkoittaisi myös yhteistä rahoitusta.

Sopimuksen taakse saatiin myös Italia, joka uhkasi käyttää poikkeuksellisesti veto-oikeuttaan ja torpedoida koko kaksipäiväisen huippukokouksen. Myös itäisen Euroopan usein niskuroineet jäsenmaat – niin sanottu Visegrad-ryhmä – on sopimuksessa mukana, Sipilä kertoi perjantaiaamuna Brysselissä.

Sipilän mukaan kaikki johtajat toimivat ”erittäin rakentavasti ja ratkaisuhakuisesti” kokouksessa, josta odotettiin hyvin vaikeaa ja riitaisaa.

Sipilän mukaan sopimuksen sisältöä ja sanamuotoja jouduttiin hiomaan useita kertoja uusiksi. Hän kertoi seonneensa laskuista huippukokouksessa, jonka ensimmäiset keskustelut alkoivat torstaina iltapäivällä. Samantyyppistä työskentelyä nähtiin Kreikka-kriisin aikoihin.

”Periksi ei annettu”, Sipilä luonnehti suomalaistoimittajille heti kokouksen jälkeen.

EU-JOHTAJAT sopivat, että turvapaikkaan oikeutetut ihmiset jaettaisiin jäsenmaihin vapaaehtoisuuteen pohjaten. Tämä oli erityisesti Visegrad-maiden vaatimus, Sipilä sanoi.

Sipilän mukaan turvapaikan saavia kohdeltaisiin kuin niitä ihmisiä, joita otetaan EU-maihin kiintiöpakolaisina. Monet yksityiskohdat jäivät kuitenkin vielä avoimiksi.

”Tämä on tietysti tässä vaiheessa aika ylätason ratkaisu mistä on sovittu, mutta vapaaehtoisuuteen pohjautuva”, Sipilä sanoi.

Pääministeri ei halunnut kommentoida vielä, olisiko Suomi valmis ottamaan lisää ihmisiä nyt sovitun uuden järjestelyn kautta.

”Täytyy ensin päästä se seuraava pykälä eteenpäin eli määritellä huomattavasti yksityiskohtaisemmin näiden keskusten toiminta ja toisaalta YK:n pakolaisjärjestön kanssa tehtävä yhteistyö.”

MUUTTOLIIKE on noussut viime päivinä suorastaan raivolla EU-maiden agendalle. Italian uusi populistihallitus on vaatinut EU-mailta suurempaa solidaarisuutta, kun taas Saksassa hallitus on uhannut romahtaa turvapaikanhakijoista kiisteltäessä.

Saksan liittokansleri Angela Merkel piti kokouksen lopputulosta hyvänä merkkinä siitä, että yhteisiin kantoihin voidaan päästä ”yhdessä Euroopan unionin haastavimmista aihealueista”.

”Työtä riittää silti erilaisten näkökantojen yhteenkuromiseksi”, Merkel sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Italian vaatimuksesta huippukokouksen päätelmiin kirjattiin, että Välimeren ylittävät ihmiset ovat ”Euroopan yhteinen huoli ja haaste”, Sipilä sanoi. Italian mukaan mihin tahansa maahan saapuvat ihmiset ”saapuvat Eurooppaan” ja heidän tapauksiaan tulisi käsitellä yhteisesti.

Sipilän mukaan kirjaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että niin sanottu Dublin-järjestelmä turvapaikanhakijoiden kohtelusta muuttuisi kertaheitolla.

Dublin-asetuksen mukaan turvapaikanhakijat on rekisteröitävä ja heidän hakemuksensa on käsiteltävä ensimmäisessä EU-maassa, jonne he saapuvat. Periaate on kohdistanut suuren paineen Kreikkaan, Italiaan ja Espanjaan, jonne ihmiset saapuvat meren ylitettyään.

”Dublin-järjestelmästä sovittiin taas askelmerkkejä eteenpäin. Dublin-järjestelmän edelleen kehittäminen on eri polku, joka sitten jatkuu”, Sipilä sanoi.

Hänen mukaansa tuntien työllä syntyi kirjaus, joka tyydytti myös Italian pääministeriä Giuseppe Contea.

CONTE oli ennen maahanmuutosta käytyä keskustelua uhannut käyttää vetoaan kaatakseen kaksipäiväisen huippukokouksen kaikki päätelmät eli julkilausumat. Yön neuvotteluiden jälkeen Conte kertoi olevansa tyytyväinen.

”Italia ei ole enää yksin”, Conte sanoi uutistoimisto AFP:lle.

Sipilä luonnehti ensi kertaa huippukokouksessa ollutta Contea myönteisesti.

”Hän oli henkilönä erittäin eteenpäin katsova ja osoitti tuossa prosessin aikana, että tuntee nämä asiat erittäin hyvin”, Sipilä sanoi.

Conte oli kertonut muille EU-johtajille, että Italiaan saapuvista ihmisistä vain seitsemän prosenttia on suojelun tarpeessa. Loput 93 prosenttia saapuvat maahan taloudellisista syistä.

__________________________________________________

Helsingin Sanomat: Yli puolet suomalaisista kannattaa turvapaikka­keskuksia EU:n ulko­puolelle

ENEMMISTÖ suomalaisista kannattaa turvapaikkakeskusten perustamista Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle, käy ilmi HS:n teettämästä mielipidemittauksesta.

Kantar TNS:n toteuttamassa mielipidemittauksessa kysyttiin suomalaisilta, mitä mieltä he ovat EU:n rajojen ulkopuolelle perustettavista turvapaikkakeskuksista, jonne palautettaisiin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet siirtolaiset.

EU-maiden johtajat pääsivät perjantain vastaisena yönä sopuun osin vastaavanlaisesta keinosta hillitä maanosaan kohdistuvaa muuttoliikettä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi, että sopu löytyi pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen.

Sipilän mukaan sopimuksen pääsisältö koostuu niin sanotuista alueellisista maihinnousupisteistä, joita voidaan perustaa sekä Pohjois-Afrikkaan että EU-maihin.

JOKA neljäs suomalainen kannattaa paljon ja joka kolmas melko paljon HS-gallupissa esitettyä ehdotusta. Yhteensä puoltavia on 58 prosenttia väestöstä, kun vastustajia on 24 prosenttia. Lähes joka viides eli 19 prosenttia ei osannut sanoa vastausta.

Kannatusta ehdotus herätti kokoomuksen ja etenkin perussuomalaisten äänestäjissä. Vasemmistoliiton ja vihreiden joukossa ehdotusta vastustettiin.

EU:N ULKOPUOLELLE perustettavat turvapaikanhakijoiden käsittelykeskukset ovat suomalaisten joukossa suositumpia kuin sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) ehdotus, jonka mukaan Suomen ja muiden EU-maiden tulisi ottaa huomattavasti enemmän kiintiöpakolaisia ja samalla tiukentaa ulkorajojensa valvontaa.

Mykkänen esitti näkemyksiään HS:n haastattelussa kaksi viikkoa sitten.

Lähes joka toinen kannattaa Mykkäsen ehdotusta. Vastaajista 36 prosenttia kannattaa sitä jonkin verran ja 12 prosenttia melko paljon. Vastustajia on kolmasosa – heistä 18 prosenttia vastustaa jonkin verran ja paljon 15 prosenttia.

Viidesosa ei ottanut kantaa ehdotukseen.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvat sekä eläkeläiset pitävät Mykkäsen ehdotusta kannatettavana. Puoluekantaan katsottuna myönteisimmin sisäministerin aloitteeseen suhtautuvat kokoomuslaiset, keskustalaiset, vihreät ja demarit. Perussuomalaiset ovat tässäkin asiassa kriittisimpiä näkemyksissään.

Tästä on kyse
Näin tutkittiin

- Haastateltaville esitettiin kaksi kysymystä liittyen EU:n turvapaikkapolitiikkaan. Ensimmäisessä kysyttiin EU:n rajojen ulkopuolelle perustettavan turvapaikkakeskuksen perustamisesta. Toisessa kysyttiin kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista huomattavasti ja EU:n ulkorajojen valvonnan tiukentamista samalla.

- Molempiin kysymyksiin pyydettiin ilmoittamaan ehdotuksen kannattamista tai vastustamista.

- Kysely toteutettiin internetpaneelissa 20.–27. kesäkuuta. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 001 henkeä ja otos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla. Virhemarginaali tutkimuksessa on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

- Tutkimuksen toteutti Kantar TNS.