HS: ”Mitä se tarkoittaa, että rajat kiinni? Ei se ratkaise mitään” – Rajan uuden päällikön Ilkka Laitisen mukaan sivistysvaltio ei pysty estämään ihmisten liikkumista maasta toiseen

Helsingin Sanomat: ”Mitä se tarkoittaa, että rajat kiinni? Ei se ratkaise mitään” – Rajan uuden päällikön Ilkka Laitisen mukaan sivistysvaltio ei pysty estämään ihmisten liikkumista maasta toiseen 10.6.2018

KENRAALIMAJURI Ilkka Laitinen pyörittää päätään, kun häneltä kysyy mielipidettä maista, jotka haluavat sulkea rajansa siirtolaisilta.

”Eihän sivistysvaltio, oikeusvaltio, pysty tänä päivänä estämään fyysisesti sitä, että ihmiset tulevat, jos valtio aikoo pitää kiinni arvoistaan ja lainsäädännöstään”, Laitinen sanoo.

”Mitä se tarkoittaa, että rajat kiinni? Ei se ole kestävää kehitystä, ei se ratkaise mitään. Jos ihmiset ovat tulossa rajan yli, niin he tulevat jos ovat tullakseen. Olennaista on se, että havaitaan, otetaan kiinni, selvitetään keitä he ovat ja millä asialla ja katsotaan, että tilanne pysyy hallinnassa. Palautetaan ne, joilla ei tänne ole oikeasti asiaa.”

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkönä toimiva Laitinen on valittu laitoksen seuraavaksi päälliköksi syksyllä eläkkeelle jäävän kenraaliluutnantti Jaakko Kaukasen jälkeen.

Rajoille ei kuitenkaan ole tarkoitus Suomessakaan jäädä makaamaan. Laitinen paljastaa, että Rajavartiolaitoksen tärkein strateginen investointitavoite lähivuosina on niin kutsutun maarajojen teknisen valvontajärjestelmän uusiminen (mrtv).

Mrtv on käytännössä ohjelmisto ja sensori- ja paikkatietojärjestelmä, joka antaa hälytyksen luvattomasta rajanylityksestä. Se myös osin tunnistaa hälytyksen aiheuttajan. Nykyinen järjestelmä on 1990-luvun tekniikkaa, eikä siihen pystytä enää liittämään moderneja sensoreita.

”Toinen ongelma on järjestelmän luotettavuus. Se ikääntyy, se vikaantuu.”

RAJAVARTIOLAITOKSEN esikunnan kokoushuoneet Helsingin Sörnäisissä on nimetty rauhansopimuksien mukaan.

Kokoushuone Moskova puuttuu mutta Täyssinä on, ja sen seinille on aseteltu edellisten Rajavartiolaitosten päälliköiden muotokuvat. Joukossa on legendaarisia rajamiehiä ja sotasankareita, kuten Erkki Raappana.

Takanreunuksella on Viron rajapäällikön aikoinaan lahjoittama miekka.

Laitinen on Nurmeksen poikia, vaikka sukujuuret vievätkin eri puolelle Suomea Helsinkiä ja Pohjanmaata myöten. Suvulla ei ole sotilasperinteitä, vaikka sukuselvitys onkin paljastanut 1700-luvulta ”jonkun ruotuväen rumpalin”. Laitisen isä oli Nurmeksen kauppalan ainoa asianajaja.

Laitinen ei haaveillut pikkupoikana sotilasurasta. Lukion jälkeen hän suunnitteli oikeustieteen opintoja ja isänsä asianajotoimiston jatkamista.

Sitä ennen piti kuitenkin suorittaa varusmiespalvelus. Palveluspaikaksi tuli Pohjois-Karjalan rajavartiosto.

”Kun kotiutuminen alkoi häämöttää, eikä ollut työpaikkaa eikä opiskelupaikkaa, jota kävin alokaskesänä kopaisemassa, kävin kysymässä kesävänrikin paikkaa.”

Laitiselle kerrottiin, että Pohjois-Karjalan rajavartiostossa oli sellainen perinne, että jos hakee kesävänrikiksi, niin pitää hakea myös Kadettikouluun.

”Sitten löysin itseni kurssilta 69 vuonna 1982. Olin sillä mielellä, että käynpä katsomassa, miltä tämä näyttää. Ajatus oli, että rajavartiostoon haluaisin. Ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen ratkaistiin, pääseekö Rajalle vai ei. Minä olin onnekas ja pääsin. Aika äkkiä selvisi, että kyllä tämä on minun hommaani, tänne minä kuulun.”

LAITINEN on luonut rajamieheksi poikkeuksellisen kansainvälisen uran. Se näkyy myös hänen ansioluettelossaan, jossa on mainittu useita eri maiden kunniamerkkejä.

Työuransa aikana Laitinen on asunut yli kymmenen vuotta ulkomailla, ensin kaksi vuotta rajaturvallisuusasiantuntijana Brysselissä (2000–2002) ja myöhemmin yhdeksän vuotta (2005–2014) Varsovassa. Varsovassa hän oli ensimmäisenä pääjohtajana perustamassa EU:n rajaturvallisuusvirastoa Frontexia.

Laitinen valittiin pääjohtajaksi pitkän lobbaamisen jälkeen. Valintaan tarvittiin kaksi kolmasosaa EU:n jäsenmaiden äänistä.

”Kampanja kesti vuoden. Olin siinä onnellisessa asemassa, että koko valtionhallinto tasavallan presidenttiä myöten lobbasi minua. Tuumasin vaimolle loppuvaiheessa, että joskus voisi nukkumaan mennessä jotain muutakin miettiä kuin että tuleeko valituksi vai ei”, Laitinen naurahtaa.

UUDEN EU-viraston perustaminen ei ollut aivan ongelmatonta, vaikka ihan tyhjästä ei tarvinnut aloittaakaan. Laitinen oli jo ollut mukana luomassa eurooppalaisten rajavartiolaitosten hajautettua operatiivista yhteistyötä, jota lähdettiin kehittämään heti vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen jälkeen.

Laitisen piti puristaa tämä löyhä yhteistyön verkosto yhdeksi organisaatioksi.

”Oli suorastaan surrealistisia episodeja, kun Puolan hallituksen kanssa neuvoteltiin esimerkiksi toimitilakysymyksistä. Se oli kuitenkin äärimmäisen antoisaa. Kaikki prosessit piti miettiä ja sitten piti vielä laittaa kaikki operaatiot jaloille”, hän muistelee.

FRONTEX joutui kovan kritiikin kohteeksi niin kutsuttuna arabikeväänä vuonna 2011 ja kun suuri siirtolaisaalto Afrikasta Välimeren yli Eurooppaan alkoi vuonna 2015.

Laitisen mukaan Frontex oli väärä kohde arvostelulle. Hän korostaa, että on väärä luulo, jos kuvitellaan, että siirtolaisuus saataisiin hallintaan pelkällä rajavalvonnalla.

”Frontexin pääjohtajana koin, että minulle annettiin muutoksentekijän rooli, että kaikki riippuu vain siitä, miten valvonta ulkorajoilla pelaa”, Laitinen sanoo.

”Sehän on yksinkertainen ratkaisu, joka on helppo markkinoida poliittisesti ja selittää suurelle yleisölle, että tämä riippuu siitä, onko meillä partioita ulkorajalla vai ei. Mutta ei se siitä riipu, kuten nähtiin.”

Laitinen korostaa, että rajavalvonta on välttämätön osa kokonaisuudessa. Se ei kuitenkaan riitä, jos turvapaikkaprosessit eivät toimi, asiattomia tulijoita ei pystytä palauttamaan, ihmisiä ei kyetä tunnistamaan eikä puuttumaan taustalla olevaan rikollisuuteen.

”Pelkällä rajavalvonnan lisäämisellä saadaan aikaan aivan marginaalisia hyötyjä. Se oli ehkä turhauttavin kokemus siltä ajalta, kaikki ne odotukset, että kyllä Frontex hoitaa.”

Myös toimivallasta keskusteltiin tuolloin. Mikä kuuluu jäsenmaille, mikä Frontexille.

”Silloin sanoin, että tämä riippuu tilanteesta. Silloin kun kaikki on hyvin, vastuu on jäsenmailla. Silloin kun tulee ongelmia, vastuu on Frontexin.”

Laitinen ei tohdi ottaa kantaa julkisuuteen nousseeseen keskusteluun mahdollisista EU:n ulkopuolelle sijoitettavista turvapaikanhakijoiden palautusleireistä. Hänen mukaansa se menee maahanmuuttopolitiikan puolelle.

SUOMI joutui ongelmiin talvella 2015–2016, kun Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen kautta alkoi yllättäen tulla turvapaikanhakijoita. Venäjän epäiltiin päästäneen tahallaan väkeä pohjoista reittiä Suomeen.

Laitinen ei vastaa suoraan, kun häneltä kysyy, onko Rajavartiolaitos pystynyt selvittämään, mistä tuolloin oli kyse.

”Käännän tämän toisin päin niin, että tämän ilmiön aikana ja sen jälkeisessä tilannearviossa ja siihen liittyvien rikostapausten esitutkinnassa ilmeni yhä vähemmän sellaisia tekijöitä, joiden perusteella olisi voitu päätellä, että se oli spontaania siirtolaisuutta.”

LAITISEN kerrotaan olleen aikoinaan Kadettikoulun kuoron kantavia voimia. Lisäksi hän osaa soittaa trumpettia ja pianoa.

”Joskus teinipoikana haaveilin myös muusikon urasta. Aika äkkiä totesin, etteivät lahjat riitä, vaikka olinkin kovin innostunut. Kuorossa en ole laulanut sen jälkeen, kun Kadettikoulusta lähdin.”

Vanha opiskelutoveri kuvaa Laitista ”suorastaan erämieheksi”.

”Isäni oli aivan intohimoinen erämies. Kotona syötiin riistaa paljon. Hänellä oli metsäkämppä, jonka lunastimme veljen ja muutaman muun kanssa. Siellä me olimme todella paljon. Muistan hyvin, kun kakarana linttastiin polkua pitkin, kun tielle oli 3,5 kilometriä. Kaikilla oli omat kantamukset. Reppu selässä mentiin kuin kananpojat kämpälle.”

Laitisella oli joskus tapana Sallassa palvellessaan ruokatunnilla lähteä metsälle.

”Asuimme rajavartioasemalla. Äkkiä kotiin, kamppeiden vaihto, moottoripyörän selkään, haulikko niskaan ja ajo kolme minuuttia ja oltiin metsän keskellä. Puolikin tuntia kun käveli, saattoi jonkin riekon räppänän saada”, hän muistelee.

”Sitten kotiin, vähän soppaa ja takaisin töihin. Sellaista rajamiehen romantiikkaa.”

ILKKA LAITISEN nimi pomppasi julkisuuteen vuonna 2008, kun hallitus esitti häntä sisäministeriön uudeksi kansliapäälliköksi. Nimitysvaltaa käyttänyt tasavallan presidentti Tarja Halonen valitsi kuitenkin virkaan puoluetoverinsa Ritva Viljasen (sd), mikä aiheutti harvinaisen kiistan hallituksen ja presidentin välille.

Laitinen joutui samanlaiseen tilanteeseen taas vuonna 2012, kun kansliapäällikön haussa sisäministeri Päivi Räsästä (kd) epäiltiin poliittisesta virkanimityksestä, kun hän suosi kristillisdemokraattisen taustan omannutta Päivi Nergiä.

Kaihertavatko tapahtumat vielä?

Laitinen ottaa pöydältä karamellin ja laittaa sen suuhunsa.

”Ei. Se, että siitä kehittyi valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välinen vääntö, syytön mie siihen olen. Sama pätee vuoden 2012 valintaan, jolloin Päivi Nerg valittiin.”

RAJAVARTIOLAITOS on ollut vuosina 2013–2017 voimakkaiden säästötoimien kohteena. Samaan aikaan on tiedossa, että rajan ylittävän liikenteen määrä kasvaa, jolloin rajavartijoita tarvitaan lisää.

Viime vuonna Rajavartiolaitos saikin lisääntyvän työmäärän paikkaamiseksi lisää rahaa 200 työntekijän palkkaamiseen. Samalla pitää kuitenkin toimintamenoista säästää 15 miljoonaa euroa.

Mrtv:n lisäksi Rajavartiolaitoksen suunnitelmissa on kaksi muuta strategista hankintaa. Toinen on käytössä olevien kahden Dornier-lentokoneen korvaaminen ja toinen kahden ulkovartiolaivan eli Tursaan ja Uiskon peruskorjaus.

Rajavartiolaitoksen käytössä on neljä ulkovartiolaivaa, joista yksi eli Merikarhu on parhaillaan Välimerellä Frontexin käytössä. Nyt näyttää siltä, että jatkossa on varaa enää kolmeen alukseen, jolloin Merikarhusta luovuttaisiin.

Dornier-koneita ei välttämättä korvata uusilla lentokoneilla.

”En sano suoraan, että haetaan lentokoneita. On tehtäviä, joissa tarvitaan lentokonetta ja tehtäviä, jotka voidaan nykyään hoitaa miehittämättömillä ilma-aluksilla. Tätä pohditaan selvitystyössä.”

Minkälaisia tulevaisuuden uhkia näette?

”Rajavartiolaitoksella on neljä painajaista. Ensimmäinen on se, mikä on itärajan tilanne. Sen ennustettavuus on heikentynyt erityisesti vuodesta 2014 eteenpäin.”

Toiseksi Laitinen nostaa terrorismin.

”Päävastuu kuuluu poliisille, mutta aika äkkiä meille tulee soitto, kun jossakin poksahtaa. Näin kävi esimerkiksi Turun puukotusten yhteydessä.”

Kolmas painajainen on suurimittainen laiton maahantulo.

”Se horjuttaa yhteiskunnan rakenteita, aiheuttaa poliittisia kriisejä ja sellaisen hallinta on osoittautunut erittäin haasteelliseksi.”

Neljäntenä Laitinen nostaa suuren merionnettomuuden Suomenlahdella, jossa öljyä ja rahtia kuljettavien alusten reitit risteävät Helsingin ja Tallinnan välisten matkustaja-alusten reittien kanssa.

”Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen. Todennäköisyys, että jotain tapahtuu, kasvaa koko ajan.”