Uusi Suomi: Juha Sipilä: Tällaista siirtolaispolitiikkaa Suomi ajaa Eurooppaan

Uusi Suomi: Juha Sipilä: Tällaista siirtolaispolitiikkaa Suomi ajaa Eurooppaan 18.6.2018

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kävi Kultarannan keskusteluissa läpi Suomen tavoitteita Euroopan siirtolais- ja pakolaispolitiikassa. Sipilän mukaan Suomi pyrkisi kääntämään painopistettä turvapaikanhausta kiintiöpakolaisjärjestelmään. Tähän tarvitaan rajat ylittävän kansanvaelluksen rajoittamista, pääministeri linjasi.

Maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto repivät Euroopan unionin maita erilleen, mikä nousi useaan otteeseen esille Kultarannan keskustelussa unionin ongelmista. Muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen nosti yleisökysymyksessään esiin ”pakolaisongelman”. Hänen mukaansa ratkaisematon pakolaiskysymys on EU:n ristiriidoista suurimpia ja se on synnyttänyt myös unionin sisäiset äärioikeistolaiset liikkeet.

– Tämä on aivan keskeinen kysymys. Jos ei sitä pystytä ratkaisemaan, niin nämä ongelmat jatkuvat EU:n sisäisinä, Salolainen sanoi.

Hän kysyi panelisteilta, miten nämä ratkaisisivat pakolais- ja turvapaikkapolitiikan ongelmat. Pääministeri Sipilä naureskeli, pitääkö hänen löytää ratkaisu pakolaiskysymykseen minuutissa. Hän kertoi, minkälaista linjaa Suomi ajaa Euroopalle.

– Ensinnäkin meidän pitää auttaa ihmisiä lähempänä ongelma-alueita, lisätä rahoitusta juurisyiden hoitamiseen. Sitten kun kriisi on päällä, lähemmäksi kriisialueita täytyy perustaa kunnollisia leirejä, joissa on paremmat olosuhteet, Sipilä kertoi.

Hänen mukaansa pakolaisia tulisi pyrkiä ”pääsääntöisesti ottamaan kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta suoraan, ilman että on sellaista kansainvaellusta kuin vuonna 2015 oli”.

– Se edellyttää sitä, että meillä on ulkorajavalvonta kunnossa, on tehokkaat palautukset ja Schengen- ja Dublin-asetukset toimivat. Eli estetään tällainen maasta toiseen tapahtuva vaellus, Sipilä sanoi turvapaikanhakijoista.

Jos johonkin maahan tästä huolimatta tulee äkillinen suuri hakijavirta niin että ”kantokyky ylittyy”, täytyy EU:lla olla järjestelmä, jolla vastuuta jaetaan, Sipilä jatkoi.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi olevansa samoilla linjoilla Sipilän kanssa. Hän huomautti, että komissio on esittänyt seuraavaan EU:n budjettiin 35 miljardin euron määrärahaa maahanmuuttokysymyksen ratkaisuun, rajavalvonnan tehostamiseen ja uuden eurooppalaisen maahanmuuttolinjan luomiseen.

– Se on noin kolme kertaa enemmän kuin aiemmin, hän tarkensi panostuksen mittakaavaa.

Katainen huomautti keskustelussa, että tilanteen muuttaminen ei ole yksioikoinen tehtävä. Esimerkiksi kehityspolitiikan onnistuminen ei välttämättä tarkoittaisi tulijavirtojen pienentymistä vaan päinvastoin, vaikka pakolaisuus vähentyisikin.

– Mitä vauraammaksi Afrikka tulee, sitä vähemmän tulee pakolaisuutta, mutta sitä enemmän tulee muuta muuttoa, Katainen havainnollisti.

Sekä Katainen että Sipilä pitivät EU:n ja Euroopan suurimpana uhkana yhteisen arvopohjan murentumista. Tällä tarkoitettiin etenkin Unkarin kovia linjauksia maahanmuuttopolitiikassa.

Katainen kuitenkin toppuutteli puhetta EU:n suurista ongelmista.

– Venäjä on ainoa [valtio] lähialueella, jossa ei näytä olevan mitään ongelmia. Samoin Kiina on sellainen. Kaikissa demokratioissa on ongelmia, Katainen sanoi.

Keskustelu löytyy Yle Areenasta.