Vuonna 2017 rasistisia kiihottamisrikoksia koskevia epäilyjä tuli poliisin tietoon ennätysmäärä. Vuosina 2012–2016 poliisille on keskimäärin ilmoitettu noin 40 rikosepäilyä vuosittain. Viime vuonna kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tai sen törkeästä tekomuodosta ilmoitettiin yhteensä 197 kertaa.
Vihapuhe johtaa hyvin harvoin epäilyyn törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Rikoslakia uudistettiin vuonna 2011 niin, että kansanryhmän kiihottamisrikoksen tunnusmerkistöä täsmennettiin. Rikokselle tuli lakiin samalla myös törkeä tekomuoto.
Käytännössä törkeästä tekomuodosta ei ainakaan vuoteen 2016 päättyneiden tilastojen valossa ole tuomittu ketään.
Törkeä tekomuoto edellyttää lain mukaan, että kirjoituksessa kehotetaan tai houkutellaan vakaviin rikoksiin, kuten esimerkiksi rikokseen ihmisyyttä vastaan, joukkotuhontaan tai murhaan.
Valtionsyyttäjä Anu Mantila Valtakunnansyyttäjänvirastosta (VKSV) kertoo törkeän tekomuodon tulevan myös kyseeseen, jos viestissä houkutellaan sellaiseen väkivaltaan, että yleinen järjestys ja turvallisuus selvästi vaarantuvat.
Hän jatkaa, että julkaisun pitää aiheuttaa myös välitöntä, todennäköistä ja vähäistä suurempaa vaaraa. Teon pitää lisäksi olla kokonaisuutena arvioiden törkeä.
Esimerkiksi keskustelukommenteissa esitetyt, rasistiset tai jopa joukkotuhoa ihannoivat kirjoitukset voidaan kokonaisarvioinnissa katsoa perusmuotoisiksi rikoksiksi.
–Miten laajalle viesti on levinnyt, miten järjestäytynyttä toiminta on ollut ja miten laajaa pelkoa se on ollut omiaan herättämään, Mantila mainitsee arvioinnin perusteita.
Se, ettei törkeitä kansanryhmän kiihotusrikoksia ole juuri ollut viranomaistutkinnassa, ei Mantilan mukaan tarkoita, ettei tapauksia olisi.
–Onhan netti varsinainen kokoelma erilaisia ihmisiä ja verkostoja. Varmasti siellä puuhataan jotain.
Rikosepäilyt moninkertaistuivat 2017
Kiihottamiseen kansanryhmää vastaan liittyviä rikosepäilyjä ilmoitettiin poliisille vuonna 2017 moninkertainen määrä edellisvuosiin verrattuna.
Lännen Media pyysi Poliisihallitukselta tilastotietoja siitä, kuinka paljon poliisille on ilmoitettu kiihottamista kansanryhmää vastaan ja sen törkeää tekomuotoa.
Vuonna 2017 ilmoitettujen rikosepäilyjen määrässä on valtava piikki. Vuosina 2012–2016 poliisille on keskimäärin ilmoitettu noin 40 rikosepäilyä vuosittain. Viime vuonna kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tai sen törkeästä tekomuodosta ilmoitettiin yhteensä 197 kertaa.
Tämän vuoden alun perusteella tahti on tasaantunut.
Tyypillinen rikosnimike vihapuheessa
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on tyypillinen rikosnimike varsinkin verkon vihakirjoituksissa, joissa solvataan tai panetellaan jotain ihmisryhmää tai etnistä vähemmistöä.
Jos viesti levitetään joukkoviestimellä, kuten julkisessa internetissä, syyteharkinta on valtakunnansyyttäjällä. Syyteoikeus on korkealla siksi, että Suomessa sananvapaus on perusoikeus.
Mantilla kertoo, että vuonna 2017 kiihottamiset kansanryhmää vastaan työllistivät myös heitä aiempia vuosia enemmän.
Syyteharkintaan saapui Valtakunnansyyttäjävirastoon jo lokakuuhun mennessä 46 tapausta, mikä on noin kaksinkertainen määrä edellisvuosien tasosta. Määrässä on mukana uskonrauhan rikkomisia.
Mantilan mukaan määrän kasvua selittää Helsingin poliisissa vuonna 2017 aloittanut vihapuhetutkintaryhmä, joka on alkanut selvittää entistä aktiivisemmin vihapuherikoksia.
–Se näkyi meillä välittömästi rikosilmoitusten kasvuna, Mantila toteaa.
Ei selkeää määritelmää
Vihapuhetta ei ole selkeästi määritelty.
Euroopan neuvosto on suosituksessaan määritellyt vihapuheen ilmaisumuodoiksi, "jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen."
Tyypilliset rikosnimikkeet ovat Poliisihallituksen mukaan kunnianloukkaus, julkinen kehottaminen rikokseen, uskonrauhan rikkominen tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
Viimeisimpien tilastojen mukaan vuosina 2011–2016 kaikkiaan 27 ihmistä tuomittiin ensimmäisessä oikeusasteessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Viiden syytteet on hylätty. Tuomiot ovat usein sakkoja.
Lähteet: Poliisi, Tilastokeskus
Tekstit
