Vihreä Lanka: Voittivatko persut sittenkin? - hallituksen maahanmuuttolinjaus on salakavala

Vihreä Lanka: Voittivatko persut sittenkin? - hallituksen maahanmuuttolinjaus on salakavala 13.5.2015
Iltalehti: Tervetuloa muuttajat - rahareppu ja uusi työpaikka mukaan
Outi Alanko-Kahiluoto : Miksi hallitus haluaa sulkeutuvan Suomen? (blogi)

PERUSPORVARIHALLITUSTA sorvaavat Juha Sipilä, Timo Soini ja Alexander Stubb esittelivät keskiviikkona tiedotustilaisuudessa hallitusneuvottelujen tuloksena sovitun maahanmuuttolinjauksen. Ensi lukemalta vaikuttaa siltä, että vielä vappuaattona maahanmuutto-ohjelmansa perusteella tiukkoja maahanmuuton kiristysvaatimuksia vastauksissaan Sipilän kysymyksiin esittäneet perussuomalaiset olisivat hävinneet pelin.

Nopeasti näyttää siltä, että ainoa selkeä kiristys on lukukausimaksujen vaatiminen EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta. Pahaa verta herätetään laatimalla selvitys ”maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme”. Törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja ”yleiselle järjestykselle vaarallisten” henkilöiden maasta poistamista halutaan nopeuttaa, mutta sinänsä karkotus- ja käännytyslainsäädäntö vaikuttaisi pysyvän ennallaan. Hallitusneuvottelijat ovat sopineet myös - jännittävästi maahanmuuttopolitiikka-otsikon alla - terroristijärjestön toimintaan osallistumisen kriminalisoinnista.

Linjauksessa luvataan kuitenkin pitää Heidi Hautalan ministerikaudella 1050:een nostettu pakolaiskiintiö ainakin viime vuosien tasolla ja lieventää EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden tarveharkintaa: oleskelulupien myöntäminen ulkomaalaisille tiettyyn työhön olisi vähemmän sidoksissa siihen, miten paljon kortistossa on alan työttömiä. Kielenopetusta tehostetaan, tukihenkilötoimintaa ja lasten osallistumista varhaiskasvatukseen parannetaan.

Tiedotustilaisuudessa Soinilta ehdittiinkin kysyä takinkäännöstä kiintiöpakolaisten suhteen.

Suunnitelman tarkempi luenta paljastaa, että perussuomalaiset ovat sittenkin saaneet tavoitteitaan läpi, vaikka Soini ei ohjelman epämääräisten kirjausten suomilla kiristysmahdollisuuksilla tiedotustilaisuudessa leveillytkään.

Linjauksessa todetaan, että ”perheenyhdistämisen kriteereitä tarkennetaan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti”. Käytännössä epämääräinen kirjaus voi tarkoittaa perussuomalaisten vaatimaa todella voimakasta kiristystä kansainvälistä suojelua Suomesta saaneiden ihmisten mahdollisuuksiin saada perheensä Suomeen.

Kriteerien tarkentaminen tarkoittanee käytännössä tietyn tulotason tai varallisuuden vaatimista myös useimmilta humanitaarisista syistä Suomesta oleskeluluvan saaneilta ihmisiltä, jotta he saavat tuoda perheensä Suomeen. Ohjelmassa mainittu direktiivi ei kuitenkaan soisi mahdollisuutta kiristää perussuomalaisten aikeiden mukaisesti Suomen kansalaisten perheenyhdistämistä.

Tällä hetkellä esimerkiksi puolison ja kaksi lastaan Suomeen tuovan nettokuukausitulojen on oltava 2600 euroa, mutta toimeentuloedellytys ei koske useimpia humanitaarisista syistä tulleita. Oletuksena on, että humanitaarisista syistä tulleilta ei voi vaatia työllistymistä hyväpalkkaisiin töihin ehdoksi perheensä kanssa elämiseen. Perussuomalaiset ovat kampanjoineet tämän linjan muuttamiseksi.

Jos kiristys toteutuu, vain noin kolmasosa vuosittain kansainvälistä suojelua saavista - niin sanotun varsinaisen turvapaikan saaneet, voi tuoda perheensä ilman tulovaatimusta.

Erityisen kiinnostava on maahanmuutto-ohjelman kirjaus, että ”asumisperusteista sosiaaliturvajärjestelmää selkiytetään osana sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista”. Epämääräisestä lauseesta on luettavissa ensinnäkin se, että sosiaaliturvajärjestelmää ollaan uudistamassa. Toiseksi asumisperusteisuuden selkiyttäminen voi tarkoittaa mitä tahansa, mutta todennäköisesti sillä tarkoitetaan pyrkimystä vaikeuttaa Suomessa lyhyen aikaa työskentelevien EU-kansalaisten pääsyä sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.

Sosiaali- ja terveysministeriön viime kesänä aiheesta julkaiseman selvityksen lopputulema oli, että tarvetta välittömiin muutoshankkeisiin ei ole. Lyhytaikaisen työnteon perusteella etuuksien saaminen perustuu EU-lainsäädäntöön jasosiaaliturvajärjestelmän piiriin kuuluvia, lyhyen aikaa Suomessa työskenteleviä on suhteellisen vähän. Selvityksen mukaan Euroopassa ei ole näyttöä laajamittaisesta vilpistä aiheeseen liittyen eivätkä maahanmuuttajat turvaudu sosiaaliturvaan sen enempää kuin kantaväestökään, mutta aihetta on syytä tutkia lisää.

Myös sivulauseessa piilevä kirjaus viranomaisten tiedonvaihdon vahvistamisesta on suoraan perussuomalaisten ohjelmasta: sen päämääränä on lakkauttaa oleskeluluvat ulkomaalaisilta, jotka toistuvasti turvautuvat sosiaaliturvaan.

Tarkempi kiintiöpakolaiskirjauksen tarkastelu paljastaa, että sitoutumisella 1050 hengen pakolaiskiintiöön Suomi kuittaa EU:n sisäisen vastuunjaon pakolaisista.

EU-komissio esitteli keskiviikkona uuden maahanmuuttosuunnitelmansa, johon sisältyy ehdotus siitä, että jäsenmaat jakaisivat tasaisemmin vastuun EU:hun saapuvista pakolaisista. Viime vuonna 81 prosenttia kansainvälistä suojelua saaneista ihmisistä EU:ssa asettui Saksaan, Ruotsiin, Ranskaan, Italiaan, Britanniaan ja Hollantiin; Saksa otti yksin vastaan 26 prosenttia tulijoista ja Ruotsi 18 prosenttia. Uusi ehdotus on, että jos EU:hun saapuu suuria pakolaismääriä, käyttöön otetaan erityinen lainsäädäntö, jolla pakolaiset kiintiöitäisiin eri jäsenmaiden kesken.

Kyse ei lopulta ole kovinkaan merkittävistä ihmismääristä siinäkään epätodennäköisessä tapauksessa, että uusi vastuunjakolainsäädäntö ulotettaisiin koskemaan kaikkia EU:sta kansainvälistä suojelua saaneita ihmisiä. Viime vuonna heitä oli Eurostatin mukaan 185 000. Esimerkiksi komission Suomelle ehdottama 1,7 prosentin suuruinen kiintiö olisi viime vuoden tulijamäärissä merkinnyt 3182 ihmistä, kun viime vuonna Suomesta myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa sai 1346 ihmistä.

Viime vuosina määrä on ollut Suomessa 1200:n ja 1800:n välillä. Lisäystä EU:n uusi vastuunjakojärjestelmä toisi siis vuodessa noin 1650 ihmisen verran.

Lisäksi EU-komissio ehdottaa jäsenmaille yhteensä 20 000 kiintiöpakolaisen sijoittamista. Suomeen tulijoita olisi komission kaavan mukaan 293.

Komission mielestä vastuunjakoon osallistumisen tulisi olla pakollista. Kokoomuksen Stubb painotti tiedotustilaisuudessa, että hallitusneuvottelijat vaativat vastuunjaon vapaaehtoiseksi: käytännössä kyse lienee siitä, että Suomi ei halua osallistua vastuunjakoon. 1050 hengen pakolaiskiintiö jää ennalleen, mutta sillä torjutaan noin 1950 suojelun tarpeessa olevaa ihmisen tulo Suomeen. EU-linjapaperiin sisältyvä yksinäinen virke Välimeren ylittäjistä korostaa tiukaa linjaa "laittoman muuttoliikkeen" hallitsemisesta.

Myös työvoiman tarveharkinnan löysentäminen on tarkemmalla luennalla erittäin epämääräinen: kirjauksen mukaan tarveharkintaa lievennetään silloin, kun se on ”työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua, mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisen työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen”.

Erityisosaajiin ei kuitenkaan tälläkään hetkellä sovelleta työvoiman saatavuusharkintaa, vaan heille myönnetään erityinen erityisasiantuntijan oleskelulupa. Nähtäväksi jää, millaisia muutoksia kirjauksen perusteella on mahdolista tehdä.


__________________________________________________

Iltalehti: Tervetuloa muuttajat - rahareppu ja uusi työpaikka mukaan

Uusi hallitus ei erottele maahanmuuttajia kulttuurin, kielen, ihonvärin tai uskonnon perusteella, kirjoittaa Olli Ainola.

Uutta hallitusta kasaavat puolueet ottavat käyttöön vahvan taloudellisen ajurin maahanmuuttopolitiikassa. Perussuomalaiset ovat ottaneet niskaperseotteen tästä politiikan lohkosta, jonka sanamuotoja hionutta neuvotteluryhmää veti perussuomalaisten nuivaan siipeen kuuluva kansanedustaja Juho Eerola.

Maahanmuuttopolitiikan ydin on heti ensimmäisessä virkkeessä: Hallitus edistää huoltosuhdetta kohentavaa maahanmuuttoa.

Huoltosuhde ei ole absoluuttinen käsite vaan suhteellinen. Jos huoltosuhteen pitää kohentua, ei suinkaan riitä, että huoltosuhde pysyy ennallaan. Sen pitää parantua.

Tuoreimman tilastojulkistuksen mukaan Suomen taloudellinen huoltosuhde vuonna 2013 oli 137. Tuo tarkoittaa, että sataa työssäkäyvää kohden Suomessa oli 137 ei-työssäkäyvää ihmistä.

Uusi politiikka sallii se, että maahanmuuttajien joukossa on niitä, jotka eivät paranna huoltosuhdetta eli ovat työttömiä. Nämä muuttajat ovat kuitenkin poikkeustapauksia. Suuremmalla joukolla pitää olla mukanaan repullinen rahaa ja uusi työpaikka tiedossa jos tekee mieli Suomeen.

Jos maahanmuuttoa mitattaisiin vuosittain, jokaisessa vuosimuuttajaryhmässä pitäisi olla parempi huoltosuhde kuin mitä Suomessa kulloinkin on. Muussa tapauksessa Suomen huoltosuhde ei "kohenisi".

Tätä voi verrata vaikkapa siihen, että jos mukissa on haaleaa kahvia, ja haluaa juomansa lämpimämmäksi, on kaadettava päälle kuumaa kahvia. Haalea tai kylmä ei täytä ehtoa.

Linja kiristyy ajan mittaan sen vuoksi, että Suomen väestöllinen huoltosuhde heikkenee eli työikään tulevat ikäluokat ovat pieniä ja Suomen väestö vanhenee, mikä on omiaan heikentämään taloudellisesta huoltosuhdetta..

Mainio linjaus, vaan miten tuon toteuttaisi käytännössä? Ei aavistustakaan, mutta hallituksen sanasepot varmaan kertovat lähipäivinä.

lll

"Kohenemisen" lisäksi toinen tärkeä sana on "edistäminen". Hallitus edistää maahanmuuttoa. Tämä ei tarkoita sitä, että hallitus panee rajat kiinni, torjuu maahanpyrkijät tai seuraa sivusta välinpitämättömänä.

Kun hallitus edistää, se meinaa, että Suomi ryhtyy aktiivisesti houkuttelemaan maahanmuuttajia.

Entäpä muuttajamäärät?

Huoltosuhteen muutosta ei voi mitata pienistä muuttajamääristä. Vain väestötason suuret määrät kelpaavat. Vuosittain Suomeen pitää tulla kymmeniä tuhansia muuttajia, jotta mittari edes värähtäisi.

Periaatteessa hallituksen linjaus sallisi vaikka kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa.

lll

Perussuomalaiset ovat tänään allekirjoittaneet nämä periaatteet. Tämä on erittäin tärkeä linjaus, sillä samalla se kertoo vihdoin viimein, että perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki on pohjimmiltaan sittenkin kohdistunut maahanmuuton taloudellisiin haittoihin.

Perussuomalaiset on suvaitsevainen puolue. Uusi hallitus ei erottele maahanmuuttajia kulttuurin, kielen, ihonvärin tai uskonnon perusteella. Vain raha ratkaisee.

Olli Ainola

___________________________________________________

Outi Alanko-Kahiluoto : Miksi hallitus haluaa sulkeutuvan Suomen? (blogi)

Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen neuvottelijat ovat kehuneet hyvällä yhteishengellä, mutta kolmen kolpan EU- ja ulkopolitiikan linjaukset ovat yllätyksettömiä ja latteita: edistysaskeleita ei juuri oteta, takapakkia sen sijaan kyllä. Heikomman asema ei näillä linjauksilla parane. Olisiko kannattanut riskeerata yhteishenki jossakin kohdassa?

Kiintiöpakolaisten määrän Sipilän hallitus pitää ennallaan. Maailmassa on kuitenkin konfliktien seurauksena jo 51 miljoonaa pakolaista, mikä on enemmän kuin koskaan. Suomenkin vastuunottoa olisi kasvatettava sen mukaisesti, sillä Suomen kiintiö on pieni – tällä hetkellä vain 1050. Suomen hallituksen mielestä köyhä etelä saa selvitä ilman meidän apuamme. Myös jo leikatusta kehitysyhteistyötä hallitus aikoo leikata, mikä on yksisilmäistä ja itsekästä politiikkaa: kun kehitysyhteistyöstä leikataan, lisääntyvät erilaiset nälästä ja eriarvoisuudesta johtuvat konfliktit ja pakolaisten määrä kasvaa.

Sulkeutuva Suomi ei myöskään lupaa selvittää ulkomaisten työntekijöiden byrokraattisen saatavuusharkinnan poistamista, joka voisi luoda uusia työpaikkoja ja jonka kannalla Keskusta ja Kokoomus ovat aikaisemmin olleet.

Sipilän hallitus päätti myös ensi töikseen säätää EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukukausimaksut. Linjaus on järjetön, sillä lukukausimaksut romahduttavat kansainvälisten opiskelijoiden määrän ja kaventavat korkeakoulujemme kansainvälisyyttä. Meidän ei kannattaisi sulkea ovia muualta tulevilta lahjakkailta nuorilta. Maksuton koulutus on Suomelle kannattava investointi: jos 25 % valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista jää Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen, se riittää kattamaan maksuttoman koulutuksen kustannukset kansantaloudelle.

Positiivisena on pidettävä neuvottelijoiden linjausta, jonka mukaan oikeistokonservatiivinen hallitus ”kannustaa avoimeen keskusteluun maahanmuuttopolitiikasta, mutta rasismia ei sallita”. Toisaalta hallitus toteaa, että maassa tullaan laatimaan ”riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme”. Toki on tervettä, jos maahanmuuttopoliittinen keskustelu pohjautuu tosiasioille eikä asenteille. Ei kuitenkaan voi välttyä vaikutelmalta, että samaan lauseeseen on mahdutettu sekä ihmisarvoa kunnioittava että maahanmuuttajia kohtaan kriittisiä asenteita lietsova kirjaus.

Ylipäätään neuvottelijoiden mielessä näyttää olevan melko yksipuolinen vahvemman puolelle asettuva ”yhteiskuntasopimus”, jossa ei muisteta tulevia sukupolvia eikä maailman köyhimpiä. Hallituksen linjauksilla ei astuta etujoukkoihin vaan sulkeudutaan mökkiin ja toivotaan, että joku muu ratkaisee globaalit ongelmat – köyhyyden, ilmastonmuutoksen, pakolaisuuden – meidän puolestamme ja ilman meidän panostamme. Tämä on surullista, sillä meidän toivomme on vain ja yksinomaan avautumisessa ulos ja maailmaan, yhteistyössä ja kansainvälisyydessä. Vain niillä ratkaistaan aikamme politiikan suuret ongelmat ihmisoikeuksia ja -arvoa kunnioittavalla, tulevien sukupolvien oikeudet ja kestävä kehitys huomioivalla tavalla. Kannattaa välillä kokeilla näkökulman vaihtamista myös kolmen koplan ulkopuolelle.