Karjalan Maa: Rasistiset rikokset tarkempaan seurantaan Joensuun seudulla

Karjalan Maa: Rasistiset rikokset tarkempaan seurantaan Joensuun seudulla 12.11.2009
Viikko Pohjois-Karjala: Tukea rikosten uhreille 29.10.2009

Pohjois-Karjalan rasismitilannetta tarkkaillaan jatkossa aiempaa tiiviimmin. Järjestöjen, viranomaisten, koulujen ja poliisin edustajien yhteisestä 12 hengen työryhmästä on muodostettu säännöllisesti kokoontuva toimija, joka kartoittaa tilanteen. Aiemmin yhteistyön puute on jättänyt useimmat rasistiset rikokset kirjaamatta ja huomaamatta.

Rasistisen häirinnän tai rikosten kohteeksi joutuminen on useille maahanmuuttajille tuttua Joensuussa.
Työryhmä koottiin Joensuun monikulttuurisuusyhdistyksen (JoMoni) aloitteesta laajan 40 toimijan yhteispalaverin jälkeen. Aloite oli JoMonille luonteva, koska sen jäsenet kohtaavat rasismia ja joutuvat helposti myös ilkivallan kohteeksi.

- Useat Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen jäsenet ovat joutuneet ongelmiin kaupungilla rasismin vuoksi, ja sitten on yhdessä mietitty, mitä voisimme tehdä. Olemme pieni järjestö, eikä meillä yksin ole paljon keinoja auttaa, kuvaa JoMonin puheenjohtaja Alain Minguet.

Rikosuhripäivystyksen kautta rasistisia rikoksia on tullut tietoon muutamia vuodessa. Osa tapauksista ei ole johtanut poliisitutkintaan.
- Määrällisesti niitä on ollut silloin tällöin muutamia joka vuosi. Uhrit ovat halunneet pääasiassa keskustelua asiasta, ja osasta on tehty myös rikosilmoitus, sanoo aluejohtaja Jaana Rossinen Itä-Suomen Rikosuhripäivystyksestä.

___________________________________________

Viikko Pohjois-Karjala: Tukea rikosten uhreille

Venäjää äidinkielenään puhuva Sonja (nimi muutettu) muutti Joensuuhun viitisen vuotta sitten. Alussa kaikki meni mukavasti, mutta kun hän aloitti opinnot eräässä oppilaitoksessa, kaikki muuttui. Sonja joutui rasistisen kiusaamisen kohteeksi.
- Porukka otti minut vastaan normaalisti. Sitten eräs tyttö alkoi nimitellä minua ja nauraa minulle, kun en aina ymmärtänyt, mitä opettaja kysyi. Sitä jatkui vuoden verran. Kävin puhumassa asiasta koulun henkilökunnan kanssa useita kertoja. Asiaan ei kuitenkaan puututtu, Sonja kuvaa.

Hän kärsi tilanteesta. Käytännön oppitunneilla työtä tehdään ryhmässä. Kun nimittely jatkui sielläkin, opettaja pyrki välttämään sitä, että Sonja olisi ryhmässä. Hänelle ei kuitenkaan annettu mitään tekemistä, vaan hän joutui istumaan kahdeksan tunnin koulupäivän tyhjin käsin. Välttääkseen konflikteja opettaja tavallaan eristi Sonjan ryhmästä, eikä korjannut tilannetta.

- Eräällä oppitunnilla puhuttiin Venäjästä. Tämä tyttö sanoi, että Venäjä on paska maa ja ryssät paskolaisia. Hän katsoi minua silmiin osoittaen sanat minulle. Odotin, että opettaja reagoisi asiaan ja poistaisi tytön luokasta, mutta hän vain totesi, että Venäjä on meidän naapurimaa. Otin laukkuni ja menin kuraattorille, jolle sanoin ottavani yhteyttä poliisiin.

Rikosuhripäivystys tukee

Suomessa on toiminut viisitoista vuotta Rikosuhripäivystys (RIKU), jonka pääasiallinen rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Joensuussa, jossa sijaitsee myös Itä-Suomen aluetoimisto, toimintaa on ollut vuodesta 1995. Aluejohtaja Jaana Rossinen kertoo, että tärkeintä on tuottaa palveluja rikosten uhrien tukemiseksi.

- Uhri, tämän läheinen tai uhrin asiassa todistava voivat saada tukea ja neuvoja rikosprosessiin liittyvissä asioissa puhelimitse. Puhelinapua saa auttavassa puhelimessa, Help Line -puhelimessa ja juristin puhelinneuvonnassa. Lisäksi Internetin kautta voi ottaa yhteyttä. On myös mahdollista saada koulutettu vapaaehtoinen tukihenkilö prosessin eri vaiheisiin rikosilmoituksen tekemisestä, asianajotoimistoon, oikeusaputoimistoon sekä käräjäoikeuteen asti.

Sonja oli kuullut Rikosuhripäivystyksestä ja otti sinne yhteyttä. Hän sai tukihenkilökseen Galina Vasilenkon, joka toimii projektiohjaajana Ulrik-projektissa. Sen tarkoituksena on kehittää palveluja ulkomaalaistaustaisille rikoksen uhreille. Heitä voivat olla niin Suomessa asuvat kuin turistikin.

Koulussa järjestettiin palaveri, jonne Sonja meni yhdessä RIKU:n tukihenkilön kanssa. Tämä palaveri ei kuitenkaan tuonut ratkaisua asioihin. Sonjalle ehdotettiin siirtoa toiseen ryhmään, mutta hän ei halunnut, koska uusi ryhmä olisi taas vaikea. Opettajat päättivät siirtää sen toisen tytön. Nyt kuitenkin Sonja opiskelee eri ryhmässä, ja hän voi valmistua nopeammin tämän ryhmän myötä. Sonja joutui taas kerran kokemaan uuteen ryhmään liittymisen.

- Galinan neuvosta päätin tehdä ilmoituksen poliisille, joka otti ilmoituksen vastaan ja tutki asian. Myöhemmin syyttäjältä tuli päätös, ettei hän nosta syytettä. Otimme yhteyden asianajajaan, jonka avustuksella nostin kanteen, Sonja toteaa.

Tukea eri kielillä

Euroopan unionin puitepäätös vuodelta 2001 suosittaa, että rikoksen uhrilla on tukihenkilö ennen oikeudenkäyntiä, sen aikana ja jälkeen. Rikosuhripäivystys on Suomessa tällaisen palvelun tuottaja.

Valtakunnallinen auttava puhelin on enimmäkseen suomenkielinen palvelu. Help Line tarjoaa tukea suomeksi ja englanniksi, ja myöhemmin tavoitteena on palvella myös muilla kielillä, muun muassa venäjäksi. Rikunetissä saa palvelua suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Monet vapaaehtoiset tukihenkilöt osaavat eri kieliä.

- On tärkeää olla yhteinen kieli, mieluiten asiakkaan äidinkieli. Se on luottamuskysymys. Asiakkaan ja tukihenkilön väliin ei jää kulttuurieroja. Näin uhri ja tukihenkilö ymmärtävät toisiaan paremmin, Galina Vasilenko mainitsee.

Jo keskustelu tuo helpotusta. Ulkomaalaistaustaisella ei ole usein mahdollisuutta kertoa avoimesti asioista. Joskus he eivät halua kertoa kaikkea läheisilleen. Vasilenko pohtii, että ulkomaalaistaustainen tarvitsee yleensä enemmän tukea ja aikaa, koska hänen on vaikea ottaa yhteyttä viranomaisiin. Se voi johtua kieliongelmasta tai siitä, että hän ei uskalla.

Vapaaehtoisten voimin

Rikosuhripäivystystä ja tukihenkilötoimintaa hoidetaan vapaaehtoisten voimin, vaikkakin myös palkatut työntekijät osallistuvat takapäivystäjinä ja toimivat tukihenkilöinä. Vapaaehtoisia Joensuussa toimii 12 ja lisäksi paraikaa koulutuksessa on yhdeksän henkilöä, jotka valmistuvat tehtäväänsä tämän vuoden loppuun mennessä

- Tukihenkilöt ovat mukana käytännön läheisissä asioissa, kertovat miten asiat tapahtuvat ja kuuntelevat uhrin tuntemuksia. He myös ohjaavat asiakkaat asiantuntijoiden luokse. Juristit hoitavat juridiikan ja terapiapuoli terapian, Jaana Rossinen painottaa.

Toiminnan periaatteita ovat luottamus, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, tasa-arvoisuus, puolueettomuus sekä itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Asiakas tekee itse ratkaisunsa. Nämä periaatteet allekirjoittaa kolmisen vuotta vapaaehtoistyöntekijänä ollut Varpu (nimi muutettu), joka tuli mukaan tutun henkilön kautta. Hän menetti kerralla sielunsa tälle toiminnalle.

- Rikoksen uhriksi voi joutua kuka tahansa vaikka keskellä päivää. Se on aina järkyttävä kokemus. Olen oppinut ymmärtämään sen tärkeyden, että on joku, jonka kanssa jakaa pelkoa ja jännitystä. Tärkeää on toisen ihmisen läsnäolo, Varpu miettii.

Haastavaksi hän kokee tilanteet, kun lapsi tai nuori on joutunut rikoksen uhriksi. Oma haasteensa on myös kuulla puhelinpäivystyksessä vaikeita asioita kokemaan joutuneen ihmisen joskus hyvin tuskaisaakin puhetta. Silloin ei voi muuta kuin nöyränä kuunnella.

Uuden tuettavan henkilön kohtaaminen jännittää aina. Sitä aprikoi, miten tuettava suhtautuu tukihenkilöön. Hyväksyykö hän tämän. Ja ennen kaikkea luottaako. Luottamus on sellainen asia, joka rikoksen uhrilta on saatettu montakin kertaa rikkoa.

- Ei voi olla jättämättä jälkiä, kun kohtaa uhrin kasvokkain tai puhelimessa. Onneksi RIKU:ssa on tosi hyvä takapäivystys ja päivystysviikon jälkeen työnohjaus. Heti saa apua, jos tarvitsee. Olisipa työpaikoilla samanlaiset tukiverkostot, Varpu toivoo.

Lisää tietoa RIKU:sta saa osoitteesta www.riku.fi.

Teksti ja kuvat:
Tarja Partanen