Iltalehti: Inhimillisyyteen ja realismiin

Iltalehti, pääkirjoitus: Inhimillisyyteen ja realismiin 29.3.2010

Keskustelussa maahanmuutosta ei tule jahdata irrallisia sanoja kuin ennen "neuvostovastaisuutta".

Keskustelu maahanmuutosta sävytti viikonvaihteessa vihreiden ja Vasemmistoliiton puolue-elinten kokouksia. Väittelyssä on jo teologisia piirteitä. Jos ei käytä täsmälleen liturgian mukaisia sanontoja, leimataan rasistiksi tai heidän myötäilijäkseen.

Erityisesti on kiistelty Jutta Urpilaisen sanonnasta "maassa maan tavalla". Se on Lentävien lauseiden sanakirjan (toimittanut Maunu Sinnemäki 1982) mukaan suomalainen sananlasku. Fraasin käyttäjäksi on löydetty niin Timo Soini kuin Osmo Soininvaara.

Irrallisten sanojen teilaaminen muistuttaa "neuvostovastaisuuksien" jahtaamista suomettumiskaudella. Akateeminen Karjala-seuran jäsen puolestaan joutui maksamaan 1930-luvulla sakon puhuessaan "epäkansallisesti" esimerkiksi "kamerasta" eikä "valokuvauskoneesta".

Ei ole betoniin valettua suomalaista maan tapaa. Osaamme toisaalta ottaa ulkomailla huomioon isäntämaan olennaiset tavat - joskus hyvinkin nöyrästi.

Maan tapa tarkoittaa muun muassa lakien ja sopimusten mukaisia työehtoja, mutta myös keskeisten ihmisoikeuksien noudattamista. Täällä ei saa sallia esimerkiksi sukuelinten silpomista tai "järjestettyjä" avioliittoja.

Suomessa on kiistatta räikeää rasismia. Se on tuomittava etsimättä syitä maahanmuuton ongelmista.

Osittain verkkokeskustelu on vain paljastanut suomalaisuuden pimeän puolen, jonka muun muassa yleisönosastojen toimittajat työnsivät paperikoriin. Osa suomalaisista on ikiajat sättinyt "ryssiä" tai "hurreja", "punikkeja" tai "lahtareita". Sivistymättömyys on yksiselitteisesti sivistymättömyyttä.

Väittelyssä on sekoitettu käsitteitä. Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on kansainvälinen velvollisuutemme. Saa silti pohtia, olisiko maailman pakolaisten ongelmaa usein tehokkaampaa helpottaa heidän lähialueillaan.

Ahdistettuja on autettava. Rajanvedot ovat vaikeita, mutta kahden isoäidin tapaus osoitti joustavuuden tarpeellisuuden. Työperäisessä maahanmuutossa on korostettava saapujien mahdollisuuksia antaa panoksensa yhteiskunnallemme.

Maahanmuuttajat ovat auttaneet usein Suomea. Mannerheimista Adolfsen-Ahtisaareen monen merkkihenkilön juuria on ulkomailla.

Maahanmuutossa tarvitaan niin inhimillisyyttä kuin realismia.