Kansan Uutiset: Rasistisia rötöksiä ei pidetä skini-ilmiön uutena nousuna

Kansan Uutiset: Rasistisia rötöksiä ei pidetä skini-ilmiön uutena nousuna 16.2.2009

Joensuun skini-ilmiö oli reilut kymmenen vuotta sitten yleinen puheenaihe. Niinpä pilottitakkeihin ja maihinnousukenkiin sonnustautuneiden nuorten miesten ilmestyminen katukuvaan ja maahanmuuttajiin kohdistuneet uhkailut ja vahingonteot ovat herättäneet kysymyksiä: Ei kai taas? Miksi taas täällä? Eikö mitään ole opittu?

MATTI RONKAINEN

Joensuussa on rusikoitu maahanmuuttajien autoja, uhkailtu ja nimitelty. Nuorten miesten porukka on heilutellut hakaristilippuja ja pelotellut maahanmuuttajia. Maahanmuuttajia on myös hakattu.

– Autostani rikottiin ikkunat ja varastettiin radio ja takapenkki. Ei mennyt kuin kaksi päivää ja ikkunat oli rikottu uudestaan, kertoo viisi vuotta sitten Palestiinasta muuttanut mies.

Samalla parkkipaikalla vain hänen autoaan on vahingoitettu. Poliisi on tutkinut alkuvuoden aikana myös gambialais- ja libyalaissyntyisten miesten autoihin kohdistuneita vahingontekoja.

Vain osaa rötöksistä on tutkittu rasistisina. Pidätettyinä on ollut puolenkymmentä 18–24-vuotiasta miestä, joilla on entuudestaan rikostaustaa, pahoinpitelyjä ja vahingontekoja.

Monet pelkäävät

Maahanmuuttajien ja kantaväestön välille siltoja rakentavan uuden Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen puheenjohtaja Alain Minguet ei pidä viime aikaisia tapahtumia järjestäytyneenä äärioikeistolaisena toimintana.

– Kyse on enemmän ennakkoluuloista ja tietämättömyydestä.

Hän on kuitenkin huolissaan, että ilmapiiri on kiristynyt ja pitää uhkana välinpitämätöntä suhtautumista maahanmuuttajien asioiden hoitoon.

Ihmisen ei pitäisi Joensuussakaan pelätä sen vuoksi, että on tullut muualta. Monet kuitenkin pelkäävät.

Maahanmuuttajapiireissä ihmetellään, kun viranomaisia on vaikea saada puuttumaan topakasti uhkailuihin. 90-luvullakin asioita vähäteltiin aluksi; pojat ovat poikia sanottiin.

Koventunut ilmapiiri

Tutkija Vesa Puuronen ei pidä Joensuun tapauksia poikkeuksellisina.

– Rasistisia ilmiöitä on ollut muuallakin. Poikajoukko ei ole poliittinen toimija, mutta se kuvaa ajan henkeä. Ilmapiiri on koventunut.

Hän viittaa esimerkiksi perussuomalaisten menestykseen kunnallisvaaleissa. Keskustelussa maahanmuuttopolitiikasta on ollut äärioikeistolaisia sävyjä, joissa monet näkevät rasistisia piirteitä.

– Ennakkoluuloja ruokkiva puhetapa on tullut ikään kuin hyväksyttäväksi, tutkija pohtii.

Esimerkiksi paraikaa menossa olevan kirkon Yhteisvastuu-keräyksen yhteydessä on yllättävän paljon ilmennyt vihanlietsontaa. ”En anna rahaa, kun osa menee maahanmuuttajille” -asennetta on höystetty rasistisin solvauksin.

Puuronen pitää tärkeänä, että niin Joensuussa kuin muuallakin puututaan asioihin.

– Yhteisön sairauteen pitää yhteisön puuttua. Rasismi ei ole hyväksyttävää ja piste.

Ohjelmia on, resursseja puuttuu

Joensuussa asuu reilut 1 200 ulkomaiden kansalaista, noin 50 eri kansallisuutta. Määrä lisääntyy muun muassa eri oppilaitosten opiskelija-, harjoittelija- ja asiantuntijavaihdon myötä.

Osana kaupungin kansainvälistä strategiaa on laadittu Kulttuurisesti monimuotoistuva Joensuu -ohjelma, jonka mukaan syrjintään tai rasistisiin toimiin on puuttuva välittömästi ja ”nollatoleranssin” periaatteella.

Maakunnallisilla toimijoilla on oma ohjelma, jonka mukaan monikulttuurisuudesta halutaan voimavara. Maahanmuuttajille on laadittu oppaita palveluista.

Viisaat ovat istuneet palavereissa ja aineistoja on syntynyt. Käytännön toimia on pakerrettu SPR:n sosiaaliturvayhdistyksen, monikulttuurikeskus Vatakan ja eri kansalaisjärjestöjen piirissä.

Alain Minguet haluaa, että kaupunki ja muut viranomaiset osoittaisivat työhön myös resursseja.

– Joensuu on satsannut neuvontapisteeseen puoli henkilöä, kun esimerkiksi Kuopiossa on neljä henkilöä.