Promo-lehti: Anna Rastas: Rasismia ei pidä ohittaa

 Promo-lehti 2/2007: Anna Rastas: Rasismia ei pidä ohittaa (pdf)

– Rasismi on laaja ja moniulotteinen ilmiö. Rasismi on aina ilmiö, joka on eri tavoin totta eri ihmisille. Siksi se, mitä itse kukin tietää rasismista esimerkiksi Suomessa, riippuu pitkälti siitä, mikä on oma asemamme rasismin värittämässä todellisuudessa, sanoo rasismin tutkija Anna Rastas.

Meidän on luovuttava ajatuksesta, että vain meidän ”valkoisten suomalaisten” näkemyksemme joidenkin sanojen loukkaavuudesta tai yleensä siitä mikä on rasismia, painaa keskustelussa.

Vähemmistövaltuutettu: Etniset vähemmistöt ja hallitusohjelma

Vähemmistövaltuutettu: Etniset vähemmistöt ja hallitusohjelma - Kohti todellista yhdenvertaisuutta etnisesti hyvinvoivassa Suomessa

Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuus syvenee. Maahanmuutto lisääntyy ja perinteiset vähemmistömme elävät elämäänsä yhteiskunnassamme.

Etnisesti monimuotoistuvassa Suomessa oikeudenmukaisuus ja hyvinvointi perustuvat aitoon yhdenvertaisuuteen ja ihmisten väliseen kunnioitukseen. Yhdenvertaisuus tuo yhteiskuntaamme elinvoimaa ja vaurautta. Se on myös hyvien etnisten suhteiden perusta.

Vähemmistövaltuutetun asiakastyö vahvistaa kuitenkin yhä uudelleen ne tutkimustiedot, joiden mukaan valtaosa etniseen vähemmistöön kuuluvista kokee jatkuvasti syrjintää esimerkiksi työelämässä tai palveluissa. Myös yhteiskuntamme perusteita nakertava rasismi tuhoaa monen ihmisen arkipäivää. Oheiset tavoitteet eivät edellytä merkittäviä uusia taloudellisia panostuksia, vaan pikemmin olemassa olevien keinojen parempaa hyödyntämistä. Ja tärkein resurssi on lopulta tahto.


Syrjintään työelämässä ei ole varaa

Merkittävä osa etnisten vähemmistöjen syrjintäkokemuksista liittyy työhönotossa väitettyyn syrjintään. Ennakkoluulot ja osaamattomuus ovat tuhlausta.

Työnantajilla tulisi olla tasa-arvolain kaltainen velvollisuus ansiovertailun tekemiseen, jotta valvontaviranomaisella olisi mahdollisuus arvioida mahdollista syrjintää. Työsuojeluviranomaisia tulisi velvoittaa tehokkaammin valvomaan syrjinnän kiellon toteutumista rekrytoinnissa ja muualla työelämässä.

Maahanmuutto politiikkaohjelmaksi

Työmarkkinoiden ja yritystoiminnan kansainvälistyessä ja maahanmuuton lisääntyessä maahanmuuttopolitiikka on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti yhä merkityksellisempää politiikkaa.

Halutun maahanmuuton tavoite ei ole kuitenkaan realistinen, jos täällä asuvat maahanmuuttajat viestittävät tulleensa Suomessa syrjityiksi ja kokeneensa lupajärjestelmän byrokraattiseksi ja kankeaksi. Nykyisellään lupajärjestelmä ei mahdollista työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäämistä. Monet Suomessa asuvat maahanmuuttajat muuttavat myös pois.

Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen 19.10.2006 maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta. Sen keskeisiä tavoitteita ovat työperusteisen maahanmuuton lisääminen sekä monikulttuurisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen. Ohjelma on tarkoitus toteuttaa konkreettisemmalla toimenpideohjelmalla. Maahanmuuttopoliittinen ohjelma on kokonaisvaltaisuudessaan myös merkittävä hyvien etnisten suhteiden ja yhdenvertaisuuden edistämisen asiakirja.

Tehokas toimeenpano edellyttää hallinnon eri alojen uskottavaa yhteistyötä sekä ohjelmahankkeelle suunnattua erillisrahoitusta. Toteuttaminen tulisi ottaa yhdeksi uuden hallituksen politiikkaohjelmaksi ja toteuttaa ohjelmajohtamisen kehittämishankkeen suosituksia noudattaen.

Politiikkaohjelmassa olisi mahdollista arvioida myös tarpeet vahvempaan maahanmuuton poliittiseen ohjaukseen ja toimeenpanoon. Tähän liittyy myös kysymys eri ministeriöiden työnjaosta tai muista viranomaistoiminnan muutoksista.

Romanien ja saamelaisten perusoikeudet on vihdoin turvattava

Romanien asema on eri elämänalueilla edelleenkin erittäin huono. Tämä tulee toistuvasti esiin yhtenä vakavimmista ihmisoikeusongelmistamme sekä omissa havainnoissamme että kansainvälisissä raporteissa. Romaniväestössä huono-osaisuus periytyy. Laajamittainen syrjäytymisvaara on todellinen.

Tietoa on, mutta toimet ovat olleet riittämättömiä ja toisiinsa koordinoimattomia. Kaikki soveltuvat hallinnonalat tulisi velvoittaa yhteistyössä romaniväestön edustajien kanssa kohentamaan romanien asemaa tuntuvasti ja todellisesti. Ministeriöiltä tulisi edellyttää toimintaohjelma, jossa asetettaisiin konkreettiset tavoitteet romanien syrjäytymiseen ehkäisemiseksi muun muassa työelämässä, koulutuksessa ja asumisessa. Ohjelman toteutumista tulisi arvioida hallituskauden puolivälissä.

Saamelaisten vaikeimmat ongelmat liittyvät maankäyttöön saamelaisalueella sekä tosiasiallisiin mahdollisuuksiin ylläpitää valtakunnassa saamen kieltä ja kulttuuria. Saamelaisten kielelliset oikeudet eivät toteudu saamen kielilain edellyttämällä tavalla.

Maanomistuskysymyksen ratkaisemiseksi esiteltiin hallitukselle viime syksynä uskottava malli. Tämän pohjalta tulisi nyt työtä jatkaa.

Rasistista häirintää ei tarvitse sietää

Merkittävä osa syrjinnästä ja rasistisesta häirinnästä tapahtuu yksityisten ihmisten välillä. Siihen ei useinkaan pystytä nykyisin säännöksin puuttumaan.

Etnisiä vähemmistöjä tulee suojata nykyistä paremmin vahvistamalla lainsäädännön keinoja puuttua yksittäisten ihmisten väliseen rasistiseen häirintään ja syrjintään.

Nettirasismiin puututtava tehokkaammin

Internet on tällä hetkellä rasistisen kiihotuksen keskeisin foorumi. Viranomaiset ovat tällä hetkellä neuvottomia.

Tähän tulisi määrätietoisesti kehittää keinoja, esimerkiksi hyödyntämällä kokemuksia lapsipornografian levittämiseen puuttumisesta.

Rikoslainsäädäntöä tulee täsmentää niin, että sekä etnisiin yhteisöihin että yksilöihin kohdistuvaan kunnianloukkaukseen voidaan puuttua yhtäläisesti.

Tieto ja neuvot ehkäisevät vaurioita

Rasismi ja syrjintä ovat ihmisarvoa syvästi loukkaavia kokemuksia. Ihminen jää vielä liian usein yksin kokemuksensa kanssa. Tietoa näistä tapahtumista ei myöskään ole koottu.

Kuntiin tulisi luoda tätä varten tuki-, neuvonta- ja raportointijärjestelmä esimerkiksi yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kehittämisessä tulisi varmistaa alueellisuus.

Yhdenvertaisuudesta vahvempi politiikka

Yhdenvertaisuus ja rasismin vastainen politiikka ovat tulossa eurooppalaisittain ja kansainvälisesti yhä näkyvämmäksi. Euroopan unionin toimenpiteet ovat yhä tuntuvampia ja kohdennetumpia.

Suomalainen yhteiskunta on perusluonteeltaan yhdenvertainen. Tämä sinänsä aiheellinen ylpeys ei yksistään riitä vanhojen ongelmien ja uusien haasteiden ratkaisemiseksi. Tarvitaan myös edistyksellistä politiikkaa.

Yhdenvertaisuuden edistäminen on ministeriöhallinnossa hajallaan ja saa vähän huomiota. Sille tulisi antaa suurempi poliittinen näkyvyys ja eri toimien yhteensovittamista tulisi vahvistaa. Tavoitteellisen ja suunnitelmallisen yhdenvertaisuustyön velvoitetta tulisi julkisessa hallinnossa ylipäätään jämäköittää.

Ulkopolitiikka-lehti: Suomi hakee uutta suuntaa maahanmuuttopolitiikalle

Tommi Turunen kirjoittaa Ulkopolitiikka-lehteen maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin ja vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen maahanmuuttopoliittisista näkemyksistä. Thorsin mukaan Suomen maine turvapaikanhakijoiden kohtelussa vaikuttaa siihen, saammeko houkuteltua ulkomaista työvoimaa. Thors haluaa parantaa turvapaikanhakijoiden kohtelua ja tutkia ovatko turvapaikkojen myöntämisperusteet liian kireät. Kiintiöpakolaisten määrää pitäisi lisätä.

Kirjoittajan mukaan entisellä sisäministeri Kari Rajamäellä oli tapana maalailla maahanmuuttoon liittyviä uhkakuvia ja liittää maahanmuuttopolitiikka osaksi terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Rajamäki sai pistävää kritiikkiä muun muassa kansalaisjärjestöiltä, vihreiltä ja demarinuorilta, jotka syyttivät ministeriä maahanmuuttajien leimaamisesta.

Vähemmistövaltuutettu Puumalaisen mielestä uusi maahanmuuttoministeri on aloittanut lupaavasti ja hänellä on kokonaiskuva hallussa sekä aitoa halua muuttaa asioita. Lisäksi hän on tuomassa maahanmuuttopolitiikkaan käytännöllisyyttä dogmaattisuuden tilalle. "Viime kädessä tulokset tietysti ratkaisevat”, kommentoi Puumalainen.

Ulkopolitiikka-lehti:
Suomi hakee uutta suuntaa maahanmuuttopolitiikalle
2/2007

.

Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2006

Vähemmistovaltuutetun vuosikirjassa käydään läpi vuoden 2006 tapahtumat vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen ja hänen sijaisenaan toimineen Rainer Hiltusen näkökulmasta. Vähemmistövaltuutettu mm. teki poliisille syyttämispyynnön ikkunaan ripustetusta natsilipusta, otti yhteyttä kuluttajavirastoon etnisesti arveluttavien makeiskääreiden takia ja kiinnitti erään televisiokanavan huomion etnistä ryhmää stereotyyppisesti kuvaavaan lastenohjelmaan. Valtuutettu antoi lausuntonsa 22 karkotusesityksestä ja päätyi joka kerta vastustamaan karkotusta.

Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2006 (pdf)

[...]
Pulmallisempaa on, että Internetissä voi helposti esiintyä anonyyminä, eikä tekijän henkilöllisyyttä aina saada selville. Lisäksi rikollista materiaalia ei välttämättä saada pois Internetistä, jos palvelin on esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa sananvapauden laaja tulkinta mahdollistaa myös ääriaineiston levittämisen.
[...]
Yksityishenkilön nimittely ”ryssäksi”tai ”neekeriksi”on kunnianloukkausrikos. Tämän vuoksi tulisi Internet-sivustojen valvonnassa kiinnittää huomiota näiden sanojen käyttöön. Mainittujen sanojen käyttäminen ryhmistä voi puolestaan täyttää kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön.
[...]
Natsilipun esillä pitäminen

Valtuutettu pyysi poliisia tutkimaan, täyttikö ison hakaristin tai rautaristilipun ripustaminen ikkunaan kiihottaminen kansanryhmää vastaan –rikoksen tunnusmerkistön. Poliisi katsoi, ettei kyse ollut rikoksesta. Esitutkinnassa kantaa kuitenkin perusteltiin rikoslain 11:8 muotoilulla, joka ei ole ollut voimassa olevaa lainsäädäntöä. Valtuutettu teki asiassa syyttämispyynnön esittämällä muun muassa, että rikoslain säännöksen 11:8 tunnusmerkistö täyttyy huolimatta siitä, syntyykö tekijän tavoittelema kiihotus kansanryhmää vastaan vai ei. Toisin sanoen seurausta ei vaadita. Tämän lisäksi poliisilaitosta pyydettiin kouluttamaan henkilökuntaansa mainitun pykälän sisällöstä, soveltamisesta ja tulkinnasta.

Syyttämispyyntö otettiin ratkaistavaksi valtakunnansyyttäjänvirastoon. Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, että vaikka sinänsä on mahdollista, että lipun asettaminen mainitulla tavalla täyttää rikoslaissa asetetun levittämistunnusmerkistön, ei asiassa ollut syytä epäillä rikosta. Päätöstä perusteltiin muun muassa: ”Se, että teolta vaaditaan tietynlaista kiihotuksen piirrettä supistaa tunnusmerkistöä siitä, mitä se olisi puhtaasti sanamuodon perusteella tarkasteltuna.” Lisäksi todettiin, että kiihottamis-sana sisältyy säännöksen nimikkeeseen. Valtuutetun käsityksen mukaan rikostunnusmerkistön nimike ei kuitenkaan saisi kaventaa itse tunnusmerkistön antamaa rikosoikeudellista suojaa.
[...]
Rasistinen lehtikirjoittelu

Toimintavuoden aikana kiinnitettiin huomiota lehdissä julkaistuihin kirjoituksiin, joiden arvioitiin olevan ulkomaalaisia loukkaavia ja vahvistavan ennakkoluuloja ja kielteistä suhtautumista maahanmuuttajiin. Syrjintään kannustavaan lehtikirjoitteluun puuttuminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista, koska syytekynnys kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan on asetettu melko korkealle.
[...]
Makeispakkaukset

Vähemmistövaltuutetun tietoon saatettiin asiakasyhteydenoton kautta kahden makeisvalmistajan makeiskääreen loukkaavuus. Asiakas koki, että kyseisissä kääreissä mustaihoiset ihmiset kuvataan isohuulisiksi, korvakoruja käyttäviksi, isosilmäisiksi pelleiksi. Kuvaa pidettiin rasistisena karikatyyrina tummaihoisista ihmisistä ja tästä syystä loukkaavana.

Vähemmistövaltuutettu katsoi, että käärepaperien ja pakkausten ulkoasua voidaan pitää etnisesti arveluttavina. Tuotepakkausten ulkoasu saattaa loukata tummaihoisia ihmisiä. Kuvien pitkä käyttöikä ja perinteiden vaaliminen ei tee kuvien käytöstä hyväksyttävää. Koska asia koski kuitenkin kuluttajasuojalain säännösten noudattamista, valtuutettu siirsi asian kuluttajaviraston käsiteltäväksi.

Toinen makeisvalmistaja on ilmoittanut muuttavansa makeiskääreen ”monikulttuuriseen yhteiskuntaan sopivammaksi” vuoden 2007 aikana.
[...]
Televisio ja stereotypiat

Valtuutettu kiinnitti erään tv-kanavan huomiota lastenohjelmassa esitettyihin stereotyyppisiin kuvauksiin tietystä etnisestä ryhmästä ja riskiin, että lastenohjelmat saattavat vahvistaa etnisiä vähemmistöjä kohtaan tunnettavia ennakkoluuloja. Tv-kanavaa pyydettiin huomioimaan ko. seikat valitessaan lastenohjelmia jatkossa. Valtuutettu totesi, että lapset ovat erityisen tärkeä ryhmä, kun on kyse yhdenvertaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistämisestä.
[...]
Vähemmistövaltuutetun käsityksen mukaan rasistinen motiivi tulisi kirjata tutkintarekisteriin aina kun joku tapaukseen kytkeytyneistä tuo esiin epäilyn rasistisesta motiivista. Esimerkiksi Iso-Britannian poliisin käyttämän määritelmän mukaan rasistinen tapaus on mikä tahansa sellainen tapaus, jonka uhri tai kuka tahansa muu henkilö katsoo rasistiseksi. ( “A racist incident is any incident which is perceived to be racist by the victim or any other person”). Poliisin ei myöskään tulisi poissulkea rasistista motiivia tapauksiin liittyvissä julkisuuteen annetuissa kannanotoissa, koska tällainen on tulkittavissa niin, ettei väitettä arvioida vakavasti. Rasistisen motiivin olemassaolo tulisi arvioida vasta tuomioistuimessa asiaa lopullisesti päätettäessä.
[...]
Rasistinen motiivi on ollut rikoslaissa mainittu tuomion koventamisperuste vuoden 2004 alusta lähtien. Kuitenkaan ei kummankaan edellä mainitun rikoksen käsittelyn yhteydessä syyttäjä vaatinut rangaistuksen koventamista rasistisen motiivin perusteella, vaikka ainakin toisessa tapauksessa kuulustelupöytäkirjoista ilmeni väkivallantekoa edeltänyttä rasistista huutelua.
[...]
Se mikä ymmärretään rasistiseksi motiiviksi, voi vaihdella henkilöstä toiseen. Tästä syystä on mahdollista ettei rasistista motiivia aina oteta huomioon. Sitä, ettei tekoja pidetty rasistisina on perusteltu muun muassa sillä, että rikoksen tekijällä on myös ulkomaalaisia ystäviä.
[...]
Valtuutettu antoi lausuntonsa 22:sta karkotusesityksestä. Vaikka ulkomaalaislain edellyttämä karkotusperuste sinänsä oli osoitettavissa jokaisessa esityksessä, valtuutettu päätyi kuitenkin vastustamaan niitä. Osalle karkotettavaksi esitetyistä oli valtuutetun arvion mukaan kehittynyt Suomeen siinä määrin vahvoja siteitä, ettei karkottamisen puolesta olevia seikkoja voinut pitää karkottamista vastaan olevia seikkoja painavampina kokonaisharkinnassa. Osassa tapauksia valtuutettu katsoi, että karkottamiselle olisi ollut kokonaisharkinnan jälkeenkin vahvoja perusteita. Tästä huolimatta valtuutettu päätyi vastustamaan myös näitä karkotuksia, Somalian epävakaaksi arvioidun tilanteen vuoksi.

Ylioppilaslehti: Sisäänheittäjä

Ylioppilaslehti: Sisäänheittäjä 30.3.2007

Annika Forsanderista tulee huhtikuun alussa Helsingin ensimmäinen maahanmuuttoasioiden johtaja. Kansainvälinen työ tutkijana vaihtuu virkamiestehtäviin kaupungin valtavassa organisaatiossa, jonka 38 000 työntekijästä vain kaksi prosenttia on maahanmuuttajia. Yksi Forsanderin uusista haasteista on pohtia, kuinka osuutta saataisiin lisättyä.

HS: Ulkomaalaisvirasto alkaa käännyttää turvapaikanhakijoita Pohjois-Irakiin

Helsingin Sanomat:
Ulkomaalaisvirasto alkaa käännyttää turvapaikanhakijoita Pohjois-Irakiin
Turvapaikanhakijoiden määrä laskussa
Uvi haluaa lisätä keskustelua kansalaisjärjestöjen kanssa
29.3.2007

Ulkomaalaisvirasto (Uvi) alkaa käännyttää pohjoisirakilaisia turvapaikanhakijoita takaisin kotiseuduilleen. Tähän asti irakilaiset turvapaikanhakijat ovat saaneet Suomesta vähintään tilapäisen oleskeluluvan, koska palautuksia Irakiin on pidetty teknisesti mahdottomina esimerkiksi luotettavien lentoyhteyksien puuttumisen vuoksi.

Uvin mielestä palautuksista on tullut mahdollisia kolmeen Pohjois-Irakin kurdimaakuntaan: Dohukiin, Arbiliin ja Suleimaniin.

Se voi merkitä huomattavan monelle irakilaiselle lähtöpasseja Suomesta, sillä Uvin turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan suuri osa irakilaisista turvapaikanhakijoista on ollut kotoisin juuri näiltä alueilta.

Ulkomaalaisvirasto päätti uudesta linjauksesta tällä viikolla, eikä se ole tehnyt vielä yhtään käännytyspäätöstä.

-----

Turvapaikanhakijoiden määrä on alkuvuoden tietojen perusteella edelleen laskussa. Tammi-helmikuun aikana Suomesta haki turvapaikkaa yhteensä 221 ihmistä. Koko viime vuonna hakijoita oli yhteensä yli 2 300.

Eniten turvapaikanhakijoita saapui alkuvuonna Suomeen Irakista, yhteensä 43. Seuraavaksi suurimmat hakijaryhmät tulivat Serbiasta, Venäjältä ja Turkista.

-----

Ulkomaalaisviraston (Uvi) ylijohtaja Jorma Vuorio ehdottaa, että Uvin yhteyteen perustettaisiin Ruotsin tapaan eräänlainen neuvottelukunta pohtimaan viraston toimintaa.

Hänen mukaansa siihen voisi tulla edustajia Uvin lisäksi esimerkiksi eduskunnasta, ministeriöistä ja kansalaisjärjestöistä kuten Amnestystä, Ihmisoikeusliitosta ja Suomen pakolaisavusta.

Neuvottelukunta voisi avoimesti keskustella Uvin tavasta soveltaa lakeja ja tehdä päätöksiä.

Neuvottelukunta ei kuitenkaan olisi valvontaelin, eikä sillä olisi päätösvaltaa Uvin asioissa.

Ylijohtaja Vuorion mukaan ajatustenvaihto voisi auttaa sekä Ulkomaalaisvirastoa omassa työssään että ulkopuolisia ymmärtämään Uvin toimintaa.

Vuorio myöntää, että ehdotuksen taustalla on Ulkomaalaisviraston ajoittain saama kielteinen julkisuus.

"Minulla on tunne, ettei poliisiakaan seurata yhtä tarkasti kuin meitä", Jorma Vuorio toteaa.

Ylijohtaja arvelee, että Uvin saama kielteinen julkisuus johtuu viraston toimialasta. Ulkomaalaisasiat herättävät herkästi erilaisia tunteita.

YLE: Kylähullut-yhtye saa moitteita vähemmistövaltuutetulta

YLE uutisten mukaan vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen paheksuu Kylähullut-yhtyeen tekemää kappaletta Lisää persettä rättipäille. Vähemmistövaltuutetusta kappale osoittaa huonoa makua ja on muslimeja loukkaava. Puumalaisen mukaan kappale ei kuitenkaan täytä rikoksen tunnusmerkkejä.

YLE Uutiset:
Kylähullut-yhtye saa moitteita vähemmistövaltuutetulta
15.3.2007

Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen paheksuu tunnettujen suomalaismuusikoiden tekemää kappaletta, jossa muslimeja nimitetään rättipäiksi ja sotien syyksi esitetään se, että he saavat liian vähän seksiä.

Kylähullut-yhtyeen kappaleessa soittaa kansainvälisestikin tunnettuja artisteja, muun muassa Children of Bodom -yhtyeen Aleksi Laiho ja Nightwishin Tuomas Holopainen.

Tekijöiden mukaan kappale Lisää persettä rättipäille on tehty huumorilla, eikä sitä siksi pidä ottaa liian vakavasti. Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen kuitenkin sanoo, että hänestä kappale osoittaa huonoa makua ja on selvästi muslimeja loukkaava. - Jo kappaleen nimessä on hyvin halventava nimitys. Monilla ihmisillä ei ole mitään tekemistä näiden asioiden kanssa, ja heitä tällainen nimittely loukkaa. Tämä kohdistuu myös Suomessa asuviin muslimeihin. Puhutaan loukkaavasti ja halventavasti ja vahvistetaan stereotypioita, jotka eivät vastaa ainakaan omaa käsitystäni.

Puumalaisen mukaan kappale ei silti täytä rikoksen tunnusmerkkejä. Kyseeseen tulisi lähinnä pykälä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, joka sisältää myös halveksunnan. Sen kynnys on kuitenkin ollut Puumalaisen mukaan varsin korkea. - Suomessa on perinteisesti huonoa makua ja arvostelemattomuutta suojattu sananvapaudella. Näin saattaisi käydä tässäkin tapauksessa, vähemmistövaltuutettu sanoo.
[...]

Heidi Hautala: Uusia avauksia - vai pää pensaaseen?

Heidi Hautala: Uusia avauksia - vai pää pensaaseen? 11.3.2007

Maahanmuuttoasiat ovat aika herkkiä, huomasin taas, kun olimme perjantaina Anni Sinnemäen ja Tapio Laakson kanssa julkistaneet vihreän maahanmuutto-ohjelman.

Lauantain leppoisat aamukahvit olivat menneet väärään kurkkuun eräiltä, jotka olivat lukeneet minun ehdottaneen maahanmuuttajille kiintiöitä yrityksiin.

Maa, jossa Helsingin Sanomien NYT-liitteen mukaan melkein 40 prosenttia kyselyyn vastaajista sulkisi rajat maahanmuuttajilta, on vaarassa kuihduttaa kansantaloutensa väestön ikääntyessä. Maahanmuuttajia tarvitaan, muun uskotteleminen on tosiasioiden kieltämistä.

Turun Sanomat: Vihreiden Hautala haluaa työpaikoille kiintiöt maahanmuuttajille

Turun Sanomat kirjoittaa vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautalan ehdotuksista tulevan työvoimapulan ratkaisuun. Hautala esittää työpaikoille maahanmuuttajakiintiöitä sekä vastaanottokeskusten sulkemista ja asuntojen tarjoamista turvapaikanhakijoille. Muita vihreiden keinoja ovat Afrikkaan perustettavat työvoiman rekrytointipisteet ja määräaikainen siirtolaisuus sekä EU:n kuuden miljoonan paperittoman siirtolaisen laillistaminen.

HS: Maahanmuuttajista Suomelle selvät säästöt

Helsingin Sanomat:
Maahanmuuttajista Suomelle selvät säästöt
Tausta: Ruotsissa laskettiin ensin
Kommentti: Auttaisivatko kovat luvut?
28.2.2007

Anna Karismo

Suomeen tulevista maahanmuuttajista kertyy suomalaisille veronmaksajille selvät säästöt, jos maahanmuuttajat työllistyvät. 20-vuotiaan lukion tai ammattikoulun käyneen maahanmuuttajan koulutuksen on kustantanut hänen kotimaansa.

Suomalainen vastaavan koulutuksen saanut maksaa yhteiskunnalle ja vanhemmilleen karkeasti arvioiden 350 000 euroa esimerkiksi koulutuksena sekä sosiaali- ja terveyspalveluina.

Jos maahanmuuttaja on hyvin koulutettu, säästöt ovat vielä suuremmat. "Esimerkiksi lääkärin koulutus maksaa paljon, ja on selvää, että Virossa tai Venäjällä koulutuksensa hankkinut lääkäri säästää Suomelle suuren summan", väestötieteilijä Mauri Nieminen Tilastokeskuksesta sanoo.

Kaikkia kuluja ei ole eritelty tarkasti viime vuosina. 1990-luvun laman aikana tehtyjen laskelmien pohjalta voidaan päätellä, että suomalainen kuluttaa 20-vuotiaaksi asti pitkälti yli 300 000 euroa.

"Ruotsin tutkimuksessa ei laskettu, paljonko vanhemmat satsaavat lapsensa vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Se kasvattaisi summaa", huomauttaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija Pekka Parkkinen.

Lapsen ylläpito maksaa Parkkisen mukaan vanhemmille keskimäärin kymmenen tuhatta euroa vuodessa Suomessa. Näin ollen yksi lapsi maksaa elättäjilleen ennen 20. ikävuottaan vajaat 200 000 euroa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuksen kautta yhteiskunnan rahaa menee ainakin 150 000 euroa. Jo pelkästään koulutus maksaa runsaat viisi tuhatta euroa vuodessa.

Maahanmuuttajien koulutuksen ja kasvatuksen on maksanut heidän kotimaansa.

Toisaalta julkinen sektori saa Suomessa kasvavista tulevaisuuden työntekijöistä myös tuloja, koska heidän menoihinsa sisältyy veroja. He myös osallistuvat kulutukseen eli talouden rattaiden pyörittämiseen omien ja perheensä hankintojen kautta.

Maahanmuuttajat aiheuttavat Suomessa jonkin verran kuluja, koska heidän sopeuttamisensa maksaa, eivätkä he siirry heti työelämään.

"Toisaalta valtaväestössäkin on ihmisiä, joista ei tule itsensä elättäjiä", Pekka Parkkinen sanoo.

Siirtolaisten koulutustaustoja ei Suomessa tarkoin tunneta, koska heiltä ei kysytä saapuessa koulutuksesta.

---------------------------------

Kuntalehti kertoo uusimmassa numerossaan tutkimuksesta, joka on tehty pakolaisten kustannuksista yhteiskunnalle Ruotsissa.

Maan Valtiollinen tilastokeskus ja Kuluttajavirasto selvittivät viime vuoden lopussa, paljonko ruotsalaiset veronmaksajat säästävät yhtä maahan tullutta 20-vuotiasta pakolaista kohden.

Tutkimuksen lähtökohta oli laskea, mitä 20-vuotias työkykyinen ruotsalainen maksaa perheelle ja yhteiskunnalle.

Selvisi, että ruotsalainen päiväkodin ja lukion käynyt nuori aikuinen on kolme miljoonaa kruunua eli 323 000 euroa vastaavan koulutuksen saanutta pakolaista kalliimpi.

"Laskelma on tehty hyvin alhaiseksi. Siihen ei ole otettu mukaan jatko-opintoja eikä urheilusta tai muista harrastuksista kertyviä kustannuksia", laskemisurakan alullepanija, Lindesbergin sairaalan kirurgisen osaston päällikkö Peter Jilke kertoo Kuntalehdessä.

---------------------------------

"Päättäjät ymmärtävät vain eurojen kieltä, niinpä ihmisten terveys ja hyvinvointi pitää kääntää heille euroiksi."

Näin pohti oululainen sanomalehti Kaleva viime viikolla. Kainuulaiset päättäjät olivat saaneet eteensä kovaa faktaa siitä, mitä alueen asukkaiden ennenaikaiset kuolemat maksavat.

Kaikkein kalleimpia yhteiskunnalle ovat parikymppisten kainuulaisten kuolemat, oman käden kautta tai ei.

Veronmaksajat ovat sijoittaneet heidän terveydenhoitoonsa ja koulutukseensa, mutta eivät ehdi saada omiaan pois. Menetetty elinvuosi maksaa noin 29 000 euroa.

Rahakeskustelu maahanmuuttajista pyörii tukien varassa elävien pakolaisten ympärillä.

Kieltä taitamaton pakolainen joutuu altavastaajaksi, koska hän ei pysty toisaalta puolustautumaan syytöksiltä, mutta ei myöskään hankkimaan työtä tasavertaisesti suomalaisen kanssa.

Jos ajatellaan, että raha on se joka puhuu, niin auttaisivatko todelliset rahasummat myös maahanmuuttajakeskustelun kääntämisessä?

Kokonaan toinen kysymys on sitten se, onko oikein, että rikas maa ottaa köyhästä maasta hyötymistarkoituksessa vain koulutettuja muuttajia.

Kansan Uutiset: Tiukka maahanmuuttopolitiikka hyödyttää vain salakuljettajia

Kai Hirvasnoron Kansan Uutisiin kirjoittamassa artikkelissa kritisoidaan Kari Rajamäen tiukkaa pakolaispolitiikkaa. Ylen Kotikatsomoon tehdyn Poikkeustila-sarjan käsikirjoittaja Mauri Ahola ja Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen syyttävät Rajamäkeä pakolaisten oikeusturvan loukkaamisesta ja leimaamisesta sekä rikollisten suosimisesta.

Kansan Uutisten Viikkolehti: artikkeli
19.1.2007

Sadattuhannet ihmiset köyhissä maissa ovat lähtökuopissa länteen koettamaan onneaan. Kun rikas maailma samaan aikaan kiristää pakolaispolitiikkaansa, vaihtoehdoksi jää usein vain salakuljetus. Sisäministeri Kari Rajamäen tiukasta politiikasta hyötyvät eniten rikolliset.
...
Poikkeustila perustuu tositapahtumiin, mutta ei ole tosi. Työharjoitteluun tullessaan Mauri Ahola kirjoitti salassapitosopimuksen. Mitään näkemäänsä ja kuulemaansa hän ei ole käyttänyt sellaisenaan eikä henkilöillä ole oikeaa vastinetta todellisuudessa.

Syyskuussa 2005 suomalaiset pakolaistyötä tekevät järjestöt haastoivat tiedotusvälineet tekemään tosiasioihin perustuvaa turvapaikkauutisointia. Niiden mielestä sisäministeri Kari Rajamäen (sd.) puheet turvapaikkashoppailijoista ja ankkurilapsista ruokkivat ennakkoluuloja kaikkia ulkomaalaisia kohtaan.
...
Poikkeustilan arvo on huomattu myös aidan toisella puolella. Tähän asti parhaana kiitoksena Mauri Ahola pitää kansallismielisellä nettisivulla esitettyä arviota siitä, että sarja on vaarallinen, koska se auttaa samaistumaan emotionaalisesti pakolaisiin.

Turvapaikkajulkisuuden suurimpana heikkoutena Leena Markkanen pitää sitä, että hakijat niputetaan sumeilematta rikollisiksi ja mahdollisiksi terroristeiksikin.

– Totta kai tällaiseen systeemiin voi sisältyä rikollisuutta ja laiton maahanmuutto on ihan selkeästi kansainvälistä rikollisuutta, ja sinänsä tietysti väärin. Mutta ketä nämä ihmiset ovat ja minkälaisia tarinoita heillä on, se ei tule kuuluviin, Leena Markkanen kritisoi julkisuutta.

Mauri Ahola korostaa, ettei laittomaankaan bisnekseen turvautuminen ole rikos. Turvapaikanhakijaksi ilmoittautumisessa ei ole mitään rikollista, vaikka se tapahtuisi salakuljetuksen avulla.

– Jos olet vainottu, maan alla ja pelkäät poliisia, niin miten menet hakemaan poliisilta passia? Tai jos maassa on sisällissota eikä hallitusta, niin miten haet mitään papereita? hän kysyy.
...
– Minulle sen bisneksen suuruus ja järjestäytyneisyys oli yllätys. Puhuin useamman ihmisen kanssa, jotka olivat tulleet Lähi-idästä ja Kaukoidästä Venäjän kautta Suomeen. Heillä ei ole papereita ja ainoa keino päästä pois on kerätä rahaa ja ostaa matka.

– Suku kerää, kylä kerää, Leena Markkanen jatkaa.

– Ja jotkut naiset ovat joutuneet ratkaisemaan asian osittain prostituutiolla kotimaassaan, Mauri Ahola täydentää.

Hänen mukaansa matka maksaa 15 000 - 20 000 euroa. Pakettiin kuuluvat väärennetyt henkilötodistukset, lentoliput ja kuljetus lentokentälle. Lähes kaikki lentävät välimajoitukseen Moskovaan. Siellä jatkokyydin odotus saattaa kestää kuukausia. Rikollisuuden koosta antaa jonkinlaisen kuvan se, että Moskovan lähiöissä on kokonaisia isoja kerrostaloja pelkästään salakuljettajien hallussa.

Lopullisen määränpään hinta määräytyy eräänlaisessa pörssissä sen mukaan, miten tiukka maahanmuuttopolitiikka missäkin maassa on. Suomeen on päässyt halvemmalla, koska turvapaikkoja ei juuri myönnetä ja palautusriski on suuri.

Mauri Ahola kertoo, että pelkästään Venäjän kautta Eurooppaan salakuljetetaan arviolta 100 000 ihmistä vuodessa. Se kertaa 15 000 - 20 000 euroa tekee yli miljardin vuodessa. Ei siis pikkukonnien puuhastelua, vaan suurta liiketoimintaa.

Jutun opetus on Mauri Aholan mukaan se, että sisäministeri Kari Rajamäen hyväksi kehuma tiukka maahanmuuttopolitiikka virtaa suoraan salakuljetusyritysten kassoihin. Kun laillisia keinoja ei ole, jäljelle jää vain salakuljetus. Ihmissalakuljetuksesta huolestunut ministeri itse asiassa tukee salakuljetusta.

Mauri Ahola lämpenee, sillä nyt päästään hänen mieliteemaansa:

– Sisäministeriö on sinänsä hoitanut päätehtävänsä, turvallisuudesta huolehtimisen käytännön tasolla hyvin. Suomi on turvallinen maa. Mutta tähän liittyy se iso ongelma, että ulkomaalaisvirasto toimii sisäministeriön alaisuudessa. Tämän takia turvallisuusnäkökohta leimaa koko ulkomaalaispolitiikkaa. Kun sisäministeriön pitäisi tehdä ulkomaalais- ja pakolaispolitiikkaa, se tekeekin turvallisuuspolitiikkaa.

Ja ristiriita ihmisoikeuksia painottavan virallisen linjan kanssa on Mauri Aholan mielestä valtava. Poliittinen tahto ei toteudu, vaan todellisuudessa Suomen ulkomaalais- ja pakolaispolitiikan määrittelee turvallisuusministeriön alainen ulkomaalaisvirasto.

– Siksi on kysyttävä, onko ulkomaalaisviraston toiminnassa riittävästi poliittista valvontaa, koska ulkoministeri ja presidentti puhuvat ihmistä kunnioittavan pakolaispolitiikan puolesta, mutta sisäministeriö painottaa maahanmuutosta puhuessaan turvallisuusriskejä.
...
Niin, se ministeri Kari Rajamäki. Hänen nimensä nousee koko ajan esille.

– Kari Rajamäki on oikein päättänyt panna itsensä peliin ja yrittää muuttaa asioita meidän kannaltamme hirveän huonoon suuntaan, Leena Markkanen perustelee.

Mauri Aholan mielestä sisäministeriö ei ole toiminut näin korkealla profiililla sitten Yrjö Leinon kauden 1940-luvulla.

– Asem-mielenosoitukset, Suojelupoliisia koskevat asiat ja maahanmuuttoasiat: Yhteinen nimittäjä kaikissa on sisäministeriö, turvallisuusministeriö, joka sivistysvaltioissa yleensä pidetään tiukassa poliittisessa valvonnassa ja joka toimii matalalla profiililla. Nyt meillä onkin erittäin aktiivisesti politikoiva sisäministeriö ja erittäin aktiivisesti politikoiva ministeri, joka lausunnoillaan lietsoo ulkomaalaisvastaisuutta. Tiedotteissaan Rajamäki kytkee toistuvasti samaan lauseeseen sanat terrorismi, kansainvälinen rikollisuus ja maahanmuuttajat.

On kuitenkin totta, että järjestelmää käytetään myös väärin. Mauri Ahola ei sitä kiistä, vaan kirjoitti heti sarjan alkuun kurdipakolaisen, joka on oikeasti albaani.

Mutta Ahola sanoo, että jos vähän syvemmälle mennään, niin väärinkäyttökin johtuu osin juuri siitä, että muuten maahan ei pääse.

Hän kysyy, miksei ole mahdollista kehittää järjestelmää, jossa länteen voisi tulla laillisesti, jos on onnistunut keräämään sen 15 000 euroa.

– Se voisi olla jonkinlainen takuu, ettei tänne olla tulossa yhteiskunnan elätettäväksi. Että täällä voisi olla puoli vuotta tai vuoden ja yrittää löytää oma paikka yhteiskunnasta.

Nyt se sama raha, jolla voisi ostaa normaalin lennon ja elättää itsensä jonkin aikaa, menee salakuljettajille.
...
Leena Markkanen kertoo, että vastaanottokeskukseen kohdistuu paljon luuloja ja vähän tietoa. Hän ei edes kerro tuntemattomille työpaikkaansa esimerkiksi ravintolassa turvallisuussyistä. Vastaanottokeskuksen työntekijä henkilöityy helposti henkilöksi, joka houkuttelee pakolaisia Suomeen.

Tyypillisten luulojen mukaan turvapaikanhakijoille jaetaan mielin määrin toimeentulotukea ja he asuvat hotellissa. No, Kyläsaaren vastaanottokeskus muistuttaa siis enemmän armeijan kasarmia ja turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 15 prosenttia pienempi kuin alin vähimmäistoimeentulotuki eli aikuisella noin 11 euroa päivässä. Erillisiä vaate- ja muita rahoja ei ole.

Toimeentulotukea voi saada samoilla pelisäännöillä kuin kantaväestö. Jos on omaa rahaa, sitä ei saa.

Ja monet turvapaikanhakijat käyvät töissä, mihin he saavat oikeuden kolmen kuukauden maassa oleskelun jälkeen. Helsingissä on hyvin tarjolla siivousta ja omien verkostojen kautta myös ravintolatyötä etnisissä ravintoloissa.

Mauri Aholalle oli hämmästys, että monet turvapaikanhakijat itse asiassa vastustavat Suomen sosiaaliturvaa.

– He ovat yllättäen samoilla linjoilla kuin monet maahanmuuton kriitikot, että tämä veltostuttaa ihmisiä.

– Tänne tulee ihmisiä kulttuureista, joissa perheenisän, miehen, rooli on hirveän merkittävä. Täällä hän joutuu anomaan rahaa ja lapset näkevät, että hän ei tee mitään sen eteen. Se on häpeällinen rooli ja siitä halutaan pois mahdollisimman pian, Leena Markkanen vahvistaa.
...
Monelta jää huomaamatta myös se, että laiton ja laillinen siirtolaisuus vähentävät siirtolaisuutta. EU:n alueella asuvat siirtolaiset lähettävät kotimaihinsa enemmän rahaa kuin mitä on koko EU:n kehitysapu. Siirtolaiset tukevat köyhien maiden taloutta ja vähentävät paineita pakolaisuuteen.

– Suomalaisen on vaikea käsittää, että näistä yhteisökulttuureista tulevat ihmiset kantavat oikeasti suurta vastuuta lähiyhteisöstään ja lähettävät palkastaan niin paljon kuin pystyvät, korostaa Leena Markkanen.

Vuonna 2005 Suomesta haki turvapaikkaa 3 574 henkilöä. Turvapaikan saaneita oli 12. Oleskeluluvan saaneita oli 585.

TS: Kunnille harkitaan velvoitetta vastaanottaa pakolaisia

Turun Sanomat: Kunnille harkitaan velvoitetta vastaanottaa pakolaisia

Yksittäinen kunta voi edelleen ilman perusteluja päättää, ettei se ota lainkaan vastaan pakolaisia. Asiaan on vaadittu muutosta pakolaisista vastaavan työministeriön neuvotteluissa, mutta vain suljettujen ovien takana. Nyt Turun seudun tilanne on nostamassa asian avoimempaan keskusteltuun.

HS: Ennakkotuomioita ei tarvita

Helsingin Sanomat: Ennakkotuomioita ei tarvita
Oulun joukkoraiskauksesta epäillään 4– 6 ulkomaalaista

Suomen tietotoimisto välitti tiedon tapahtuneesta sunnuntai-iltana: Oulun poliisi tutkii lauantain vastaisena yönä tapahtunutta mahdollista joukkoraiskausta.

HS: Vähemmistövaltuutettu ja ulkomaalaisvirasto eri mieltä karkotuksista

Vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen vastustaa kaikkia ryöstöistä ja vakivaltarikoksista tuomittujen somalialaisten karkotuksia. Hiltunen perustelee kantaansa karkotettavien suomalaiseen yhteiskuntaan muodostamilla siteillä ja Somalian levottomalla tilanteella. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR vastustaa palautuksia Etelä- ja Keski-Somaliaan.

Helsingin Sanomat:
Vähemmistövaltuutettu ja ulkomaalaisvirasto eri mieltä karkotuksista
16.8.2008

Vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen on vastustanut kaikkia karkotuspäätöksiä, jotka Ulkomaalaisvirasto (Uvi) on antanut muun muassa ryöstöihin ja väkivaltarikoksiin pääkaupunkiseudulla syyllistyneille somalialaisille.

Hiltunen on lähettänyt ulkomaalaislain mukaisesti lausuntonsa 19 somalialaisen karkotusesityksistä Uville. Hän on päätynyt jokaisessa lausunnossaan samaan tulokseen: karkotusta ei tulisi toteuttaa.

Uvi päätti heinäkuussa karkottaa kahdeksan somalialaista kotimaahansa vähemmistövaltuutetun lausunnoista huolimatta. Viiden muun somalin osalta virasto hylkäsi poliisin tekemät karkotusesitykset. 15:n ihmisen osalta karkotusesitykset ovat yhä ratkaisematta.

Vähemmistövaltuutetun lausunnot eivät sido Ulkomaalaisvirastoa, vaan se tekee ratkaisunsa oman harkintansa perusteella.

Hiltunen päätyi vastustamaan kutakin karkotusta kolmiosaisen harkinnan jälkeen. Aluksi hän arvioi, ovatko somalien rikokset niin vakavia, että laki sallii karkotukset.

Jokaisessa tapauksessa rikokset olivat riittävän vakavia.

Seuraavaksi Hiltunen punnitsi, onko karkotus kohtuutonta rikoksiin syyllistyneen elämäntilanteen tai hänen suomalaiseen yhteiskuntaan muodostamiensa siteiden vuoksi.

Osalla heistä oli Hiltusen mielestä ehtinyt syntyä niin vahvat siteet Suomeen esimerkiksi perheen perustamisen myötä, että karkotus olisi rikoksien vakavuuteen nähden kohtuutonta.

"Suurin osa karkotettavaksi esitetyistä on saapunut Suomeen vanhempiensa tai muiden sukulaistensa kanssa 1990-luvulla. He olivat tuolloin kymmenvuotiaita tai hieman vanhempia. Heidän siteensä Somaliaan ovat hyvin vähäiset, joten palauttaminen olisi kova kohtalo", Hiltunen sanoo.

Loppujakin karkotuksia hän päätyi vastustamaan Somalian levottoman tilanteen vuoksi.

Valtaosa joutuisi takaisin levottomina pidettyihin Etelä- ja Keski-Somaliaan, jonne palauttamista myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n vastustaa.

Myös Uvi huomioi ratkaisuissaan karkotettavaksi esitettävän elämäntilanteen ja Suomeen muodostamat siteet sekä Somalian olosuhteet.

Uvin oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Jaana Vuorio muistuttaa, että korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) mukaan kaikki Etelä- ja Keski-Somaliasta tulleet eivät ole suojelun tarpeessa. Lisäksi hän huomauttaa, että KHO:n toisen ratkaisun mukaan yhdeksänvuotiaana Suomeen saapuneen ulkomaalaisen sai myöhemmin palauttaa kotimaahansa.

"Päätöksemme pohjautuu KHO:n linjaan", Vuorio sanoo.

Somalialaisten tuoreet karkotuspäätökset eivät ole saaneet vielä lainvoimaa, joten ketään heistä ei ole ainakaan toistaiseksi karkotettu.

HS: Suomen Sisu vältti syytteet Muhammed-pilakuvien julkaisusta

Helsingin Sanomat: Suomen Sisu vältti syytteet Muhammed-pilakuvien julkaisusta 1.6.2006

Muhammed-pilakuvien julkaisu suomalaisella internetsivulla ei johda syytteisiin. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske tiedotti keskiviikkona, ettei hän nosta syytteitä kuvat internetsivullaan julkaissutta järjestöä vastaan.

Kalskeen mukaan Suomen Sisu -järjestön johtohahmot toimivat laillisesti, sillä heidän tarkoituksenaan ei ollut loukata muslimeita.

Kohua herättäneet kuvat julkaistiin alun perin tanskalaisessa lehdessä. Kansallismielinen Suomen Sisu laittoi ne kotisivulleen helmikuussa.

HS/Frank Johansson: "Turvapaikanhaku EU:ssa ei saa olla tuuripeliä"

Helsingin Sanomat, Sunnuntaidebatti/Frank Johansson: "Turvapaikanhaku EU:ssa ei saa olla tuuripeliä" 21.5.2006

Suomen astuessa heinäkuussa johtamaan Euroopan unionia eräs hallituksen suurimmista haasteista on varmistaa, että EU-maat muuttavat asennettaan turvapaikanhakijoihin EU:n oman arvopohjan mukaiseksi. EU-maiden tulee tarjota suojaa ihmisille, jotka pakenevat vainoa, ja heitä on kohdeltava ihmisoikeuksia kunnioittaen. Nyt näin ei tapahdu. Turvapaikan hakeminen EU:sta on tuuripeliä.

Suojelua tarvitsevia ei päästetä EU:n alueelle hakemaan turvaa. Ihmisiä hukkuu Välimerellä ja Atlantilla, ja heitä ammutaan EU:n rajalla Pohjois-Afrikassa. Ihmisiä pallotellaan maasta toiseen, ilman kunnollista kuulemista ja ilman takeita turvan saamisesta. Turvapaikanhakijoita käännytetään maihin, joissa heitä vangitaan ja kidutetaan.

Todellisuus on kaikkea muuta kuin mitä odotettiin sen jälkeen, kun Tampereen huippukokouksessa syksyllä 1999 luotiin poliittiset raamit ohjelmalle, jonka piti tehdä EU:sta "vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue". Yhteisen turvapaikkapolitiikan perustaksi luvattiin turvapaikkaoikeuden kunnioittamista ja Geneven pakolaissopimuksen "kattavaa ja täysimääräistä soveltamista".

MTV3: Yle: Suomessa piileskelee satoja laittomia maahanmuuttajia

MTV3: Yle: Suomessa piileskelee satoja laittomia maahanmuuttajia 28.3.2006

Osa laittomista maahanmuuttajista onnistuu asumaan Suomessa laittomasti jopa vuosia.

Suomessa elää viranomaisilta piilossa satoja laittomia maahanmuuttajia, kertoo Ylen radiouutiset. Heitä piileskelee poliisin mukaan varsinkin pääkaupunkiseudun ympäristössä. Osa onnistuu asumaan Suomessa laittomasti jopa vuosia.

Suomen vastaanottokeskuksista katosi viime vuonna yli tuhat turvapaikanhakijaa. Suurin osa lähti sen jälkeen kun Ulkomaalaisvirasto oli antanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Maahanmuuttajia myös salakuljetetaan Suomeen. Nada Hope -järjestön puheenjohtaja on radiouutisten mukaan myöntänyt tuoneensa ihmisiä laittomasti maahan. Järjestön varsinaisena tehtävänä on estää turvapaikanhakijoiden palauttaminen hengenvaarallisiin oloihin.

HS: Helsingin poliisi piilottanut tyttöjä kunniaväkivallan uhan takia

Helsingin Sanomat: Helsingin poliisi piilottanut tyttöjä kunniaväkivallan uhan takia 18.3.2006

Stakesin tutkija: kunniaväkivallalla on hiljainen hyväksyntä

Maaliskuussa 2006, vähän kello kolmen jälkeen päivällä 32-vuotias somalialaissyntyinen mies puukotti 27-vuotiasta vaimoaan Suutarilassa rivitaloyhtiön pihalla.

Helsingissä on viime aikoina tapahtunut useita veritekoja, joissa voi nähdä piirteitä kunniaväkivallasta. Vaikka epäilyjä on ollut, todistettavasti Suomessa ei ole kunniamurhia vielä tapahtunut.

HS: Suomen johto pyysi anteeksi ja pahoitteli piirroksia

Helsingin Sanomat: Suomen johto pyysi anteeksi ja pahoitteli piirroksia 16.2.2006

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tiistaina Torinossa esittämä hallituksen anteeksipyyntö Muhammed-pilakuvien julkaisusta Suomessa oli Vanhasen oma ratkaisu. Vanhanen käytti kannanotossaan voimakkaampaa ilmaisua kuin ulkoministeriön virkamieskunta olisi pitänyt viisaana.

Valtioneuvoston kansliasta saatujen tietojen mukaan keskustelua tarvittaessa julkaistavasta, Muhammed-kiistaan liittyvästä pahoittelusta on käyty jo jonkin aikaa. Näissä keskusteluissa ulkoministeriön virkamieskunta on ollut sillä kannalla, että varsinainen anteeksipyyntö tai "anteeksi" -sana ei olisi tarpeen.

MTV3: Turvapaikanhakijoiden joukossa satoja rikollisia

MTV3:
Turvapaikanhakijoiden joukossa satoja rikollisia
28.12.2005

Turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ovat jatkuvasti lisääntyneet muun muassa Rovaniemellä. Tavallisesti rikokset ovat näpistyksiä tai liikenteessä tapahtuvia rikkeitä.

Sadat turvapaikanhakijat syyllistyvät erilaisiin rikoksiin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuosittain. Rajojen yli kulkevasta turvapaikkamatkailuista on muodostunut organisoitua rikollista toimintaa, jota johdetaan vastaanottokeskuksista.

Turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ovat jatkuvasti lisääntymässä muun muassa Rovaniemellä. Tänä vuonna noin 300:sta turvapaikanhakijasta liki puolet on syyllistynyt rikoksiin.

- Erimuotoisia tavaroita viedään lähinnä kauppaliikkeistä, mutta siihen liittyy osana myös liikenteessä tapahtuvat rikokset. Sitten on vakavampiakin henkilöihin kohdistuvia pahoinpitelyjä, jopa ryöstöjä, kertoo ylikomisario Aarno Välimäki Rovaniemen poliisilaitokselta.

Pääosa rötöstelijöistä on kotoisin Baltian ja Balkanin maista. Rötöstelijät liikkuvat rajojen yli ja syyllistyvät rikoksiin eri Pohjoismaissa eikä poliisin resurssit ongelmaan tahdo riittää.

- Poliisilla pitäisi olla pikakäännyttämistä vastaava elementti, jolla pystyttäisiin heti puuttumaan ilmeisen perusteettomiin turvapaikanhakuihin.

Parhaillaan Lapin rajavartiosto pohtii yhdessä poliisin kanssa, miten valvontaa voitaisiin tehostaa. Tällä hetkellähän ei esimerkiksi autoja voida pysäyttää rajalla.

Poliisi toivoo lisää keinoja asiattomien turvapaikanhakijoiden kitkemiseksi pois. Myös rajojen valvonnan tehostamismahdollisuuksia pohditaan.