Hämeen Sanomien Alanurkka-osastoon kirjoittaneen Pauli Uusi-Kilposen mukaan maahanmuuttoa tulee tarkastella kokonaisuutena. Maahanmuuttoa ei pitäisi katsoa vain hyötynäkökulmasta, koska tulijoiden ensisijainen maahantulon motiivi on muu kuin työnhaku.
Hämeen Sanomat:
Puheet koventuneet, asenteet lientyneet
21.2.2009
Suomi on rasistinen maa ja rasistisemmaksi laman paineissa käy.
Tällaisen kuvanhan sitä helposti saa. Kuva on kuitenkin väärä.
Suhtautumisemme on muuttunut suopeammaksi sitten 1990-luvun alun. Asenteitten lientyminen käy ilmi muun muassa Kuntoutussäätiön erikoistutkijan, dosentti Magdalena Jaakkolan raportista.
Kaikki on siis hyvin. Suomi on valmis kohtaamaan etnisiä haasteita ja kasvamaan kohti monikulttuurisuutta, jossa ihmisten erilaisuus nähdään rikkautena ja jossa monet maahanmuuttomotiivit hyväksytään tasavertaisina.
Tällaisesta auvoisuudesta ei sentään ole kyse. Kyse on enemmänkin lähtötason mataluudesta, eli eteenpäin on menty mutta matkaa riittää. Tämän päivän maahanmuuttokeskustelua leimaa kaikilla tasoilla sama pohjavire: maahanmuuttajista pitää saada täysi hyöty irti mahdollisimman nopeasti; töihin ja tuottamaan.
Mieluummin vielä sellaisiin hommiin, joita suomalaiset eivät halua yksitoikkoisuuden, likaisuuden tai huonon palkan takia tehdä.
Kuvaavaa on maahanmuutto -ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r) tokaisu. Hän kyseli, että mistä me saamme bussikuskeja ja siivoojia, jos ei maahanmuuttajista.
Yhtä hyvin meillä on pula lääkäreistä ja tekniikan huippuosaajista. Toki heitä on tullutkin hyvin. Mutta kun tällaiset työt eivät oikein sovi siihen kategoriaan, johon me maahanmuuttajat asetamme.
Tahtomattaan sitten jopa ministeritasolla ruokitaan kielteisiä stereotypioita.
Maahanmuuttoa pitäisi käsitellä enemmän kokonaisuutena. Meillä on velvollisuus ottaa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kantokykymme mukaan ja ymmärtää se, että heidän ensisijainen maahantulonsa motiivi on muu kuin työnhaku.
Siksi tällaisten tulijoiden kielelliset ja ammatilliset valmiudet saattavat olla heikot. Kun omalla työllä tai säästöillä ei pysty maksamaan omaa elämistään, maksaa sen suomalainen yhteiskunta.
Se on yhteisvastuun kantamista maailman hädänalaisista ihmisistä.
Mainostammehan Suomea myös sivistysvaltiona. Sivistyksen mitaksi ei kuitenkaan riitä pelkkä kirjaviisaus vaan se, miten me sitä käytämme heikompiosaisten ja hädässä olevien auttamiseen.
Suurta kiistaa käydään nyt maahanmuuton kriteereistä ja kontrollista. Kriittisesti maahanmuuttoon suhtautuvat haluavat tiukempaa seulaa, monet muut eivät.
Aukotonta järjestelmää ei ole missään. Mutta jos tätäkin asiaa käsitellään vain ongelmien kautta, jää oikea kuva välittymättä.
Eikä säädöksillä ja lakipykälillä voida yksin ratkaista tulijoiden viihtymistä ja kotiutumista. Suurta merkitystä on suomalaisten asenteilla, niin yksittäisten kansalaisten, työnantajien kuin viranomaistenkin.
Jos murtaen suomea puhuva pannan aina asuntojonon hännille, hänen työhakemuksensa työnnetään silppuriin ja kantaväestö kääntää heille selkänsä, rakennetaan aikapommein varustettua vihan yhteiskuntaa.
lauantai 21. helmikuuta 2009
Keskisuomalainen: Pakolaisten sijoittaminen: Vain osalta korsia kekoon
Keskisuomalainen: Pakolaisten sijoittaminen: Vain osalta korsia kekoon 21.2.2009
Noin 40 kuntaa vastaanottaa pakolaisia säännöllisesti joka vuosi.
[...]
Maahanmuuttoasiantuntija Jaana Suokonautio Keski-Suomesta arvioi, että kuntien sijoitushaluihin vikuttavat eniten asenteet.
- Kun tilanne alkoi syksyllä näyttää siltä, että kuntapaikkoja tarvitaan paljon, lähetin kirjeen yhdeksälle kunnalle ja pyysin ottamaan yhteyttä. Vain kolme otti yhteyttä jollain tavalla. Helposti sanotaan, että ei olla valmiita. Pakolaisten vastaanotto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, ja mielellään unohdetaan, että mekin olemme niissä mukana, Suokonautio sanoo.
Pakolaisten vastaanottaminen on kunnille vapaaehtoista, ja se perustuu TE-keskuksen ja kunnan väliseen sopimukseen.
Menot korvataan
Kuntaliiton maahanmuuttoasiain koordinaattorin Anu Wikman-Immosen mukaan kunnista on viestitetty, että niiden sijoitushaluja jarruttavat alhaiset korvaukset. TE-keskus korvaa kunnalle pakolaisista aiheutuvia kustannuksia, mutta pakolaisista maksetaan kunnalle myös valtionosuuksia normaalien kuntalaisten tapaan.
Suokonautio on sitä mieltä, että pakolaisten sijoittaminen tuskin kaatuu kunnan talouteen.
-Laskelmissa on päädytty siihen, että kokonaisvaikutus pysyy selvästi plussalla. Jos ollaan pitkään työttömänä eikä päästä mukaan elämään, se voi mennä miinukselle.
350 jonottaa
Kuntakorvaukset laahaavat kuitenkin vuoden 1993 tasolla. Yli 7-vuotiaasta korvataan 1900 euroa ja sitä nuoremmasta 6223 euroa vuodessa. Sisäministeriö on esittänyt korvauksiin korotuksia, mutta valtio jarruttelee. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) sanoi taannoin, että valtio haluaa tietää, mitkä kustannukset ovat kasvaneet, mutta kunnat eivät pysty esittämään sitä kirjanpidostaan.
Sijoitettavia pakolaisia on tällä hetkellä enemmän kuin kuntapaikkoja. Paikkaa jonotti helmikuun alussa 250 pakolaista vastaanottokeskuksissa sekä noin 100 kiintiöpakolaista joko lähtömaissaan tai vastaanottokeskuksissa.
- Heillä jotka ovat saaneet oleskeluluvan ja jotka asuvat vielä vastaanottokeskuksissa, on oikeus muuttaa siihen kuntaan, mistä löytyy asunto. Jos omatoiminen muutto lisääntyy kuntapaikkojen puuttuessa, kuntien suunnitelmallinen vastaanottotyö rapautuu ja kotoutuminen hidastuu. Siitä näkökulmasta takaoven kautta kuntalaiseksi tulo ei ole kenenkään edun mukaista, Suokonautio sanoo.
Jämsässä hiljaista
Sisäministeriö toivoo TE-keskuksislta ripeitä toimia, jotta kuntapaikkoja saataisiin lisää. Ministeriö tavoittelee tälle vuodelle ainakin 2000 kuntapaikkaa. Viime vuoden tavoite 1450 paikkaa toteutui.
[...]
Kuntien vastaanottamat pakolaiset 1992-2007, 15 kärjessä
1. Helsinki, 3467
2. Turku, 1641
3. Tampere, 1580
4. Vaasa, 1364
5. Espoo, 1351
6. Vantaa, 1268
7. Jyväskylä, 944
8. Oulu, 898
9. Kotka, 769
10. Kuopio, 696
11. Rovaniemi, 599
12. Kajaani, 558
13. Lahti, 550
14. Hämeenlinna, 478
15. Kemi, 364
* Yhteensä Suomen kunnat ovat sijoittaneet yli 25500 pakolaista vuosina 1992-2007.
* Luvut sisältävät kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämiset.
Noin 40 kuntaa vastaanottaa pakolaisia säännöllisesti joka vuosi.
[...]
Maahanmuuttoasiantuntija Jaana Suokonautio Keski-Suomesta arvioi, että kuntien sijoitushaluihin vikuttavat eniten asenteet.
- Kun tilanne alkoi syksyllä näyttää siltä, että kuntapaikkoja tarvitaan paljon, lähetin kirjeen yhdeksälle kunnalle ja pyysin ottamaan yhteyttä. Vain kolme otti yhteyttä jollain tavalla. Helposti sanotaan, että ei olla valmiita. Pakolaisten vastaanotto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, ja mielellään unohdetaan, että mekin olemme niissä mukana, Suokonautio sanoo.
Pakolaisten vastaanottaminen on kunnille vapaaehtoista, ja se perustuu TE-keskuksen ja kunnan väliseen sopimukseen.
Menot korvataan
Kuntaliiton maahanmuuttoasiain koordinaattorin Anu Wikman-Immosen mukaan kunnista on viestitetty, että niiden sijoitushaluja jarruttavat alhaiset korvaukset. TE-keskus korvaa kunnalle pakolaisista aiheutuvia kustannuksia, mutta pakolaisista maksetaan kunnalle myös valtionosuuksia normaalien kuntalaisten tapaan.
Suokonautio on sitä mieltä, että pakolaisten sijoittaminen tuskin kaatuu kunnan talouteen.
-Laskelmissa on päädytty siihen, että kokonaisvaikutus pysyy selvästi plussalla. Jos ollaan pitkään työttömänä eikä päästä mukaan elämään, se voi mennä miinukselle.
350 jonottaa
Kuntakorvaukset laahaavat kuitenkin vuoden 1993 tasolla. Yli 7-vuotiaasta korvataan 1900 euroa ja sitä nuoremmasta 6223 euroa vuodessa. Sisäministeriö on esittänyt korvauksiin korotuksia, mutta valtio jarruttelee. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) sanoi taannoin, että valtio haluaa tietää, mitkä kustannukset ovat kasvaneet, mutta kunnat eivät pysty esittämään sitä kirjanpidostaan.
Sijoitettavia pakolaisia on tällä hetkellä enemmän kuin kuntapaikkoja. Paikkaa jonotti helmikuun alussa 250 pakolaista vastaanottokeskuksissa sekä noin 100 kiintiöpakolaista joko lähtömaissaan tai vastaanottokeskuksissa.
- Heillä jotka ovat saaneet oleskeluluvan ja jotka asuvat vielä vastaanottokeskuksissa, on oikeus muuttaa siihen kuntaan, mistä löytyy asunto. Jos omatoiminen muutto lisääntyy kuntapaikkojen puuttuessa, kuntien suunnitelmallinen vastaanottotyö rapautuu ja kotoutuminen hidastuu. Siitä näkökulmasta takaoven kautta kuntalaiseksi tulo ei ole kenenkään edun mukaista, Suokonautio sanoo.
Jämsässä hiljaista
Sisäministeriö toivoo TE-keskuksislta ripeitä toimia, jotta kuntapaikkoja saataisiin lisää. Ministeriö tavoittelee tälle vuodelle ainakin 2000 kuntapaikkaa. Viime vuoden tavoite 1450 paikkaa toteutui.
[...]
Kuntien vastaanottamat pakolaiset 1992-2007, 15 kärjessä
1. Helsinki, 3467
2. Turku, 1641
3. Tampere, 1580
4. Vaasa, 1364
5. Espoo, 1351
6. Vantaa, 1268
7. Jyväskylä, 944
8. Oulu, 898
9. Kotka, 769
10. Kuopio, 696
11. Rovaniemi, 599
12. Kajaani, 558
13. Lahti, 550
14. Hämeenlinna, 478
15. Kemi, 364
* Yhteensä Suomen kunnat ovat sijoittaneet yli 25500 pakolaista vuosina 1992-2007.
* Luvut sisältävät kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämiset.
Kainuun Sanomat: Katainen oikeassa
Kainuun Sanomien pääkirjoitus toivoo rehellistä ja kiihkotonta keskustelua myös maahanmuuton varjopuolista.
Kainuun Sanomat:
Katainen oikeassa
21.2.2009
Kotouttamisen epäonnistumisia ja maahanmuuttajanuorten rikollisuutta ei ole julkisuudessa käsitelty riittävän avoimesti.
Suomalaisessa polittisen keskustelun vaikeimpia asioita on ollut maahanmuutto. Tämä ilmenee esimerkiksi siitä, kuinka varovaisesti hallitukset ovat uskaltaneet perustella työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja toisaalta käsitellä humanitaariseen maahanmuuttoon liittyviä ongelmia.
Eräiden maahanmuuttajaryhmien sopeutumattomuutta suomalaisiin oloihin, ghettoutumista suurimmissa kaupungeissa ja rikollisuutta ei ole avoimesti käsitelty julkisuudessa. Näitä aiheita on kartettu, kun ei ole haluttu leimautua suvaitsemattomiksi.
Monikulttuurisuuden puolustajat ovat toisaalta liiankin herkästi reagoineet puheenvuoroihin, joissa maahanmuuttoon liittyviä sosiaalisia ongelmia on tuotu kärkevästi esille. Rasistin leima on ollut herkässä.
Takavuosina Kajaanissakin keskusteltiin railakkaasti Slovakian romanipakolaisista, jotka tulivat Kajaaniin sanalla sanoen myymälävarkaiksi. Poliisi otti heitä kiinni verekseltään ja palautti vastaanottokeskukseen vain sillä seurauksella, että samat henkilöt saattoivat jäädä vielä samana päivänä kiinni uudestaan.
Huomattavasti vakavampia maahanmuuttajien rikollisuuteen liittyviä ongelmia on erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä nuorten jengiytyminen on yleistä.
Vaikka suurin osa ulkomaalaisten rikollisuudesta Suomessa liittyy kantasuomalaisten tavoin liikenteeseen, korostuvat ryöstöt ja raiskaukset maahanmuuttajien rikollisuudessa selvästi keskimääräistä enemmän.
Rikollisuus on myös selvästi yleisempää myös tiettyjen kansallisuuksien piirissä – erityisesti tilastoista nousevat esille turkkilaiset, vietnamilaiset, iranilaiset, irakilaiset ja somalit. Hannu Niemen ja Päivi Honkatukian tutkimuksen mukaan näihin kansallisuuksiin kuuluvissa ulkomaalaisissa oli vuonna 2005 tuhatta henkilöä kohti yli kaksi kertaa niin paljon rikoksesta epäiltyjä kuin esimerkiksi Suomessa asuvien venäläisten tai virolaisten keskuudessa. Lukumääräisesti suurin osa ulkomaalaisten tekemistä rikoksista oli kuitenkin venäläisten ja virolaisten tekemiä.
Kotouttamisen epäonnistumisia ja maahanmuuttajanuorten rikollisuuden taustoja ja ilmiöitä ei ole julkisuudessa käsitelty riittävän avoimesti. Tämä varovaisuus on rohkaissut muukalaisvihaisia ja rasistisia ilmöitä, jotka ovat löytäneet elintilaa varsinkin internetin keskustelupalstoilta ja blogeista.
Politiikan puolelle muukalaisvastaisuus on pyrkinyt Perussuomalaisten kautta. Vaikka puheenjohtaja Timo Soini äskettäin selkeästi tuomitsi rasisimin, puolue kuitenkin hyötyy tilanteesta kritiikin selkeimpänä väylänä. Nyt kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen julistaa, että maahanmuuton lieveilmiöistä on pystyttävä keskustelemaan kiihkottomasti ja asiallisesti ilman pelkoa rasistin leimasta. Ja on aivan oikeassa.
Tuoreen Magdalena Jaakkolan tutkimuksen mukaan asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat kaikissa kansalaisryhmissä ja kaikilla suuralueilla lientyneet. Jää nähtäväksi, miten lamaantuva talous ja työttömyyden kasvu vaikuttaa näihin asenteisiin.
Kainuun Sanomat:
Katainen oikeassa
21.2.2009
Kotouttamisen epäonnistumisia ja maahanmuuttajanuorten rikollisuutta ei ole julkisuudessa käsitelty riittävän avoimesti.
Suomalaisessa polittisen keskustelun vaikeimpia asioita on ollut maahanmuutto. Tämä ilmenee esimerkiksi siitä, kuinka varovaisesti hallitukset ovat uskaltaneet perustella työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja toisaalta käsitellä humanitaariseen maahanmuuttoon liittyviä ongelmia.
Eräiden maahanmuuttajaryhmien sopeutumattomuutta suomalaisiin oloihin, ghettoutumista suurimmissa kaupungeissa ja rikollisuutta ei ole avoimesti käsitelty julkisuudessa. Näitä aiheita on kartettu, kun ei ole haluttu leimautua suvaitsemattomiksi.
Monikulttuurisuuden puolustajat ovat toisaalta liiankin herkästi reagoineet puheenvuoroihin, joissa maahanmuuttoon liittyviä sosiaalisia ongelmia on tuotu kärkevästi esille. Rasistin leima on ollut herkässä.
Takavuosina Kajaanissakin keskusteltiin railakkaasti Slovakian romanipakolaisista, jotka tulivat Kajaaniin sanalla sanoen myymälävarkaiksi. Poliisi otti heitä kiinni verekseltään ja palautti vastaanottokeskukseen vain sillä seurauksella, että samat henkilöt saattoivat jäädä vielä samana päivänä kiinni uudestaan.
Huomattavasti vakavampia maahanmuuttajien rikollisuuteen liittyviä ongelmia on erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä nuorten jengiytyminen on yleistä.
Vaikka suurin osa ulkomaalaisten rikollisuudesta Suomessa liittyy kantasuomalaisten tavoin liikenteeseen, korostuvat ryöstöt ja raiskaukset maahanmuuttajien rikollisuudessa selvästi keskimääräistä enemmän.
Rikollisuus on myös selvästi yleisempää myös tiettyjen kansallisuuksien piirissä – erityisesti tilastoista nousevat esille turkkilaiset, vietnamilaiset, iranilaiset, irakilaiset ja somalit. Hannu Niemen ja Päivi Honkatukian tutkimuksen mukaan näihin kansallisuuksiin kuuluvissa ulkomaalaisissa oli vuonna 2005 tuhatta henkilöä kohti yli kaksi kertaa niin paljon rikoksesta epäiltyjä kuin esimerkiksi Suomessa asuvien venäläisten tai virolaisten keskuudessa. Lukumääräisesti suurin osa ulkomaalaisten tekemistä rikoksista oli kuitenkin venäläisten ja virolaisten tekemiä.
Kotouttamisen epäonnistumisia ja maahanmuuttajanuorten rikollisuuden taustoja ja ilmiöitä ei ole julkisuudessa käsitelty riittävän avoimesti. Tämä varovaisuus on rohkaissut muukalaisvihaisia ja rasistisia ilmöitä, jotka ovat löytäneet elintilaa varsinkin internetin keskustelupalstoilta ja blogeista.
Politiikan puolelle muukalaisvastaisuus on pyrkinyt Perussuomalaisten kautta. Vaikka puheenjohtaja Timo Soini äskettäin selkeästi tuomitsi rasisimin, puolue kuitenkin hyötyy tilanteesta kritiikin selkeimpänä väylänä. Nyt kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen julistaa, että maahanmuuton lieveilmiöistä on pystyttävä keskustelemaan kiihkottomasti ja asiallisesti ilman pelkoa rasistin leimasta. Ja on aivan oikeassa.
Tuoreen Magdalena Jaakkolan tutkimuksen mukaan asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat kaikissa kansalaisryhmissä ja kaikilla suuralueilla lientyneet. Jää nähtäväksi, miten lamaantuva talous ja työttömyyden kasvu vaikuttaa näihin asenteisiin.
perjantai 20. helmikuuta 2009
MTV3: Puolueet pitävät maahanmuuttolinjauksiaan riittävän selvinä
MTV3: Puolueet pitävät maahanmuuttolinjauksiaan riittävän selvinä 20.2.2009
Ilta-Sanomat: Kaksi kolmasosaa ei halua Suomeen lisää ulkomaalaisia
Kuntavaalien jälkeen kiivastunut keskustelu maahanmuutosta pitää aihetta esillä poliitikkojen neuvottelupöydissä. Puolueet kuitenkin kiistävät, että lähiaikoina voimistunut kädenvääntö lisäisi puolueiden sisällä paineita linjausten selkiyttämiseen.
- Viimeaikainen maahanmuuttokeskustelu ei ole vaikuttanut keskustan poliittisiin linjauksiin, sanoo keskustan maahanmuuttopoliittisen työryhmän puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen.
Demarien osalta samaa vakuuttaa SDP:n puoluesihteeri Ari Korhonen. Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka tähdentää, että puolue rukkasi maahanmuuttopolitiikkaansa jo ennen kuntavaaleja.
Puhakka kuitenkin myöntää, että julkisuudessa vellova keskustelu on osaltaan lisännyt selkeiden linjavetojen tarvetta. Vasemmistoliitto perusti äskettäin työryhmän, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja maahanmuuton ongelmiin.
RKP:n puoluesihteerin Ulla Achrenin mukaan RKP ei kaipaa uusia linjauksia, sillä puolueen maahanmuutto- ja kotouttamispoliittinen ohjelma valmistui viime vuonna.
Ilta-Sanomat: Kaksi kolmasosaa ei halua Suomeen lisää ulkomaalaisia
Kuntavaalien jälkeen kiivastunut keskustelu maahanmuutosta pitää aihetta esillä poliitikkojen neuvottelupöydissä. Puolueet kuitenkin kiistävät, että lähiaikoina voimistunut kädenvääntö lisäisi puolueiden sisällä paineita linjausten selkiyttämiseen.
- Viimeaikainen maahanmuuttokeskustelu ei ole vaikuttanut keskustan poliittisiin linjauksiin, sanoo keskustan maahanmuuttopoliittisen työryhmän puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen.
Demarien osalta samaa vakuuttaa SDP:n puoluesihteeri Ari Korhonen. Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka tähdentää, että puolue rukkasi maahanmuuttopolitiikkaansa jo ennen kuntavaaleja.
Puhakka kuitenkin myöntää, että julkisuudessa vellova keskustelu on osaltaan lisännyt selkeiden linjavetojen tarvetta. Vasemmistoliitto perusti äskettäin työryhmän, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja maahanmuuton ongelmiin.
RKP:n puoluesihteerin Ulla Achrenin mukaan RKP ei kaipaa uusia linjauksia, sillä puolueen maahanmuutto- ja kotouttamispoliittinen ohjelma valmistui viime vuonna.
YLE: Suomi ei luovuta ruandalaismiestä
YLE Uutiset:
Suomi ei luovuta ruandalaismiestä
20.2.2009
MTV3:
Kansanmurhasta epäiltyä ei luovuteta Ruandaan
20.2.2009
Uusi Suomi/STT:
Suomi ei luovuta kansanmurhasta epäiltyä Ruandaan
20.2.2009
Aamulehti/STT:
Suomi ei luovuta kansanmurhasta epäiltyä Ruandaan
20.2.2009
Helsingin Sanomat/STT:
Suomi ei luovuta kansanmurhasta epäiltyä Ruandaan
20.2.2009
Ilta-Sanomat:
Kansanmurhasta epäiltyä ei luovuteta Ruandaan
20.2.2009
Suomi ei palauta kansanmurhasta epäiltyä, Suomessa tutkintavankeudessa olevaa ruandalaismiestä kotimaahansa.
Ruanda oli pyytänyt 57-vuotiaan miehen palauttamista, koska tätä epäillään Ruandassa kansanmurhasta sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Palautusvaatimuksen hylkääminen merkitsee sitä, että rikostutkinta miestä vastaan jatkuu Suomessa. Mies on ollut täällä tutkintavankeudessa kohta kaksi vuotta epäiltynä Suomen lain mukaisesta joukkotuhonnasta. Keskusrikospoliisi on saanut esitutkinnan valmiiksi.
Juttu on parhaillaan valtionsyyttäjän syyteharkinnassa. Jos syyte nostetaan, Suomen historian ensimmäinen joukkotuhontaoikeudenkäynti pidetään Porvoon käräjäoikeudessa.
MTV3:Turvapaikkahakemusten käsittelyaika uhkaa venyä yli vuoteen
MTV3/STT: Turvapaikkahakemusten käsittelyaika uhkaa venyä yli vuoteen 20.2.2009
HelsinginSanomat/STT: Turvapaikkahakemusten käsittelyaika uhkaa venyä yli vuoteen
Aamulehti/STT: Turvapaikkahakemusten käsittelyaika uhkaa tuplaantua
Uusi Suomi/STT: Maahanmuuttovirasto pinteessä - lisää työvoimaa tarvitaan
Turvapaikkahakemusten käsittelyajat uhkaavat venyä jopa yli vuoden pituisiksi, varoittaa Maahanmuuttovirasto. Käsittelyaikoja pitkittää viime syksystä alkaen noussut hakijamäärä.
Maahanmuuttovirasto arvioi, että turvapaikanhakijoita tulee tänä vuonna noin 6000, kun viime vuonna hakijoita oli pari tuhatta vähemmän.
Hallituksen elvytyspaketissa on rahat noin kymmenen työntekijän palkkaamiseksi. Viraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan nykyisillä hakijamäärillä työntekijöitä tarvittaisiin kuitenkin noin 30 enemmän, jotta käsittelyajat eivät venyisi.
Viime vuonna viraston käsittelyaika oli normaaleissa turvapaikkahakemuksissa puolisen vuotta. Repo pitää tätä eurooppalaisestikin mitattuna kohtuullisena. Nyt se uhkaa jäädä tavoitteeksi.
-Tällä hetkellä me kutsumme turvapaikkapuhutteluun hakijoita, jotka ovat jättäneet hakemuksensa loppukesästä ja alkusyksystä eli juuri silloin, kun tämä suurin ruuhka alkoi.
Turvapaikkapäätöksiä saavat nyt viime kesänä Suomeen tulleet hakijat.
-----------------
Nykypäivä:
Eduskunnassa kehuttiin tiistaina kilvan hallintovaliokunnan tekemiä muutoksia hallituksen ulkomaalaislakiesitykseen. Muuttui lakiesitys sitten tai ei, turvapaikanhakijoiden määrää ei silti päästä pakoon.
Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jorma Vuorion mukaan eduskunnassa käsittelyssä oleva ulkomaalaislaki ei väljennä, mutta ei myöskään kiristä tähän saakka harjoitettua turvapaikkapolitiikkaa.
– Jos haluamme, että kansainvälisen suojelun velvoitteet täytetään kuten tähän saakka, meidän on jatkossa varauduttava vuosittaiseen 4 000–6 000 turvapaikanhakijan määrään, sanoo Vuorio.
Syynä on turvapaikanhakijoiden määrän kasvu Euroopassa sekä Ruotsin ja Norjan kiristynyt politiikka. Eduskunnan tiistaisessa täysistunnossa perussuomalaisten lisäksi etenkin sosiaalidemokraatit kritisoivat voimakkaasti hallituksen harjoittamaa turvapaikkapolitiikkaa.
– On erittäin tärkeätä, että lopetamme sellaisen politiikan, jossa ovet ja ikkunat ovat auki ja silmät kiinni. Meidän täytyy myös taloudellisesti ja inhimillisesti katsoa, mitä seuraamuksia maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta, joka tällä hetkellä ei ole hallituksella hallinnassa, on seuraamassa, latasi kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.)
Eduskunnassa haukuttiin hallituksen alkuperäistä ulkomaalaislakiesitystä, mutta kehuttiin samalla hallintovaliokunnan siihen tekemiä muutoksia. Hallintovaliokunta terävöitti humanitaarisen suojelun tarvetta niin, että se voi tulla kyseeseen vain ympäristökatastrofeissa, aseellisissa selkkauksissa tai vaikeissa ihmisoikeustilanteissa.
Vuorio myöntää, että alkuperäinen pykälä, jossa viitattiin epämääräisemmin muun muassa ”huonoon humanitaariseen tilanteeseen” sekä ”vastaaviin olosuhteisiin”, olisi saattanut osoittautua lain soveltajan näkökulmasta liian väljäksi.
– Tällä olisi voinut olla vaikutusta turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun, muttei välttämättä, Vuorio kiteyttää.
Virkailijoiden kädet eivät riitä
Opposition riveistä vaadittiin hallituksen päätä vadille jo viime vuonna räjähdysmäiseen kasvuun lähteneistä turvapaikanhakijoiden määristä. Vuorio ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö lakeja Suomessakin kiristää, mutta akuutein ongelma liittyy tällä hetkellä resursseihin:
– Meidän tämänhetkiset resurssimme on mitoitettu noin 2 000 turvapaikanhakijan tapauksen käsittelyyn vuodessa. Lisätalousarviossa on esitetty miljoonan euron lisärahaa maahanmuuttoviranomaisten palkkaamiseen. Tällä summalla saamme palkattua ehkä 17 ylitarkastajaa, jolloin pystyisimme käsittelemään tuhat tapausta enemmän. Tälläkin hetkellä jonossa odottaa kuitenkin kolme tuhatta tapausta.
Myös poliisin resurssit ovat Vuorion mielestä edelleen riittämättömät, vaikka poliisi on kohdentanut viimeisen puolen vuoden aikana turvapaikkatutkintaan 20 lisävirkaa.
Vuorio kertoo, että jo pelkästään tammikuussa Suomeen saapui 500 turvapaikanhakijaa ja helmikuustakin näyttää tulevan lähes yhtä vilkas. Onkin arvioitu, että tänä vuonna Suomeen saapuu jopa 6 000 turvapaikanhakijaa.
– Kun vielä viime kesänä käsittelyajat olivat noin puoli vuotta, tällä hetkellä ne ovat venyneet puoleentoista vuoteen ja nykymenolla kesällä puhutaan ehkä jo kolmesta vuodesta, varoittelee Vuorio.
Hallitus pui puolivälitarkastelussaan
Vuorion mukaan suurin ongelma ja tulppa on tällä hetkellä kuitenkin siinä, että myönteisen luvan saaneet eivät pääse kuntiin, koska monissa kunnissa pidetään pakolaisista maksettavia kuntakorvauksia liian pieninä.
– Meillä odottaa tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa kuntapaikkaa yli 300 ihmistä, kesällä heitä on ehkä jo tuhat. Tämä viivästyttää kotouttamista ja lisää sosiaalisia ongelmia, toteaa Vuorio.
Myös hallintovaliokunnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset ovat pysyneet muuttumattomina vuodesta 1993 lähtien, vaikka kuntien maahanmuuttopalvelut ovat laajentuneet ja yleinen kustannustaso on noussut.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) mukaan korvausten alimitoitukseen pyritään vastaamaan. Tavoitteeksi on asetettu 2 000 kuntapaikan saaminen tänä vuonna, kertoi ministeri eduskunnassa.
Hallituksen on tarkoitus puida maahanmuuton uusia haasteita jo ensi viikolla niin sanotussa puolivälitarkastelussaan.
HelsinginSanomat/STT: Turvapaikkahakemusten käsittelyaika uhkaa venyä yli vuoteen
Aamulehti/STT: Turvapaikkahakemusten käsittelyaika uhkaa tuplaantua
Uusi Suomi/STT: Maahanmuuttovirasto pinteessä - lisää työvoimaa tarvitaan
Turvapaikkahakemusten käsittelyajat uhkaavat venyä jopa yli vuoden pituisiksi, varoittaa Maahanmuuttovirasto. Käsittelyaikoja pitkittää viime syksystä alkaen noussut hakijamäärä.
Maahanmuuttovirasto arvioi, että turvapaikanhakijoita tulee tänä vuonna noin 6000, kun viime vuonna hakijoita oli pari tuhatta vähemmän.
Hallituksen elvytyspaketissa on rahat noin kymmenen työntekijän palkkaamiseksi. Viraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan nykyisillä hakijamäärillä työntekijöitä tarvittaisiin kuitenkin noin 30 enemmän, jotta käsittelyajat eivät venyisi.
Viime vuonna viraston käsittelyaika oli normaaleissa turvapaikkahakemuksissa puolisen vuotta. Repo pitää tätä eurooppalaisestikin mitattuna kohtuullisena. Nyt se uhkaa jäädä tavoitteeksi.
-Tällä hetkellä me kutsumme turvapaikkapuhutteluun hakijoita, jotka ovat jättäneet hakemuksensa loppukesästä ja alkusyksystä eli juuri silloin, kun tämä suurin ruuhka alkoi.
Turvapaikkapäätöksiä saavat nyt viime kesänä Suomeen tulleet hakijat.
-----------------
Nykypäivä:
Eduskunnassa kehuttiin tiistaina kilvan hallintovaliokunnan tekemiä muutoksia hallituksen ulkomaalaislakiesitykseen. Muuttui lakiesitys sitten tai ei, turvapaikanhakijoiden määrää ei silti päästä pakoon.
Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jorma Vuorion mukaan eduskunnassa käsittelyssä oleva ulkomaalaislaki ei väljennä, mutta ei myöskään kiristä tähän saakka harjoitettua turvapaikkapolitiikkaa.
– Jos haluamme, että kansainvälisen suojelun velvoitteet täytetään kuten tähän saakka, meidän on jatkossa varauduttava vuosittaiseen 4 000–6 000 turvapaikanhakijan määrään, sanoo Vuorio.
Syynä on turvapaikanhakijoiden määrän kasvu Euroopassa sekä Ruotsin ja Norjan kiristynyt politiikka. Eduskunnan tiistaisessa täysistunnossa perussuomalaisten lisäksi etenkin sosiaalidemokraatit kritisoivat voimakkaasti hallituksen harjoittamaa turvapaikkapolitiikkaa.
– On erittäin tärkeätä, että lopetamme sellaisen politiikan, jossa ovet ja ikkunat ovat auki ja silmät kiinni. Meidän täytyy myös taloudellisesti ja inhimillisesti katsoa, mitä seuraamuksia maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta, joka tällä hetkellä ei ole hallituksella hallinnassa, on seuraamassa, latasi kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.)
Eduskunnassa haukuttiin hallituksen alkuperäistä ulkomaalaislakiesitystä, mutta kehuttiin samalla hallintovaliokunnan siihen tekemiä muutoksia. Hallintovaliokunta terävöitti humanitaarisen suojelun tarvetta niin, että se voi tulla kyseeseen vain ympäristökatastrofeissa, aseellisissa selkkauksissa tai vaikeissa ihmisoikeustilanteissa.
Vuorio myöntää, että alkuperäinen pykälä, jossa viitattiin epämääräisemmin muun muassa ”huonoon humanitaariseen tilanteeseen” sekä ”vastaaviin olosuhteisiin”, olisi saattanut osoittautua lain soveltajan näkökulmasta liian väljäksi.
– Tällä olisi voinut olla vaikutusta turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun, muttei välttämättä, Vuorio kiteyttää.
Virkailijoiden kädet eivät riitä
Opposition riveistä vaadittiin hallituksen päätä vadille jo viime vuonna räjähdysmäiseen kasvuun lähteneistä turvapaikanhakijoiden määristä. Vuorio ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö lakeja Suomessakin kiristää, mutta akuutein ongelma liittyy tällä hetkellä resursseihin:
– Meidän tämänhetkiset resurssimme on mitoitettu noin 2 000 turvapaikanhakijan tapauksen käsittelyyn vuodessa. Lisätalousarviossa on esitetty miljoonan euron lisärahaa maahanmuuttoviranomaisten palkkaamiseen. Tällä summalla saamme palkattua ehkä 17 ylitarkastajaa, jolloin pystyisimme käsittelemään tuhat tapausta enemmän. Tälläkin hetkellä jonossa odottaa kuitenkin kolme tuhatta tapausta.
Myös poliisin resurssit ovat Vuorion mielestä edelleen riittämättömät, vaikka poliisi on kohdentanut viimeisen puolen vuoden aikana turvapaikkatutkintaan 20 lisävirkaa.
Vuorio kertoo, että jo pelkästään tammikuussa Suomeen saapui 500 turvapaikanhakijaa ja helmikuustakin näyttää tulevan lähes yhtä vilkas. Onkin arvioitu, että tänä vuonna Suomeen saapuu jopa 6 000 turvapaikanhakijaa.
– Kun vielä viime kesänä käsittelyajat olivat noin puoli vuotta, tällä hetkellä ne ovat venyneet puoleentoista vuoteen ja nykymenolla kesällä puhutaan ehkä jo kolmesta vuodesta, varoittelee Vuorio.
Hallitus pui puolivälitarkastelussaan
Vuorion mukaan suurin ongelma ja tulppa on tällä hetkellä kuitenkin siinä, että myönteisen luvan saaneet eivät pääse kuntiin, koska monissa kunnissa pidetään pakolaisista maksettavia kuntakorvauksia liian pieninä.
– Meillä odottaa tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa kuntapaikkaa yli 300 ihmistä, kesällä heitä on ehkä jo tuhat. Tämä viivästyttää kotouttamista ja lisää sosiaalisia ongelmia, toteaa Vuorio.
Myös hallintovaliokunnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset ovat pysyneet muuttumattomina vuodesta 1993 lähtien, vaikka kuntien maahanmuuttopalvelut ovat laajentuneet ja yleinen kustannustaso on noussut.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) mukaan korvausten alimitoitukseen pyritään vastaamaan. Tavoitteeksi on asetettu 2 000 kuntapaikan saaminen tänä vuonna, kertoi ministeri eduskunnassa.
Hallituksen on tarkoitus puida maahanmuuton uusia haasteita jo ensi viikolla niin sanotussa puolivälitarkastelussaan.
Länsi-Savo: Maahanmuuttoon arkipäivää
Länsi-Savon pääkirjoituksen mukaan Suomessa puhutaan maahanmuutosta liian mustavalkoisesti. Sekä työhön tulijat että turvapaikkaa hakevat pitää ottaa asiallisesti vastaan.
Länsi-Savo:
Maahanmuuttoon arkipäivää
20.2.2009
Eduskunnan käsittelyyn tullut ulkomaalaislain uudistus sekä keskustelu joidenkin perussuomalaisten kannattajien lausunnoista ovat nostattaneet tunteita.
Ulkomaalaislain uudistuksessa on kyse siitä, milloin turvapaikan hakijalle voidaan myöntää oleskelulupa. Lakimuutos ei ole tuomassa suurta mullistusta nykytilanteeseen.
Oleskelulupa voidaan jatkossa myöntää humanitaarisen suojelun perusteella, kun turvapaikkaa ei anneta, mutta kotimaahan ei esimerkiksi maan huonon turvallisuustilanteen perusteella voi palata. Eduskunta ei kuitenkaan halua hyväksyä hallituksen esitystä siitä, että hakijalle annettaisiin heti jatkuva oleskelulupa, joka muun muassa toisi oikeuden perheen yhdistämiseen.
Merkittävä periaatteellinen muutos on se, että tilapäisenkin oleskeluluvan saanut voi ryhtyä heti tekemään ansiotyötä. Nyt se ei ole mahdollista ensimmäisen vuoden aikana.
Suomi on muuhun Eurooppaan ja Pohjoismaihin verrattuna kovin yksiniittinen maa. Perinteiset vähemmistömme ovat pieniä, ja ulkomailla syntyneitä asuu koko maassa tällä haavaa noin 200 000 eli vain nelisen prosenttia koko väestöstä.
Kaiken lisäksi koko ulkomaalais- ja maahanmuuttokeskustelu on edelleen surkuhupaisan mustavalkoista. Ulkomaalaisia joko ihannoidaan tai sitten heitä vihataan. Ulkomaalaisten tuloa vastustetaan joko siksi, että he vievät valtaväestöltä työt tai siksi, etteivät he tee työtä. Pakolaisuus ja ulkomaalaisuus menevät suloisesti sekaisin.
On korkea aika oppia suhtautumaan asiaan nykyaikaisesti ja ennakkoluulottomasti. Maahanmuuttoa on monenlaista, ja maahanmuutossa on kyse monesta erillisestä asiasta.
Meille tulee jatkuvasti eri alojen asiantuntijoita töihin. Pohjoismaiden ja toisten EU-maiden kansalaiset saavat varsin vapaasti tulla Suomeen työskentelemään tai opiskelemaan. Toisaalta Suomi antaa kansainvälisten sopimusten mukaisesti suojelua turvapaikkaa hakeville.
Maahanmuutosta on pystyttävä puhumaan luontevasti ja arkipäiväisesti ja ilman ylimääräisiä tunnelatauksia. Suomi tarvitsee ulkomaalaisia töihin, mutta meidän on myös kohtuullista auttaa hätää kärsiviä. Kummassakin tapauksessa tulokkaat on osattava ottaa vastaan asiallisesti.
Länsi-Savo:
Maahanmuuttoon arkipäivää
20.2.2009
Eduskunnan käsittelyyn tullut ulkomaalaislain uudistus sekä keskustelu joidenkin perussuomalaisten kannattajien lausunnoista ovat nostattaneet tunteita.
Ulkomaalaislain uudistuksessa on kyse siitä, milloin turvapaikan hakijalle voidaan myöntää oleskelulupa. Lakimuutos ei ole tuomassa suurta mullistusta nykytilanteeseen.
Oleskelulupa voidaan jatkossa myöntää humanitaarisen suojelun perusteella, kun turvapaikkaa ei anneta, mutta kotimaahan ei esimerkiksi maan huonon turvallisuustilanteen perusteella voi palata. Eduskunta ei kuitenkaan halua hyväksyä hallituksen esitystä siitä, että hakijalle annettaisiin heti jatkuva oleskelulupa, joka muun muassa toisi oikeuden perheen yhdistämiseen.
Merkittävä periaatteellinen muutos on se, että tilapäisenkin oleskeluluvan saanut voi ryhtyä heti tekemään ansiotyötä. Nyt se ei ole mahdollista ensimmäisen vuoden aikana.
Suomi on muuhun Eurooppaan ja Pohjoismaihin verrattuna kovin yksiniittinen maa. Perinteiset vähemmistömme ovat pieniä, ja ulkomailla syntyneitä asuu koko maassa tällä haavaa noin 200 000 eli vain nelisen prosenttia koko väestöstä.
Kaiken lisäksi koko ulkomaalais- ja maahanmuuttokeskustelu on edelleen surkuhupaisan mustavalkoista. Ulkomaalaisia joko ihannoidaan tai sitten heitä vihataan. Ulkomaalaisten tuloa vastustetaan joko siksi, että he vievät valtaväestöltä työt tai siksi, etteivät he tee työtä. Pakolaisuus ja ulkomaalaisuus menevät suloisesti sekaisin.
On korkea aika oppia suhtautumaan asiaan nykyaikaisesti ja ennakkoluulottomasti. Maahanmuuttoa on monenlaista, ja maahanmuutossa on kyse monesta erillisestä asiasta.
Meille tulee jatkuvasti eri alojen asiantuntijoita töihin. Pohjoismaiden ja toisten EU-maiden kansalaiset saavat varsin vapaasti tulla Suomeen työskentelemään tai opiskelemaan. Toisaalta Suomi antaa kansainvälisten sopimusten mukaisesti suojelua turvapaikkaa hakeville.
Maahanmuutosta on pystyttävä puhumaan luontevasti ja arkipäiväisesti ja ilman ylimääräisiä tunnelatauksia. Suomi tarvitsee ulkomaalaisia töihin, mutta meidän on myös kohtuullista auttaa hätää kärsiviä. Kummassakin tapauksessa tulokkaat on osattava ottaa vastaan asiallisesti.
HS: Vihanlietsontaa ei pidä sallia
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa odotetaan Timo Soinilta ja muilta puoluejohtajilta tekoja muukalaisvihan kitkemiseksi.
Helsingin Sanomat:
Vihanlietsontaa ei pidä sallia
20.2.2009
Timo Soinin johdolla perussuomalaiset on nousemassa keskisuureksi puolueeksi. Taustalla on Soinin poliittinen ammattitaito. Hän on taitavasti hyödyntänyt ihmisten tympääntymistä puolueiden samankaltaistumiseen ja epäluuloa EU:ta kohtaan.
Lisänosteen puolueelle antavat pintaan nousseet nykyisen ulkomaalaispolitiikan vastaiset asenteet. Tämän mielipidekirjon toisessa laidassa ovat ne, jotka ovat huolissaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta ja Suomen valmiudesta huolehtia heistä. Toisessa ääripäässä ovat ne, jotka käyttävät ulkomaalaispolitiikasta käytävää keskustelua oman ihmisvihaa heijastavan ajattelunsa edistämiseen.
Raja ulkomaalaispolitiikkaa kriittisesti arvioivan keskustelun ja kansanryhmää vastaan kiihottamisen välillä on pidettävä selvänä. Se edellyttää lähimmäisen kunnioitusta ja vastuuntuntoa julkiseen keskusteluun osallistuvilta. Aivan erityisesti se vaatii vastuuntuntoa johtavilta poliitikoilta.
Erityisesti Timo Soinia on arvosteltu siitä, että hän ei suostu tätä rajankäyntiä selvästi tekemään. Viimeksi Hufvudstadsbladet otsikoi etusivun uutisensa: "Soini kieltäytyy ottamasta vastuuta."
Ulkomaalaislain uudistamisesta eduskunnassa käydyssä keskustelussa Soini esitti linjanvetonsa: "Perussuomalainen puolue ei ole rasistinen. Me emme suvaitse ihmisvihaa. Me emme koskaan, nimenomaan kun heikoin ihminen kärsii, tee minkäännäköistä sellaista kiihotustyötä, joka voi yllyttää ihmisiä jopa väkivaltaan."
Linjaveto oli tarpeellinen, joskin se oli sanamuodoltaan varsin yleinen. Mutta eivät ne suuret sanat vaan teot. Nyt on kiinnostavaa seurata, onko poliittisessa nousukiidossa olevalla Soinilla kanttia puuttua puolueessaan ylilyönteihin, kun niitä ilmenee.
Sama vastuu koskee myös kolmen suuren puolueen puheenjohtajia. Kaikissa niissä on kellokkaansa, jotka lisäkannatuksen toivossa sipsuttelevat muukalaisvihan hetteiköissä.
Helsingin Sanomat:
Vihanlietsontaa ei pidä sallia
20.2.2009
Timo Soinin johdolla perussuomalaiset on nousemassa keskisuureksi puolueeksi. Taustalla on Soinin poliittinen ammattitaito. Hän on taitavasti hyödyntänyt ihmisten tympääntymistä puolueiden samankaltaistumiseen ja epäluuloa EU:ta kohtaan.
Lisänosteen puolueelle antavat pintaan nousseet nykyisen ulkomaalaispolitiikan vastaiset asenteet. Tämän mielipidekirjon toisessa laidassa ovat ne, jotka ovat huolissaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta ja Suomen valmiudesta huolehtia heistä. Toisessa ääripäässä ovat ne, jotka käyttävät ulkomaalaispolitiikasta käytävää keskustelua oman ihmisvihaa heijastavan ajattelunsa edistämiseen.
Raja ulkomaalaispolitiikkaa kriittisesti arvioivan keskustelun ja kansanryhmää vastaan kiihottamisen välillä on pidettävä selvänä. Se edellyttää lähimmäisen kunnioitusta ja vastuuntuntoa julkiseen keskusteluun osallistuvilta. Aivan erityisesti se vaatii vastuuntuntoa johtavilta poliitikoilta.
Erityisesti Timo Soinia on arvosteltu siitä, että hän ei suostu tätä rajankäyntiä selvästi tekemään. Viimeksi Hufvudstadsbladet otsikoi etusivun uutisensa: "Soini kieltäytyy ottamasta vastuuta."
Ulkomaalaislain uudistamisesta eduskunnassa käydyssä keskustelussa Soini esitti linjanvetonsa: "Perussuomalainen puolue ei ole rasistinen. Me emme suvaitse ihmisvihaa. Me emme koskaan, nimenomaan kun heikoin ihminen kärsii, tee minkäännäköistä sellaista kiihotustyötä, joka voi yllyttää ihmisiä jopa väkivaltaan."
Linjaveto oli tarpeellinen, joskin se oli sanamuodoltaan varsin yleinen. Mutta eivät ne suuret sanat vaan teot. Nyt on kiinnostavaa seurata, onko poliittisessa nousukiidossa olevalla Soinilla kanttia puuttua puolueessaan ylilyönteihin, kun niitä ilmenee.
Sama vastuu koskee myös kolmen suuren puolueen puheenjohtajia. Kaikissa niissä on kellokkaansa, jotka lisäkannatuksen toivossa sipsuttelevat muukalaisvihan hetteiköissä.
torstai 19. helmikuuta 2009
YLE: Maahanmuuttajalähiö voi lietsoa muukalaisvihaa
Sisäministeriön mukaan suurimpien kaupunkien vuokra-asuntovaltaiset lähiöt leimaantuvat helposti rasismia lietsoviksi maahanmuuttajakeskittymiksi.
YLE Uutiset:
Maahanmuuttajalähiö voi lietsoa muukalaisvihaa
Hakunilan kurdikylässä saa asua rauhassa
19.2.2009
Maahanmuuttajapainotteisten asuinalueiden kielteistä leimaa halutaan lieventää sijoittamalla ulkomaalaistaustaisia asumaan tasaisemmin eri kaupunginosiin. Sisäministeriö ei halua Suomen vuokralähiöistä etnisiä keskittymiä.
Kolmannes uusuomalaisista asuu vuokra-asunnoissa. Suurimpien kaupunkien vuokra-asuntovaltaiset lähiöt leimaantuvat helposti rasismia lietsoviksi maahanmuuttajakeskittymiksi. Näin on käynyt Turun Varissuolla ja muutamassa Itä-Helsingin lähiössä. Sisäministeriö selvittää pikavauhtia, miten asukasvalintaa voitaisiin monipuolistaa.
Helsingin kaupungilla on jo vuosia hajasijoittanut maahanmuuttajansa.
- Jos talon asukkaista on maahanmuuttajia yli viidennes, muut asukkaat pitävät jo osuutta haitallisena, sanoo Helsingin kiinteistöviraston apulaisosastopäällikkö Markku Leijo.
Syntyneiden keskittymien purku on työläämpää, sillä vuokra-asunnoista vain osa on kaupungin omistamia.
Rasistiset yhteenotot ovat toistaiseksi olleet Suomessa vähäisiä. Vuokrataloissa on korkeintaan riidelty pyykkitupavuoroista.
Helsingin Herttoniemen rannassa asuva Pia Brandt on asunut useammassakin talossa maahanmuuttajien naapurina. Hän tunnustaa olevansa sen verran ennakkoluuloinen, että kysyy etukäteen portaikon naapureiden taustasta.
- Minkäänlaisia ongelmia ei ole ollut. Samalla tavalla he elävät kuin muutkin. Suurin harmi ovat olleet lauantai-iltaisin örveltävät suomalaiset, Pia Brandt naurahtaa.
YLE Uutiset:
Maahanmuuttajalähiö voi lietsoa muukalaisvihaa
Hakunilan kurdikylässä saa asua rauhassa
19.2.2009
Maahanmuuttajapainotteisten asuinalueiden kielteistä leimaa halutaan lieventää sijoittamalla ulkomaalaistaustaisia asumaan tasaisemmin eri kaupunginosiin. Sisäministeriö ei halua Suomen vuokralähiöistä etnisiä keskittymiä.
Kolmannes uusuomalaisista asuu vuokra-asunnoissa. Suurimpien kaupunkien vuokra-asuntovaltaiset lähiöt leimaantuvat helposti rasismia lietsoviksi maahanmuuttajakeskittymiksi. Näin on käynyt Turun Varissuolla ja muutamassa Itä-Helsingin lähiössä. Sisäministeriö selvittää pikavauhtia, miten asukasvalintaa voitaisiin monipuolistaa.
Helsingin kaupungilla on jo vuosia hajasijoittanut maahanmuuttajansa.
- Jos talon asukkaista on maahanmuuttajia yli viidennes, muut asukkaat pitävät jo osuutta haitallisena, sanoo Helsingin kiinteistöviraston apulaisosastopäällikkö Markku Leijo.
Syntyneiden keskittymien purku on työläämpää, sillä vuokra-asunnoista vain osa on kaupungin omistamia.
Rasistiset yhteenotot ovat toistaiseksi olleet Suomessa vähäisiä. Vuokrataloissa on korkeintaan riidelty pyykkitupavuoroista.
Helsingin Herttoniemen rannassa asuva Pia Brandt on asunut useammassakin talossa maahanmuuttajien naapurina. Hän tunnustaa olevansa sen verran ennakkoluuloinen, että kysyy etukäteen portaikon naapureiden taustasta.
- Minkäänlaisia ongelmia ei ole ollut. Samalla tavalla he elävät kuin muutkin. Suurin harmi ovat olleet lauantai-iltaisin örveltävät suomalaiset, Pia Brandt naurahtaa.
HS: Thors hämmästelee Kataisen vaatimusta maahanmuuttokeskustelusta
Astrid Thorsin blogi:
Maahanmuutto sovitusti politiikkariihessä ensi viikolla
19.2.2009
Helsingin Sanomat:
Thors hämmästelee Kataisen vaatimusta maahanmuuttokeskustelusta
19.2.2009 14:11
YLE Uutiset:
Katainen haluaa maahanmuuttopolitiikan puoliväliriiheen - Thors hämmästelee avausta
19.2.2009 14:13
Uusi Suomi:
Ministeri hämmästelee Katais-uutisointia
19.2.2009 14:20
Aamulehti/STT:
Thors tuo hallitukseen esitykset maahanmuutosta (14:21)
Thors tuo hallitukseen esitykset maahanmuutosta (19:58)
19.2.2009
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) sanoo, että maahanmuutosta keskustellaan aiemmin sovitusti hallituksen puolivälitarkastelussa ensi viikolla. Thors kertoo valmistelleensa esitykset kotouttamisesta ja maahanmuutosta.
Thors hämmästelee kannanotossaan, että nyt on esitelty uutisena valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) vaatimusta siitä, että maahanmuuttoasiat on otettava keskusteluun.
------
Blogikirjoitus:
Ministeri Thors hämmästelee, että nyt uutisena otetaan esiin Kataisen tämän päiväinen vaatimus mahanmuuttoasioiden ottamisesta keskusteluun ensi viikon politiikkariihessä.
Ministeri Thors on valmistellut hallituksen puolivälitarkasteluun esitykset kotouttamisesta ja maahanmuutosta. Esityksillä pyritään mm vahvistamaan kuntien edellytyksiä huolehtia hyvästä kotouttamispolitiikasta. Valmistelu pohjautuu jo viime budjettiriihessä RKP:n aloitteesta tehtyyn päätökseen.
Thors toivoo kuitenkin, että hallituksen keskustelussa voidaan välttää leimaamasta maahanmuuttajia.
- Kaikkia maahanmuuttokriittisiä ei pidä leimata rasisteiksi, mutta toisaalta ei myöskään voida pitää kaikkia maahanmuuttajia tai tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä ongelmana. Suomeen tullaan enimmäkseen työn, rakkauden ja opiskelun takia, Thors muistuttaa.
Ilta-Sanomat: Tutkimus: Maahanmuuttajiin suhtaudutaan positiivisemmin
Ilta-Sanomat:
Tutkimus: Maahanmuuttajiin suhtaudutaan positiivisemmin
19.2.2009
Uusi Suomi:
Maahanmuuttajiin suhtaudutaan aiempaa positiivisemmin
19.2.2009
Helsingin kaupungin tiedote:
Asenteet ulkomaalaisia kohtaan muuttuneet myönteisemmiksi
19.2.2009
Magdalena Jaakkolan tutkimus:
Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta
Asennemuutokset 1987–2007
Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on muuttunut positiivisemmaksi 1990-luvun alun jälkeen. Tutkimuksen mukaan kolme neljästä olisi toissa vuonna ottanut Suomeen lisää ulkomaalaisia työnhakijoita tai olisi pitänyt työnhakijamäärät entisellään.
Pakolaismääriä olisi kasvattanut tai pitänyt ennallaan 64 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Suurissa kaupungeissa maahanmuuttajiin suhtauduttiin positiivisemmin kuin maaseudulla ja pienissä kaupungeissa. Kuitenkin Vantaalla asenteet pakolaisia, erityisesti somaleja, kohtaan ovat kiristyneet vuodesta 1998.
Maahanmuuttajaryhmistä myönteisimmin suhtauduttiin virolaisiin. Negatiivisimman arvion tutkimuksessa saivat somalit.
Kuntoutussäätiön erikoistutkija Magdalena Jaakkola tutki maahanmuuttoon liittyviä asenteita vuosina 1987-2007 tehdyillä koko väestöä edustavilla haastattelututkimuksilla.
Helsingin Sanomat: Katainen: Maahanmuuton kielteisistä ilmiöistä on voitava puhua
Helsingin Sanomat:
Katainen: Maahanmuuton kielteisistä ilmiöistä on voitava puhua
19.2.2009
Aamulehti/STT:
Katainen: Maahanmuuttoasia hallitusohjelman välitarkistukseen
19.2.2009
MTV3:
Katainen arvostelee Ruotsin maahanmuuttomallia
Kataisen haastattelu (video)
19.2.2009
Uusi Suomi/STT:
Katainen: Tämä saa ihmiset puristelemaan nyrkkiä taskuissaan
19.2.2009
Ilta-Sanomat:
Katainen: Maahanmuuttoa pitää voida kritisoida ilman rasistileimaa
19.2.2008
Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan maahanmuutosta ja siihen liittyvistä kielteisistäkin ilmiöistä pitää pystyä puhumaan ilman että ihminen leimataan heti rasistiksi.
"Oikein ei ole se, että ihmiset, jotka kokevat tai näkevät myös maahanmuuton kriittisiä seurauksia, vaiennetaan tai heidät lytätään automaattisesti syrjään ja leimataan rasisteiksi", Katainen sanoi torstaina kokoomuksen puoluehallituksessa Helsingissä pitämässään linjapuheessa.
Hän sanoi pelkäävänsä, että tämänkaltainen asenne on omiaan lisäämään maahanmuuttovihamielisyyttä.
Kataisen mukaan kokoomus aikoo ottaa maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät linjaukset esiin ensi viikolla järjestettävässä hallituksen niin kutsutussa puolivälin tarkastelussa. Hän muistutti, että Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia työvoimaksi, ja siksi, että suomalaisilla on humaani vastuu kotimaissaan vainotuista ihmisistä.
"Heidät on otettava suojaan, tarjottava mahdollisuus tehdä työtä ja kantaa vastuuta itsestään ja omasta lähipiiristään Suomessa. Tämä on päivänselvä asia", hän sanoi.
Kataista huolestuttaa se, että keskustelu Suomessa on jumiutunut turhan jyrkkään vastakkainasetteluun. Hänen mukaansa jokaisella ihmisellä on tarve tulla kuulluksi, vaikka hänen mielipiteensä olisi kriittinen.
"Myös kriittisten äänien pitää antaa kuulua silloin kuin siihen on aidosti tarvetta. Kun jostakin asiasta ei voi puhua, se vain kasvattaa painetta", hän arvioi.
Kataisen mukaan Suomen pitää käsitellä maahanmuuttoasiat paremmin kuin Ruotsissa.
"Toivon, että me suomalaiset osaisimme käsitellä maahanmuuttokysymyksen vastuullisemmin ja todeta että ihmisten maailmassa on aina ongelmia, joita voi olla tekemässä syntyperäinen suomalainen tai maahanmuuttaja, eikä viedä maton alle ongelmia, joita osa meistä näkee."
Hän muistuttaa, että monilla suomalaisilla on varmasti myös virheellisiä käsityksiä maahanmuutosta ja Suomen maahanmuuttopolitiikasta, ja nekin pitää pystyä oikaisemaan.
"Haluan tehdä hyvin selväksi sen, että rasismia ei pidä suvaita", hän korostaa.
MTV3: Halla-aho suivaantui lopullisesti Yleen ja Ilta-Sanomiin
MTV3:n mukaan Jussi Halla-aho on ilmoittanut jatkossa boikotoivansa Yleä ja Ilta-Sanomia. Halla-aho on tehnyt tutkintapyynnön uutislähetyksestä, jossa Ylen toimittaja kutsui häntä 'rotutohtoriksi'. MTV3 kertoo Halla-ahon kuuluvan rasistiseen Suomen Sisu -järjestöön ja kirjoittaneen useita muukalaisvihamielisiä nettikirjoituksia.
MTV3:
Halla-aho suivaantui lopullisesti Yleen ja Ilta-Sanomiin
19.2.2009
Helsinkiläinen perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu filosofian tohtori Jussi Halla-aho (sit.) on ilmoittanut internetsivuillaan, ettei tee tässä kuussa lainkaan yhteistyötä median kanssa. Lisäksi hän kirjoittaa "Ilta-Sanomille - - ja Ylelle tiedoksi", ettei ole niiden käytettävissä "helmikuun jälkeenkään".
Merkittävää julkista valtaa pääkaupungin valtuutettuna käyttävältä Halla-aholta ilmoitus on poikkeuksellinen. Hän saattaa sitä paitsi ryhtyä perussuomalaisten eurovaaliehdokkaaksi.
Ylen uutisten toimituspäällikkö Marjo Ahonen sanoo, että Halla-Ahon ratkaisu on erikoinen.
- Mutta hänellä on tietysti siihen oikeus. Emme voi pakottaa ketään ohjelmiimme.
Sitä, mitä Halla-Ahon päätös boikotoida kahta suurta mediaa merkitsee sananvapauden kannalta, Ahonen kehottaa kysymään oikeusoppineilta.
- Mutta Ylen uutiset on kiinnostunut välittämään kaikenlaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä. Se on julkisen palvelun tehtävä, ja siksi Halla-ahon ratkaisu on ikävä, Ahonen sanoo.
Pitkään media-alalla toiminut Ahonen ei muista, että kukaan poliitikko olisi ainakaan julki lausutusti aikaisemmin kieltäytynyt antamasta haastatteluja jollekin suurelle viestimelle.
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja sanoo, että lehti jatkaa Halla-ahon seuraamista ja tämän asioiden käsittelyä kuin ennenkin.
- Hänellä on oikeus olla antamatta meille haastatteluja, mutta se merkitsee vain, ettei hän pääse tuomaan esille omaa näkemystään asioihin, Sadeoja sanoo.
Tutkintapyyntöjä suuntaan ja toiseen
Halla-aho on itse jättänyt Ylestä tutkintapyynnön poliisille. Hän haluaa poliisin selvittävän, loukkasiko Ylen toimittaja hänen kunniaansa käyttäessään uutislähetyksessä hänestä sanaa rotutohtori. Poliisi on aloittanut asiassa esitutkinnan.
Värikäs kielenkäyttö ei ole Halla-aholle vierasta. Hän on itse kirjoittanut entisestä vähemmistövaltuutetusta Mikko Puumalaisesta internetissä seuraavasti:
- Minulle tulee Mikosta mieleen Oskar Dirlewanger, piilevä psykopaatti, joka suotuisten sattumien ja oikeiden ystävien avulla kohosi pikkuvirkailijasta oman autonomisen roistojoukkonsa päälliköksi ja pääsi toteuttamaan syvintä minäänsä Saksan miehittämille alueille idässä.
Oskar Dirlewanger oli erittäin raakoihin sotarikoksiin syyllistynyt SS-komentaja.
Poliisi puolestaan tutkii parhaillaan, onko Halla-aho syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Hän kuuluu rasistiseen Suomen Sisu -järjestöön ja on kirjoittanut useita muukalaisvihamielisiä nettikirjoituksia.
Halla-aho: Ilta-Sanomat ja Yle mahdollisuutensa saaneet
MTV3:n puhelimitse tavoittama Halla-aho vastaa kuitenkin kysymyksiin. Miten siis merkittävää julkista valtaa käyttävä henkilö voi boikotoida Yleä ja Ilta-Sanomia?
- No minkälaista merkittävää julkista valtaa minä käytän? Halla-aho vastaa.
Vaikka hän on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja harkitsee perussuomalaisten eurovaaliehdokkuutta, hän sanoo katsovansa, että hänellä on oikeus valita, kenen kanssa tekee yhteistyötä.
- Ilta-Sanomat ja Yle ovat mahdollisuutensa saaneet. Siinä vaiheessa kun aletaan nimittää rotutohtoriksi, yhteistyö on vähän aikaa jäässä.
MTV3:
Halla-aho suivaantui lopullisesti Yleen ja Ilta-Sanomiin
19.2.2009
Helsinkiläinen perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu filosofian tohtori Jussi Halla-aho (sit.) on ilmoittanut internetsivuillaan, ettei tee tässä kuussa lainkaan yhteistyötä median kanssa. Lisäksi hän kirjoittaa "Ilta-Sanomille - - ja Ylelle tiedoksi", ettei ole niiden käytettävissä "helmikuun jälkeenkään".
Merkittävää julkista valtaa pääkaupungin valtuutettuna käyttävältä Halla-aholta ilmoitus on poikkeuksellinen. Hän saattaa sitä paitsi ryhtyä perussuomalaisten eurovaaliehdokkaaksi.
Ylen uutisten toimituspäällikkö Marjo Ahonen sanoo, että Halla-Ahon ratkaisu on erikoinen.
- Mutta hänellä on tietysti siihen oikeus. Emme voi pakottaa ketään ohjelmiimme.
Sitä, mitä Halla-Ahon päätös boikotoida kahta suurta mediaa merkitsee sananvapauden kannalta, Ahonen kehottaa kysymään oikeusoppineilta.
- Mutta Ylen uutiset on kiinnostunut välittämään kaikenlaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä. Se on julkisen palvelun tehtävä, ja siksi Halla-ahon ratkaisu on ikävä, Ahonen sanoo.
Pitkään media-alalla toiminut Ahonen ei muista, että kukaan poliitikko olisi ainakaan julki lausutusti aikaisemmin kieltäytynyt antamasta haastatteluja jollekin suurelle viestimelle.
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja sanoo, että lehti jatkaa Halla-ahon seuraamista ja tämän asioiden käsittelyä kuin ennenkin.
- Hänellä on oikeus olla antamatta meille haastatteluja, mutta se merkitsee vain, ettei hän pääse tuomaan esille omaa näkemystään asioihin, Sadeoja sanoo.
Tutkintapyyntöjä suuntaan ja toiseen
Halla-aho on itse jättänyt Ylestä tutkintapyynnön poliisille. Hän haluaa poliisin selvittävän, loukkasiko Ylen toimittaja hänen kunniaansa käyttäessään uutislähetyksessä hänestä sanaa rotutohtori. Poliisi on aloittanut asiassa esitutkinnan.
Värikäs kielenkäyttö ei ole Halla-aholle vierasta. Hän on itse kirjoittanut entisestä vähemmistövaltuutetusta Mikko Puumalaisesta internetissä seuraavasti:
- Minulle tulee Mikosta mieleen Oskar Dirlewanger, piilevä psykopaatti, joka suotuisten sattumien ja oikeiden ystävien avulla kohosi pikkuvirkailijasta oman autonomisen roistojoukkonsa päälliköksi ja pääsi toteuttamaan syvintä minäänsä Saksan miehittämille alueille idässä.
Oskar Dirlewanger oli erittäin raakoihin sotarikoksiin syyllistynyt SS-komentaja.
Poliisi puolestaan tutkii parhaillaan, onko Halla-aho syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Hän kuuluu rasistiseen Suomen Sisu -järjestöön ja on kirjoittanut useita muukalaisvihamielisiä nettikirjoituksia.
Halla-aho: Ilta-Sanomat ja Yle mahdollisuutensa saaneet
MTV3:n puhelimitse tavoittama Halla-aho vastaa kuitenkin kysymyksiin. Miten siis merkittävää julkista valtaa käyttävä henkilö voi boikotoida Yleä ja Ilta-Sanomia?
- No minkälaista merkittävää julkista valtaa minä käytän? Halla-aho vastaa.
Vaikka hän on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja harkitsee perussuomalaisten eurovaaliehdokkuutta, hän sanoo katsovansa, että hänellä on oikeus valita, kenen kanssa tekee yhteistyötä.
- Ilta-Sanomat ja Yle ovat mahdollisuutensa saaneet. Siinä vaiheessa kun aletaan nimittää rotutohtoriksi, yhteistyö on vähän aikaa jäässä.
Iltalehti: Maahanmuuttokiistely saapunut Suomeen
Iltalehden pääkirjoituksessa toivotaan suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun avoimuutta ja tosiasioiden tunnustamista.
Iltalehti:
Maahanmuuttokiistely saapunut Suomeen
19.2.2009
Kestäviin ratkaisuihin tarvitaan avointa keskustelua ja tosiasioiden tunnustamista.
Ulkomaalaiskeskustelu on alkanut viimein Suomessakin toden teolla. Sitä siivittää niin perussuomalaisten suosion kuin työttömyyden kasvu.
Rasistinen kiihotus on torjuttava, mutta ongelmista on puhuttava avoimesti. Muuten ne jäävät muhimaan painekattilassa samaan tapaan kuin "neuvostovastaisuus" takavuosina. Ruotsissa kattila on jo paikoin räjähtänyt.
[...]
Ei kannata kiistää kuitenkaan sitäkään, että oman aikamme maahanmuuttajien kotouttaminen on sujunut usein kehnosti, mikä on johtanut jopa rikollisuuteen. Kotouttamista on kohennettava - myös ohjaamalla tulijat heti työhön.
Ongelmien torjumiseksi maahanmuuttoa on säädeltävä. On tunnustettava sen vaikeus - alkaen tulijoiden taustan selvittämisestä. Tässä ei pidä olla liian sinisilmäinen. Ja maailman pakolaisongelman hoitamiseen on usein tehokkaampi osallistua lähtömaiden tuntumassa kuin kaukaisessa Suomessa.
Iltalehti:
Maahanmuuttokiistely saapunut Suomeen
19.2.2009
Kestäviin ratkaisuihin tarvitaan avointa keskustelua ja tosiasioiden tunnustamista.
Ulkomaalaiskeskustelu on alkanut viimein Suomessakin toden teolla. Sitä siivittää niin perussuomalaisten suosion kuin työttömyyden kasvu.
Rasistinen kiihotus on torjuttava, mutta ongelmista on puhuttava avoimesti. Muuten ne jäävät muhimaan painekattilassa samaan tapaan kuin "neuvostovastaisuus" takavuosina. Ruotsissa kattila on jo paikoin räjähtänyt.
[...]
Ei kannata kiistää kuitenkaan sitäkään, että oman aikamme maahanmuuttajien kotouttaminen on sujunut usein kehnosti, mikä on johtanut jopa rikollisuuteen. Kotouttamista on kohennettava - myös ohjaamalla tulijat heti työhön.
Ongelmien torjumiseksi maahanmuuttoa on säädeltävä. On tunnustettava sen vaikeus - alkaen tulijoiden taustan selvittämisestä. Tässä ei pidä olla liian sinisilmäinen. Ja maailman pakolaisongelman hoitamiseen on usein tehokkaampi osallistua lähtömaiden tuntumassa kuin kaukaisessa Suomessa.
keskiviikko 18. helmikuuta 2009
Helsingin Sanomat: EU-komissio: Uusi virasto varoittamaan pakolaistulvista
Helsingin Sanomat:
EU-komissio: Uusi virasto varoittamaan pakolaistulvista
18.2.2009
Aamulehti/STT:
EU-komissio haluaa perustaa turvapaikkatoimiston
18.2.2009
EU:n komissio haluaa perustaa uuden turvapaikka-asioiden tukiviraston, jonka tehtäviin kuuluisi muun muassa suurista pakolaistulvista varottaminen.
Miljoonia maksavan viraston on määrä aloittaa 2010, jos jäsenmaat sopivat tämän vuoden aikana sen perustamisesta.
[...]
Suomi saisi virastoon oman asiantuntijansa. Myös kansalaisjärjestöiden on määrä saada äänensä kuuluviin erityisen neuvoa antavan foorumin kautta.
Päätös turvapaikan myöntämisestä kuuluu jatkossakin jäsenmaille. Komissio haluaa kuitenkin tasoittaa turvapaikanhakijoiden virtoja.
"Tiedämme jo nyt, että tietyissä EU-maissa on vaikea saada Geneven sopimuksen mukaista suojelua", Barrot sanoi keskiviikkona Brysselissä.
Esimerkiksi Itävalta, Belgia, Ruotsi ja Italia hyväksyvät neljänneksen kaikista turvapaikkahakemuksista.
Slovakia, Kreikka ja Slovenia hyväksyvät vain alle kolme prosenttia hakemuksista.
Komissio antaa myöhemmin tänä vuonna direktiiviehdotukset turvapaikkahakemusten käsittelystä ja pakolaisen asemasta.
Ilta-Sanomat: Ministeri puhkesi itkuun Eduskunnassa
Ilta-Sanomat/STT:
Ministeri puhkesi itkuun Eduskunnassa
17.2.2009 19:37
Tämä puhe järkytti ministerin itkemään!
17.2.2009 21:37
Soini itkukohusta: En olisi käyttänyt tuollaista kieltä
18.2.2009 13:12
MTV3/STT:
Perussuomalaisten kansanedustaja itketti Thorsia karjalaiskysymyksellä
17.2.2009 19:39
Thors liikuttui jälleen: Kyseessä on herkkä aihe
Astrid Thorsin haastattelu (video)
18.2.2009 09:06
Uusi Suomi/STT:
Rasismisyytökset jatkuvat - Thors purskahti itkuun eduskunnassa
17.2.2009
Timo Soini eduskunnan itkukohusta: ”Itse en olisi käyttänyt tuollaista kieltä”
18.2.2009 07:07
Näin ministeri selitti itkemistään
18.2.2009 09:40
Aamulehti:
Perussuomalaisten Oinonen itketti Thorsia karjalaiskysymyksellä - lue puhe
17.2.2009 21:37
Eduskunnan tiistaista ulkomaalaislakikeskustelua ei saatu loppuun välikohtauksetta. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) pahoitti syvästi mielensä perussuomalaisten Pentti Oinosen lyötyä suomenruotsalaisia siirtokarjalaiskysymyksellä.
Episodi sai alkunsa hieman sen jälkeen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini oli ykskantaan irtisanonut itsensä ja puolueensa irti rasismista.
Oinonen luki salissa pitkän sitaatin Hufvudstadsbladetissa vuonna 1940 julkaistusta kirjoituksesta, jossa - sinänsä häijyin sanoin - torjuttiin karjalaisevakkojen asuttaminen suomenruotsalaisten maille.
Oinonen sanoi pitävänsä tätä esimerkkinä ajattelusta, jollaista hän ei soisi enää koskaan maassa näkevänsä.
Thors huomautti Oinoselle, ettei 69 vuotta vanhojen yksittäisten lausumien perusteella voi demonisoida koko hänen edustamaansa pienryhmää, jos toimii sillä tavalla kuin Soini aiemmin salissa edellytti.
Oinonen lisäsi, että siirtokarjalaisia oli vaikea asuttaa rannikkoseuduille, ja silloin "eräät väestöryhmät osoittivat rasistisia piirteitä". Se oli liikaa Thorsille.
- Minun isäni seudulla on hyvin monta hautaa, joissa on selkeästi karjalankielinen nimi, ja yhtä kaikki siellä on otettu vastaan karjalaisia, ministeri vuodatti kyyneliin liikuttuen.
Verkkouutiset: Mikä muukalaisessa pelottaa?
Verkkouutiset:
Mikä muukalaisessa pelottaa?
18.2.2009
Eduskunta puhuu tällä viikolla maahanmuuttopolitiikasta. Samalla tarjoutuu tilaisuus laajempaankin yhteiskunnalliseen keskusteluun aiheesta, olletikin kun ulkomaalaisvastaisuus ja jopa suoranainen rasismi näyttäisi nostavan päätään. Keskustelussa soisi erityisesti perussuomalaisten perimmäisten kantojen tulevan esille.
Suomen poliittiset puolueet allekirjoittivat lokakuussa 1998 Euroopan poliittisten puolueiden peruskirjan rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta. Siinä puolueet sitoutuvat puolustamaan ihmisoikeuksia ja demokratian periaatteita sekä torjumaan kaikkinaisen rotuun perustuvan väkivallan, rotuvihaan yllyttämisen, rotuun perustuvan ahdistelun sekä rotusyrjinnän, esiintyipä se missä muodossa tahansa.
Julistus on muutoinkin hyvin ehdoton. Sen allekirjoittaneet puolueet kieltäytyvät ilmaisemasta, julkaisemasta, antamasta julkaistavaksi, levittämästä tai millään tavoin hyväksymästä kannanottoja, jotka lietsovat tai aiheuttavat ennakkoluuloja, vihamielisyyttä tai ihmisten erottelua rodun tai etnisen tai kansallisen alkuperän tai uskonnon perusteella. Lisäksi peruskirjassa puolueet sitoutuvat puuttumaan lujasti kaikkiin rasistisiin mielipiteisiin ja käyttäytymismuotoihin omassa keskuudessaan.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toby Archer huomauttaa ajankohtaisessa selvityksessään siitä, että talouden taantuessa ja työttömyyden kasvaessa niin oikeisto- kuin vasemmistopopulismikin lisääntyvät. Populistien käyttövoimana toimii erityisesti maahanmuutto.
Suomi on vieraanvarainen maa ja se tarvitsee lähivuosina tämän vieraanvaraisuuden oikein ymmärtäviä ihmisiä, työntekijöitä ulkomailta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Siksi vastuullisten puolueiden ei pidä antaa periksi ulkomaalaisvihamielisyydelle. Samalla niitä on muistutettava allekirjoittamastaan julistuksesta.
Vaikka kriittistä suhtautumista maahanmuuttoon ei pidä leimata avoimeksi rasismiksi, muistutus koskee silti myös perussuomalaisia. Puolue on allekirjoittanut rasismin vastaisen peruskirjan, mutta ainoana ryhmänä se jätti hallintovaliokunnassa vastalauseen eduskunnan käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen uudeksi ulkomaalaislaiksi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka on jopa maalaillut tilannetta, että maahanmuuttopolitiikka räjähtää pian käsiin, ellei siihen saada muutosta.
Puheenjohtaja Timo Soinin linjaus helsinkiläiseen kaupunginvaltuutettuun Jussi Halla-ahoon viitaten, että rasistisen tuomion saaneille ei puolueessa ole sijaa, on sinänsä oikeansuuntainen. Ulkomaalaisiin luontevasti suhtautuva puolue ei kuitenkaan voi hakea yleistä hyväksyntää linjalleen vain raastuvasta. Myönteistä on myös, että Soini eduskunnassa sanoi puolueensa irti rasisimista. Myönteisten puheiden lisäksi tarvitaan myös myönteisiä tekoja, jollainen puolueen käytös hallintovaliokunnassa ei ole.
On totta, että Suomesta turvapaikkaa hakeneiden määrä on lisääntynyt. Syynä on varsinkin Ruotsin ja Norjan kiristynyt ulkomaalaispolitiikka. Samalla on kuitenkin muistettava, että anomusten käsittelyaika on lyhentynyt ja edelleen vain osa hakijoista saa Suomesta saa turvapaikan. Lisäksi Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan maahanmuuton kasvu on jatkunut maltillisena.
Turvapaikanhakijoiden ohella Suomeen saapuu ihmisiä opiskelemaan ja työskentelemään. Kun kansalaisuuden edellytykset täyttyvät, he laittavat normaalissa järjestyksessä kansalaisuushakemuksen vireille. Siinä ei liene mitään moitittavaa.
Ylimääräiseen pelkojen, epäluulojen tai ennakkoluulojen lietsontaan ei siis ole syytä. Suotavaa olisi, että tämä muistettaisiin myös suosiotaan lisäävien verkkoyhteisöjen jäsenten ja yhteisöjen ylläpitäjien keskuudessa. Keskustelun laineet lyövät ajoittain ronskisti yli: yksittäiset tapaukset yleistetään ja leimakirves heiluu, suotta.
Kaiken hälyn keskellä kannattaa muistaa sekin, että rasististen rikosten määrä on viimeisimmän käytettävissä olevan tilaston mukaan vähentynyt, olipa sitten kyse suomalaisten tai muiden maiden kansalaisten Suomessa tekemistä rikoksista.
Paras keino hälventää ennakkoluuloja on ottaa asioista selvää. Paras keino oppia tuntemaan vieraita kulttuureja on tutustua niiden aitoihin edustajiin, Suomeen muualta muuttaviin ihmisiin.
Uusi Suomi: Soini irtisanoutui rasismista eduskunnan edessä
MTV3:
Soini "kurkkuaan myöten täynnä" selityspyyntöjä
19.2.2009
Helsingin Sanomat:
Perussuomalaisten Soini on väsynyt toistelemaan: "En ole rasisti"
19.2.2009
MTV3:
Soini: Ulkomaalaislaista tarkempi - stop rasismikohulle
Timo Soinin haastattelu(video)
18.2.2009
Uusi Suomi/STT:
Soini irtisanoutui rasismista eduskunnan edessä
17.2.2009
Aamulehti:
Timo Soini eduskunnan edessä: Puolueessa ei suvaita ihmisvihaa
17.2.2009
Ilta-Sanomat/STT:
Soini irtisanoutui rasismista eduskunnan edessä
17.2.2009
Helsingin Sanomat:
Soini irtisanoutui eduskunnan keskustelussa muukalaisvihasta
17.2.2009
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on sanonut puolueensa näyttävästi irti rasismista eduskunnan edessä.
Soini sanoi ilmoittaneensa erittäin selväsanaisesti aina ja kaikissa yhteyksissä, että perussuomalainen puolue ja hän itse eivät ole rasisteja, eikä puolueessa suvaita ihmisvihaa. Minkäänlaista kiihotusta, joka voi johtaa jopa väkivaltaan, ei hyväksytä.
– Toivon, että tämä tuli kaikille selväksi, niin yleisölle kuin kollegoille. Jos tästä asiasta on sanomista, toivon, että tullaan suoraan sanomaan se silmästä silmään ja edestäpäin.
Soini vetosi kuitenkin, ettei ihmisiä demonisoitaisi eri mielipiteiden perusteella. Maahanmuuttopolitiikkaa on kuitenkin voitava perustellusti arvostella olematta rasisti. Lainsäädännön epäkohtiin on puututtava.
Soini sanoi halunneensa esittää poikkeuksellisen kannanottonsa myös siksi, että hän on Pyhän Marian katolisen seurakunnan jäsen ja hänellä on paljon maahanmuuttajaäänestäjiä. Soinin mukaan heitä loukkaa se, että heidän kansanedustajaansa suorasti tai epäsuorasti perusteitta kritisoidaan "ihmisvihamielisyydestä".
---------------
Timo Soinin haastattelu Huomenta Suomi -ohjelmassa:
Perussuomalaiset haluavat ulkomaalaislaista yksiselitteisemmän. Lain tarkoitus on yhdenmukaistaa suomalainen turvapaikanhakumenettely muiden EU-maiden säädösten kanssa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoo, että laki ei anna riittäviä perusteita viranomaisille tehdä töitä.
- Se pitää olla niin yksiselitteinen ja tarkkarajainen, että maahanmuuttoviranomaiset, poliisi, tulli ja ihmisoikeusjärjestöt, kaikki, jotka ovat tämän asian kanssa tekemisissä, pystyvät nojaamaan toimintansa lakiin, ettei näitä asioita tulevaisuudessa käsitellä hallinto-oikeuksissa ja sitten myöhemmin korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Lainmuutokset tullaan näillä näkymin hyväksymään, vaikka Perussuomalaiset niitä vastustavatkin.
Soini kommentoi Huomenta Suomen vierailunsa aikana myös puoleensa rasismikohua. Eilen hän irtisanoutui edeskunnan edessä rasismista, ja vakuuttaa seisovansa vankasti sanojensa ja tekojensa takana.
- Minun puheitani ei tarvitse tulkita jälkikäteen. Sanon sen tässäkin aivan suoraan, että Timo Soini ja Perussuomalainen puolue ei ole rasistinen. Itse en käytä rasistista kieltä, itse en kannata rasismia. Päinvastoin minulla on paljon maahanmuuttajaäänestäjiä katolisen seurakunnan kautta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja sanoo pitävänsä kohtuuttomana sitä, että perussuomalaisiin on lyöty rasistinen leima. Hän tähdentää, ettei voi olla jatkuvasti oikomassa puolueensa jäsenten sanomisia.
- On parempi, että nyt jäähdytellään näitä rasismipuheita. Minä johdan puoluetta, mutta ei sitä keneltäkään voi kohtuudella odottaa, että pitäisi jatkuvasti selittellä ja oikoa jokaisen rivijäsenen kommentteja. Eikä tarvitsekaan. Itse en käytä rasistista kieltä, itse en käytä ihmisvihamielistä kieltä.
Soini "kurkkuaan myöten täynnä" selityspyyntöjä
19.2.2009
Helsingin Sanomat:
Perussuomalaisten Soini on väsynyt toistelemaan: "En ole rasisti"
19.2.2009
MTV3:
Soini: Ulkomaalaislaista tarkempi - stop rasismikohulle
Timo Soinin haastattelu(video)
18.2.2009
Uusi Suomi/STT:
Soini irtisanoutui rasismista eduskunnan edessä
17.2.2009
Aamulehti:
Timo Soini eduskunnan edessä: Puolueessa ei suvaita ihmisvihaa
17.2.2009
Ilta-Sanomat/STT:
Soini irtisanoutui rasismista eduskunnan edessä
17.2.2009
Helsingin Sanomat:
Soini irtisanoutui eduskunnan keskustelussa muukalaisvihasta
17.2.2009
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on sanonut puolueensa näyttävästi irti rasismista eduskunnan edessä.
Soini sanoi ilmoittaneensa erittäin selväsanaisesti aina ja kaikissa yhteyksissä, että perussuomalainen puolue ja hän itse eivät ole rasisteja, eikä puolueessa suvaita ihmisvihaa. Minkäänlaista kiihotusta, joka voi johtaa jopa väkivaltaan, ei hyväksytä.
– Toivon, että tämä tuli kaikille selväksi, niin yleisölle kuin kollegoille. Jos tästä asiasta on sanomista, toivon, että tullaan suoraan sanomaan se silmästä silmään ja edestäpäin.
Soini vetosi kuitenkin, ettei ihmisiä demonisoitaisi eri mielipiteiden perusteella. Maahanmuuttopolitiikkaa on kuitenkin voitava perustellusti arvostella olematta rasisti. Lainsäädännön epäkohtiin on puututtava.
Soini sanoi halunneensa esittää poikkeuksellisen kannanottonsa myös siksi, että hän on Pyhän Marian katolisen seurakunnan jäsen ja hänellä on paljon maahanmuuttajaäänestäjiä. Soinin mukaan heitä loukkaa se, että heidän kansanedustajaansa suorasti tai epäsuorasti perusteitta kritisoidaan "ihmisvihamielisyydestä".
---------------
Timo Soinin haastattelu Huomenta Suomi -ohjelmassa:
Perussuomalaiset haluavat ulkomaalaislaista yksiselitteisemmän. Lain tarkoitus on yhdenmukaistaa suomalainen turvapaikanhakumenettely muiden EU-maiden säädösten kanssa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoo, että laki ei anna riittäviä perusteita viranomaisille tehdä töitä.
- Se pitää olla niin yksiselitteinen ja tarkkarajainen, että maahanmuuttoviranomaiset, poliisi, tulli ja ihmisoikeusjärjestöt, kaikki, jotka ovat tämän asian kanssa tekemisissä, pystyvät nojaamaan toimintansa lakiin, ettei näitä asioita tulevaisuudessa käsitellä hallinto-oikeuksissa ja sitten myöhemmin korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Lainmuutokset tullaan näillä näkymin hyväksymään, vaikka Perussuomalaiset niitä vastustavatkin.
Soini kommentoi Huomenta Suomen vierailunsa aikana myös puoleensa rasismikohua. Eilen hän irtisanoutui edeskunnan edessä rasismista, ja vakuuttaa seisovansa vankasti sanojensa ja tekojensa takana.
- Minun puheitani ei tarvitse tulkita jälkikäteen. Sanon sen tässäkin aivan suoraan, että Timo Soini ja Perussuomalainen puolue ei ole rasistinen. Itse en käytä rasistista kieltä, itse en kannata rasismia. Päinvastoin minulla on paljon maahanmuuttajaäänestäjiä katolisen seurakunnan kautta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja sanoo pitävänsä kohtuuttomana sitä, että perussuomalaisiin on lyöty rasistinen leima. Hän tähdentää, ettei voi olla jatkuvasti oikomassa puolueensa jäsenten sanomisia.
- On parempi, että nyt jäähdytellään näitä rasismipuheita. Minä johdan puoluetta, mutta ei sitä keneltäkään voi kohtuudella odottaa, että pitäisi jatkuvasti selittellä ja oikoa jokaisen rivijäsenen kommentteja. Eikä tarvitsekaan. Itse en käytä rasistista kieltä, itse en käytä ihmisvihamielistä kieltä.
YLE: Puolueiden nuoret lisäisivät maahanmuuttajien kotouttamista
Ylen tekemän kyselyn mukaan puolueiden nuorisojärjestöt eivät halua maahanmuuttopolitiikan kiristämistä. Sen sijaan järjestöt tahtovat lisää rahaa kielikoulutukseen ja kotouttamiseen. Kokoomus haluaisi höllentää suomen kielen vaatimuksia työelämässä. Keskusta vaatii kaikille maahanmuuttajaperheille oman tukihenkilön.
YLE Uutiset:
Puolueiden nuoret lisäisivät maahanmuuttajien kotouttamista
18.2.2009 06:36
Uusi Suomi:
Nuoret poliitikot torjuvat maahanmuuton kiristämisen
18.2.2009 07:31
Helsingin Sanomat:
Keskustanuoret: Tukihenkilö maahanmuuttajaperheille
18.2.2009 08:01
Puolueiden nuorisojärjestöt aikovat kampanjoida maahanmuuttajien kotouttamisen puolesta kesän EU-vaaleissa. Maahanmuuttopolitiikan kiristämiselle ei järjestöissä ole halua.
Nuorisojärjestöjen mukaan maahanmuuttajien kielikoulutukseen tulisi myöntää nykyistä enemmän rahaa. Tuorein kotouttamista koskeva avaus tulee keskustalta, joka tarjoaisi maahanmuuttajaperheille tukihenkilöä.
Maahanmuuttopolitiikan kiristämiselle ei järjestöissä ole halua.
Talouskriisi hämmentää keskustelua maahanmuutosta Suomessakin. Puolueissa pohditaan nyt poikkeuksellisen tarkkaan, miten lisääntyvään maahanmuuttoon tulisi suhtautua kesän EU-vaaleissa.
- Onko nyt niin, että suurin osa muuttajista pyritään palauttamaan lähtömaihinsa vai onko niin, että koska heidät on työllistetty, niin juuri heidät kannattaa tässä vaiheessa pitää, puntaroi Aleksanteri-instituutin tutkija Aino Saarinen.
Puolueiden EU-vaalikannat ovat vielä hämärän peitossa, mutta ainakaan nuorisojärjestöissä ei YLE uutisten kyselyn perusteella ole halua kiristää maahanmuuttopolitiikkaa.
- Helposti tietenkin tällaisina vaikeina aikoina ihmiset pelästyvät ja alkavat miettiä, että miten käy, jos ulkomailta tulevat vievät työpaikat. Sellaiseen ei kannata lähteä, sanoo Demarinuorten puheenjohtaja Heta Välimäki.
Viittä suurinta puoluetta koskevan kyselyn maahanmuuttomyönteisimpiä ovat vihreät, jotka muun muassa haluaisivat luopua väliaikaisista työluvista kokonaan.
Kaikki nuorisojärjestöt helpottaisivat maahanmuuttajien kotouttamista lisäämällä rahaa kielikoulutukseen. Myös kokoomus olisi valmis höllentämään kielitaitovaatimuksia sellaisissa ammateissa, joissa hyvä suomen kielen taito ei ole välttämätön.
Tuorein kotouttamista koskeva avaus tulee keskustanuorilta.
- Suomessa täytyy aloittaa tukihenkilötoiminta, jossa maahanmuuttajaperheelle tarjotaan suomalaista tukihenkilöä, joka auttaa maahanmuuttajaperhettä arkeen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustumisessa, sanoo Keskustanuorten varapuheenjohtaja Jouni Pitkänen.
YLE Uutiset:
Puolueiden nuoret lisäisivät maahanmuuttajien kotouttamista
18.2.2009 06:36
Uusi Suomi:
Nuoret poliitikot torjuvat maahanmuuton kiristämisen
18.2.2009 07:31
Helsingin Sanomat:
Keskustanuoret: Tukihenkilö maahanmuuttajaperheille
18.2.2009 08:01
Puolueiden nuorisojärjestöt aikovat kampanjoida maahanmuuttajien kotouttamisen puolesta kesän EU-vaaleissa. Maahanmuuttopolitiikan kiristämiselle ei järjestöissä ole halua.
Nuorisojärjestöjen mukaan maahanmuuttajien kielikoulutukseen tulisi myöntää nykyistä enemmän rahaa. Tuorein kotouttamista koskeva avaus tulee keskustalta, joka tarjoaisi maahanmuuttajaperheille tukihenkilöä.
Maahanmuuttopolitiikan kiristämiselle ei järjestöissä ole halua.
Talouskriisi hämmentää keskustelua maahanmuutosta Suomessakin. Puolueissa pohditaan nyt poikkeuksellisen tarkkaan, miten lisääntyvään maahanmuuttoon tulisi suhtautua kesän EU-vaaleissa.
- Onko nyt niin, että suurin osa muuttajista pyritään palauttamaan lähtömaihinsa vai onko niin, että koska heidät on työllistetty, niin juuri heidät kannattaa tässä vaiheessa pitää, puntaroi Aleksanteri-instituutin tutkija Aino Saarinen.
Puolueiden EU-vaalikannat ovat vielä hämärän peitossa, mutta ainakaan nuorisojärjestöissä ei YLE uutisten kyselyn perusteella ole halua kiristää maahanmuuttopolitiikkaa.
- Helposti tietenkin tällaisina vaikeina aikoina ihmiset pelästyvät ja alkavat miettiä, että miten käy, jos ulkomailta tulevat vievät työpaikat. Sellaiseen ei kannata lähteä, sanoo Demarinuorten puheenjohtaja Heta Välimäki.
Viittä suurinta puoluetta koskevan kyselyn maahanmuuttomyönteisimpiä ovat vihreät, jotka muun muassa haluaisivat luopua väliaikaisista työluvista kokonaan.
Kaikki nuorisojärjestöt helpottaisivat maahanmuuttajien kotouttamista lisäämällä rahaa kielikoulutukseen. Myös kokoomus olisi valmis höllentämään kielitaitovaatimuksia sellaisissa ammateissa, joissa hyvä suomen kielen taito ei ole välttämätön.
Tuorein kotouttamista koskeva avaus tulee keskustanuorilta.
- Suomessa täytyy aloittaa tukihenkilötoiminta, jossa maahanmuuttajaperheelle tarjotaan suomalaista tukihenkilöä, joka auttaa maahanmuuttajaperhettä arkeen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustumisessa, sanoo Keskustanuorten varapuheenjohtaja Jouni Pitkänen.
Etelä-Saimaa: Turvapaikanhakijoiden tulva Suomeen jatkuu
Turvapaikanhakijoiden lisätilan tarve on sata vuodepaikkaa viikossa. Kuntia vastaanottokeskusten perustaminen ei kiinnosta, joten sisäministeriö ja TE-keskukset voivat joutua turvautumaan kalliisiin yksityisiin palveluntarjoajiin kuten hotelleihin. Hätätilanteita varten valmiussuunnitelmissa on lisäksi sijoituspaikkoina kouluja ja urheiluhalleja.
Etelä-Saimaa:
Turvapaikanhakijoiden tulva Suomeen jatkuu
18.2.2009
Alkuvuodesta turvapaikanhakijoiden Suomeen tulo on jatkunut viime syksynä kiihtynyttä vauhtia. Tammikuussa maahan tuli 500 turvanhakijaa. Helmikuu seuraa samaa tahtia.
Sisäministeriö ja TE-keskukset jatkavat uusien sopivien vastaanottotilojen hakua. Ministeriön maahanmuuttojohtajan Sirkku Päivärinteen mukaan turvapaikanhakijoille tarvitaan laskennallisesti sata vuodepaikkaa lisää viikossa.
[...]
PÄIVÄRINTEEN mukaan nyt ollaan tilanteessa, missä olisi päästävä perustamaan uusia vastaanottokeskuksia.
- Viime vuoden aikana paikkamäärä saatiin kolminkertaistettua, kun jo toimivat keskukset alkoivat syksyllä perustaa itselleen sivupisteitä. Keskusten koon kasvattamisella on kuitenkin järkevyysrajansa.
Päivärinteen mukaan vastaanottotilojen hyväksymisestä päättävän ministeriön lähtökohta on, että kustannussyistä turvapaikanhakijoiden sijoittamisessa kaupallisiin palvelutuottajiin ei aivan heti turvauduta.
- Akuuttitilanteissa olemme tosin jälleen joutuneet turvautumaan myös hotellimajoituksiin.
Ensisijainen yhteistyökumppani on julkissektori. Tyypillisesti ministeriötä kiinnostavat kuntien tyhjillään olevat vuokratalot.
JOUTSENON vastaanottokeskuksen johtajan Jari Kähkösen mukaan heidän tiloihinsa Tiuruniemeen voidaan maksimissaan sijoittaa noin sata turvapaikanhakijaa lisää.
Kähkönen tapaa loppuviikosta Lappeenrannan kaupungin johtoa. Silloin on tarkoitus katsoa, löytyykö Lappeenrannan alueelta myös muita lisätilaratkaisuja.
Apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakosken mukaan kaupungilla ei ole näillä näkymin tarjota uutta tilaa nopeasti. Kähkösen mukaan vastaanottokeskuksella on menossa joitakin alustavia tilaneuvotteluja myös yksityissektorin kanssa. Niiden vaihetta Kähkönen ei kommentoi.
HANKINTAPÄÄLLIKKÖ Ritva Kaikkonen Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta kertoo, että uutta suurta tilaa turvapaikanhakijoiden sijoittamista varten alueelta ei ole saatu haarukoitua. Haku on jatkuva.
Kaakkois-Suomen varsinaiset vastaanottokeskukset ovat Lappeenrannan Joutsenossa ja Kotkassa. Lisäksi Parikkalaan on avattu alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikkö, jonka maksimipaikkamäärä on 80.
- Hätätilanteita varten valmiussuunnitelmissa on lisäksi sijoituspaikkoina kouluja ja urheiluhalleja, Kaikkonen kertoo.
Etelä-Saimaa:
Turvapaikanhakijoiden tulva Suomeen jatkuu
18.2.2009
Alkuvuodesta turvapaikanhakijoiden Suomeen tulo on jatkunut viime syksynä kiihtynyttä vauhtia. Tammikuussa maahan tuli 500 turvanhakijaa. Helmikuu seuraa samaa tahtia.
Sisäministeriö ja TE-keskukset jatkavat uusien sopivien vastaanottotilojen hakua. Ministeriön maahanmuuttojohtajan Sirkku Päivärinteen mukaan turvapaikanhakijoille tarvitaan laskennallisesti sata vuodepaikkaa lisää viikossa.
[...]
PÄIVÄRINTEEN mukaan nyt ollaan tilanteessa, missä olisi päästävä perustamaan uusia vastaanottokeskuksia.
- Viime vuoden aikana paikkamäärä saatiin kolminkertaistettua, kun jo toimivat keskukset alkoivat syksyllä perustaa itselleen sivupisteitä. Keskusten koon kasvattamisella on kuitenkin järkevyysrajansa.
Päivärinteen mukaan vastaanottotilojen hyväksymisestä päättävän ministeriön lähtökohta on, että kustannussyistä turvapaikanhakijoiden sijoittamisessa kaupallisiin palvelutuottajiin ei aivan heti turvauduta.
- Akuuttitilanteissa olemme tosin jälleen joutuneet turvautumaan myös hotellimajoituksiin.
Ensisijainen yhteistyökumppani on julkissektori. Tyypillisesti ministeriötä kiinnostavat kuntien tyhjillään olevat vuokratalot.
JOUTSENON vastaanottokeskuksen johtajan Jari Kähkösen mukaan heidän tiloihinsa Tiuruniemeen voidaan maksimissaan sijoittaa noin sata turvapaikanhakijaa lisää.
Kähkönen tapaa loppuviikosta Lappeenrannan kaupungin johtoa. Silloin on tarkoitus katsoa, löytyykö Lappeenrannan alueelta myös muita lisätilaratkaisuja.
Apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakosken mukaan kaupungilla ei ole näillä näkymin tarjota uutta tilaa nopeasti. Kähkösen mukaan vastaanottokeskuksella on menossa joitakin alustavia tilaneuvotteluja myös yksityissektorin kanssa. Niiden vaihetta Kähkönen ei kommentoi.
HANKINTAPÄÄLLIKKÖ Ritva Kaikkonen Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta kertoo, että uutta suurta tilaa turvapaikanhakijoiden sijoittamista varten alueelta ei ole saatu haarukoitua. Haku on jatkuva.
Kaakkois-Suomen varsinaiset vastaanottokeskukset ovat Lappeenrannan Joutsenossa ja Kotkassa. Lisäksi Parikkalaan on avattu alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikkö, jonka maksimipaikkamäärä on 80.
- Hätätilanteita varten valmiussuunnitelmissa on lisäksi sijoituspaikkoina kouluja ja urheiluhalleja, Kaikkonen kertoo.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
