Verkkouutiset: Mikä muukalaisessa pelottaa?

Verkkouutiset:
Mikä muukalaisessa pelottaa?
18.2.2009

Eduskunta puhuu tällä viikolla maahanmuuttopolitiikasta. Samalla tarjoutuu tilaisuus laajempaankin yhteiskunnalliseen keskusteluun aiheesta, olletikin kun ulkomaalaisvastaisuus ja jopa suoranainen rasismi näyttäisi nostavan päätään. Keskustelussa soisi erityisesti perussuomalaisten perimmäisten kantojen tulevan esille.

Suomen poliittiset puolueet allekirjoittivat lokakuussa 1998 Euroopan poliittisten puolueiden peruskirjan rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta. Siinä puolueet sitoutuvat puolustamaan ihmisoikeuksia ja demokratian periaatteita sekä torjumaan kaikkinaisen rotuun perustuvan väkivallan, rotuvihaan yllyttämisen, rotuun perustuvan ahdistelun sekä rotusyrjinnän, esiintyipä se missä muodossa tahansa.

Julistus on muutoinkin hyvin ehdoton. Sen allekirjoittaneet puolueet kieltäytyvät ilmaisemasta, julkaisemasta, antamasta julkaistavaksi, levittämästä tai millään tavoin hyväksymästä kannanottoja, jotka lietsovat tai aiheuttavat ennakkoluuloja, vihamielisyyttä tai ihmisten erottelua rodun tai etnisen tai kansallisen alkuperän tai uskonnon perusteella. Lisäksi peruskirjassa puolueet sitoutuvat puuttumaan lujasti kaikkiin rasistisiin mielipiteisiin ja käyttäytymismuotoihin omassa keskuudessaan.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toby Archer huomauttaa ajankohtaisessa selvityksessään siitä, että talouden taantuessa ja työttömyyden kasvaessa niin oikeisto- kuin vasemmistopopulismikin lisääntyvät. Populistien käyttövoimana toimii erityisesti maahanmuutto.

Suomi on vieraanvarainen maa ja se tarvitsee lähivuosina tämän vieraanvaraisuuden oikein ymmärtäviä ihmisiä, työntekijöitä ulkomailta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Siksi vastuullisten puolueiden ei pidä antaa periksi ulkomaalaisvihamielisyydelle. Samalla niitä on muistutettava allekirjoittamastaan julistuksesta.

Vaikka kriittistä suhtautumista maahanmuuttoon ei pidä leimata avoimeksi rasismiksi, muistutus koskee silti myös perussuomalaisia. Puolue on allekirjoittanut rasismin vastaisen peruskirjan, mutta ainoana ryhmänä se jätti hallintovaliokunnassa vastalauseen eduskunnan käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen uudeksi ulkomaalaislaiksi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka on jopa maalaillut tilannetta, että maahanmuuttopolitiikka räjähtää pian käsiin, ellei siihen saada muutosta.

Puheenjohtaja Timo Soinin linjaus helsinkiläiseen kaupunginvaltuutettuun Jussi Halla-ahoon viitaten, että rasistisen tuomion saaneille ei puolueessa ole sijaa, on sinänsä oikeansuuntainen. Ulkomaalaisiin luontevasti suhtautuva puolue ei kuitenkaan voi hakea yleistä hyväksyntää linjalleen vain raastuvasta. Myönteistä on myös, että Soini eduskunnassa sanoi puolueensa irti rasisimista. Myönteisten puheiden lisäksi tarvitaan myös myönteisiä tekoja, jollainen puolueen käytös hallintovaliokunnassa ei ole.

On totta, että Suomesta turvapaikkaa hakeneiden määrä on lisääntynyt. Syynä on varsinkin Ruotsin ja Norjan kiristynyt ulkomaalaispolitiikka. Samalla on kuitenkin muistettava, että anomusten käsittelyaika on lyhentynyt ja edelleen vain osa hakijoista saa Suomesta saa turvapaikan. Lisäksi Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan maahanmuuton kasvu on jatkunut maltillisena.

Turvapaikanhakijoiden ohella Suomeen saapuu ihmisiä opiskelemaan ja työskentelemään. Kun kansalaisuuden edellytykset täyttyvät, he laittavat normaalissa järjestyksessä kansalaisuushakemuksen vireille. Siinä ei liene mitään moitittavaa.

Ylimääräiseen pelkojen, epäluulojen tai ennakkoluulojen lietsontaan ei siis ole syytä. Suotavaa olisi, että tämä muistettaisiin myös suosiotaan lisäävien verkkoyhteisöjen jäsenten ja yhteisöjen ylläpitäjien keskuudessa. Keskustelun laineet lyövät ajoittain ronskisti yli: yksittäiset tapaukset yleistetään ja leimakirves heiluu, suotta.

Kaiken hälyn keskellä kannattaa muistaa sekin, että rasististen rikosten määrä on viimeisimmän käytettävissä olevan tilaston mukaan vähentynyt, olipa sitten kyse suomalaisten tai muiden maiden kansalaisten Suomessa tekemistä rikoksista.

Paras keino hälventää ennakkoluuloja on ottaa asioista selvää. Paras keino oppia tuntemaan vieraita kulttuureja on tutustua niiden aitoihin edustajiin, Suomeen muualta muuttaviin ihmisiin.