Keskisuomalainen: Pakolaisten sijoittaminen: Vain osalta korsia kekoon

Keskisuomalainen: Pakolaisten sijoittaminen: Vain osalta korsia kekoon 21.2.2009

Noin 40 kuntaa vastaanottaa pakolaisia säännöllisesti joka vuosi.
[...]
Maahanmuuttoasiantuntija Jaana Suokonautio Keski-Suomesta arvioi, että kuntien sijoitushaluihin vikuttavat eniten asenteet.

- Kun tilanne alkoi syksyllä näyttää siltä, että kuntapaikkoja tarvitaan paljon, lähetin kirjeen yhdeksälle kunnalle ja pyysin ottamaan yhteyttä. Vain kolme otti yhteyttä jollain tavalla. Helposti sanotaan, että ei olla valmiita. Pakolaisten vastaanotto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, ja mielellään unohdetaan, että mekin olemme niissä mukana, Suokonautio sanoo.

Pakolaisten vastaanottaminen on kunnille vapaaehtoista, ja se perustuu TE-keskuksen ja kunnan väliseen sopimukseen.

Menot korvataan

Kuntaliiton maahanmuuttoasiain koordinaattorin Anu Wikman-Immosen mukaan kunnista on viestitetty, että niiden sijoitushaluja jarruttavat alhaiset korvaukset. TE-keskus korvaa kunnalle pakolaisista aiheutuvia kustannuksia, mutta pakolaisista maksetaan kunnalle myös valtionosuuksia normaalien kuntalaisten tapaan.

Suokonautio on sitä mieltä, että pakolaisten sijoittaminen tuskin kaatuu kunnan talouteen.

-Laskelmissa on päädytty siihen, että kokonaisvaikutus pysyy selvästi plussalla. Jos ollaan pitkään työttömänä eikä päästä mukaan elämään, se voi mennä miinukselle.

350 jonottaa

Kuntakorvaukset laahaavat kuitenkin vuoden 1993 tasolla. Yli 7-vuotiaasta korvataan 1900 euroa ja sitä nuoremmasta 6223 euroa vuodessa. Sisäministeriö on esittänyt korvauksiin korotuksia, mutta valtio jarruttelee. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) sanoi taannoin, että valtio haluaa tietää, mitkä kustannukset ovat kasvaneet, mutta kunnat eivät pysty esittämään sitä kirjanpidostaan.

Sijoitettavia pakolaisia on tällä hetkellä enemmän kuin kuntapaikkoja. Paikkaa jonotti helmikuun alussa 250 pakolaista vastaanottokeskuksissa sekä noin 100 kiintiöpakolaista joko lähtömaissaan tai vastaanottokeskuksissa.

- Heillä jotka ovat saaneet oleskeluluvan ja jotka asuvat vielä vastaanottokeskuksissa, on oikeus muuttaa siihen kuntaan, mistä löytyy asunto. Jos omatoiminen muutto lisääntyy kuntapaikkojen puuttuessa, kuntien suunnitelmallinen vastaanottotyö rapautuu ja kotoutuminen hidastuu. Siitä näkökulmasta takaoven kautta kuntalaiseksi tulo ei ole kenenkään edun mukaista, Suokonautio sanoo.

Jämsässä hiljaista

Sisäministeriö toivoo TE-keskuksislta ripeitä toimia, jotta kuntapaikkoja saataisiin lisää. Ministeriö tavoittelee tälle vuodelle ainakin 2000 kuntapaikkaa. Viime vuoden tavoite 1450 paikkaa toteutui.
[...]

Kuntien vastaanottamat pakolaiset 1992-2007, 15 kärjessä

1. Helsinki, 3467
2. Turku, 1641
3. Tampere, 1580
4. Vaasa, 1364
5. Espoo, 1351
6. Vantaa, 1268
7. Jyväskylä, 944
8. Oulu, 898
9. Kotka, 769
10. Kuopio, 696
11. Rovaniemi, 599
12. Kajaani, 558
13. Lahti, 550
14. Hämeenlinna, 478
15. Kemi, 364

* Yhteensä Suomen kunnat ovat sijoittaneet yli 25500 pakolaista vuosina 1992-2007.
* Luvut sisältävät kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämiset.