maanantai 8. helmikuuta 2010

Karjalainen: EU:n vähemmistöillä oltava säälliset olot kotimaissaan

Karjalainen: EU:n vähemmistöillä oltava säälliset olot kotimaissaan 8.2.2010

Pakolaisuuteen liittyvät ongelmat ovat viimeksi heijastuneet Suomeen Bulgarian romanien turvapaikkahakemuksina. Bulgaria on EU-maa, mutta sieltä on viime kuukausina tullut Suomeen enemmän turvapaikanhakijoita kuin esimerkiksi Somaliasta.

Helsingin Sanomien (14.1.) mukaan kesä–joulukuussa 708 Bulgarian romania jätti turvapaikkahakemuksen. He eivät saa turvapaikkaa eivätkä oleskelulupaa, vaan kaikki käännytetään nopeutetun prosessin jälkeen. Kuitenkin äärimmäisessä köyhyydessä ja epätasa-arvoisen kohtelun alaisina kotimaassaan elävät ihmiset ovat ehtineet olla Suomessa muutamia viikkoja ja saada siksi ajaksi asunnon ja toimeentulotukea.

Joku järjestää matkat Suomeen – eikä ilmaiseksi tai edes pelkällä lentolipun hinnalla. Suomeen tulemalla voi kuitenkin ilmeisesti siitä huolimatta tienata sen verran, että lähteminen kannattaa. Toimeentulotukijärjestelmää on nyt kiristetty niin, että nelihenkinen perhe saa ruuan lisäksi vain kuutisen euroa päivässä, mutta rutiköyhille ihmisille vähäisilläkin euroilla on levoiksi muutettuna arvoa.

Euroopan unionin sisäinen turvapaikkahakemuksilla keinottelu on saatava loppumaan. Itä-Euroopan romanien elinolosuhteet ovat eurooppalaisittain täysin kestämättömät, ja EU:n onkin pakotettava jäsenmaansa panemaan ne kuntoon. Tehtävä ei ole helppo, mistä kerjäävien Romanian romanien hökkelikylä on antanut opetuksen Helsingille.

EU:n sisäinen toimeentulotukikeinottelu syö resursseja todellisilta suojelua tarvitsevilta turvapaikanhakijoilta. Romaniaallon ennustetaan hiipuvan, kun tieto sekä oleskeluajan että toimeentulotuen määrän kiristymisestä saavuttaa lähtijät.

EU:lla on myös toinen pakolaisongelma, ja sen keskiössä on Kreikka. Suomestakin Kreikkaan palautetaan siellä ensimmäisen kerran rekisteröityneitä turvapaikanhakijoita, vaikka yleisesti tiedetään ja tunnustetaan, ettei Kreikka hoida turvapaikanhakijoiden asioita eurooppalaisella standardilla. Turvapaikanhakijat voivat olla siellä jopa hengenvaarassa, eikä edes lapsille ole järjestetty asianmukaisia oloja.

EU panee parhaillaan Kreikan talouspolitiikkaa ruotuun. Sama on tehtävä myös turvapaikkapolitiikassa – tai sitten muiden EU-maiden on otettava vastuu Kreikan kautta Eurooppaan tulevista turvapaikanhakijoista. Ensimmäisen maan periaatetta ei voida toteuttaa Kreikan suhteen.

Kolmas ongelma EU:ssa on, ettei unionin alueella ole läpinäkyvää ja yhtenevää järjestelmää turvapaikanhakijoille maksettavista tuista ja heille tarjottavista olosuhteista. Asia on erittäin monimutkainen, sillä pelkkä eurovertailu ei anna oikeaa kuvaa jo yksinomaan hintatason vaihtelujen vuoksi.