Yle: Lentolippu Irakiin ja 5 000 euroa päälle? Suomi tarjoaa turvapaikanhakijoille yhä enemmän rahaa, jotta he poistuisivat maasta

Yle: Lentolippu Irakiin ja 5 000 euroa päälle? Suomi tarjoaa turvapaikanhakijoille yhä enemmän rahaa, jotta he poistuisivat maasta 2.1.2019

Suomi nosti vapaaehtoisen paluun ohjelman kautta kotimaihinsa palanneiden tukea asetuksella tammikuussa. Korotuksen myötä tukea palaaja voi saada enimmillään 5000 euroa.

Tukea voi saada kahdella tapaa: Käteisenä kouraan, tai hyödyketukena. Hyödyketuen määrä on euroina suurempi, mutta sitä myönnetään vain palveluihin ja tarvikkeisiin, kuten vuokraa, opiskelua tai yritystoimintaa varten.

Tammikuun korotus koskee hyödyketukea. Korotuksen myötä hyödyketuen enimmäismäärä nousi 2500 eurosta 5000 euroon. Enimmäismäärä koskee "maaryhmän A" maita. Näihin lukeutuvat Irak, Afganistan ja Somalia, joista suurin osa turvapaikanhakijoista on tullut.

Korotus ei ole ensimmäinen. Syyskuussa 2017 Maahanmuuttovirasto korotti käteistuen enimmäismäärää 1000 eurosta 1500 euroon A-ryhmän maiden osalta.

"Edullisempi vaihtoehto"

Korotusten syy on yksinkertainen: Suomessa on edelleen tuhansia kielteisen päätöksen saaneita. Heillä ei ole oleskelulupaa ja heidän ylläpitonsa tulee kalliiksi. Suuremman rahamäärän toivotaan houkuttelevan heitä palaamaan kotimaihinsa.

– Halutaan kannustaa kotiin lähtemistä, koska se on aina edullisempi vaihtoehto kuin palautus poliisin kanssa tai jääminen tänne laittomasti, sanoo Tarja Rantala, joka on Maahanmuuttoviraston Vapaaehtoinen paluu Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan -hankkeen hankepäällikkö.

Suomeen jäämistä voi pitkittää myös hakemalla turvapaikkaa uudella perusteella. Jos uusi turvapaikkahakemus otetaan käsittelyyn, henkilö pysyy vastaanottotoiminnan piirissä.

– Meillä on vastaanottojärjestelmässä paljon niitä joilla on monta kielteistä päätöstä ja se tulee kalliiksi. Yksi vuorokausi vastaanottokeskuksessa on 50 euroa per nenä, joten sadasta päivästä tulee jo 5000 euroa, Rantala laskee.

Vuosina 2016–2018 Suomi on myöntänyt vapaaehtoisen paluun tukea yhteensä 3,8 miljoonaa euroa 4181 henkilölle. Suomi maksaa luonnollisesti myös palaajien lentoliput, joista on kertynyt 1,5 miljoonan menot aikajaksolla 2016 (syyskuu) – 2018 (elokuu).

Rantalan mukaan Suomen maksamat summat ovat muiden Pohjoismaiden tasolla.

Vapaaehtoisesti palaavien määrä on kuitenkin laskenut voimakkaasti. Vuonna 2017 palaajia oli 1422, viime vuonna 646. Määrän vähenemiseen on monia mahdollisia syitä.

Yksi syy on se, että tuhansia kielteisen päätöksen saaneita on tavalla tai toisella poistunut maasta. Noin neljän tuhannen vapaaehtoisesti palanneen lisäksi poliisi on saattanut kotimaihinsa satoja kielteisen päätöksen saaneita.

Huomattavasti suurempi määrä – noin 7400 henkilöä vuodesta 2015 alkaen – on yksinkertaisesti kadonnut. He ovat joko jääneet Suomeen ilman oleskelulupaa, palanneet kotimaihinsa omin neuvoin, tai sitten he ovat lähteneet Suomesta muualle Eurooppaan.

Poliisin tiedot tukevat jälkimmäistä. Muissa EU-maissa on 2016 – 2018 aikana tavattu yli 5100 Suomessa turvapaikkaa hakeneita. EU-maat pyrkivät palauttamaan nämä henkilöt Suomeen, joka on vastuussa heidän poistamisestaan EU-alueelta.

Suomessa edelleen 7890 kielteisen päätöksen saanutta

Tuhansia kuitenkin jää Suomeen. He joko tekevät jatkuvasti uusia turvapaikkahakemuksia, tai sitten jäävät maahan ilman oleskelulupaa.

Tällä hetkellä Maahanmuuttoviraston kirjoilla on 7 890 henkilöä, jotka ovat saaneet ainakin yhden kielteisen turvapaikkapäätöksen. Suomeen luvatta jääneiden määristä on vain karkeita arvioita.

Kynnys kotiinpaluuseen kasvaa Suomessa vietetyn ajan myötä, arvioi Rantala Maahanmuuttovirastosta.

– Vuonna 2015 tänne tulleet on nyt olleet maassa kolme, neljä vuotta. Heille on syntynyt erilaisia siteitä Suomeen, toisilla on pimeitä työpaikkoja.

Voisiko yksi syy olla se, että ne jotka edelleen Suomessa on, ovat niitä jotka eniten pelkäävät kotimaahansa paluuta?

– Tuohon en osaa vastata. Kysymykseen on niin monta vastausta kuin on hakijaakin, Rantala sanoo.

Palaajalle annettavan hyödyketuen korotuksesta on vasta viikkoja, joten on liian aikaista arvioida miten korotus lisää ihmisten lähtöhaluja. Tällä hetkellä noin joka kymmenes palaaja ottaa rahansa hyödyketukena. Osuus on parissa vuodessa noussut hieman.

– On vasta käynnistetty tiedotusta asiasta vastaanottokeskuksissa. Mutta on näkynyt alustavaa kiinnostusta isompaa hyödyketukea kohtaan.