Yle: Näin Antti Rinteen hallitus muuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa – katso 10 linjausta tuleville vuosille

Yle: Näin Antti Rinteen hallitus muuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa – katso 10 linjausta tuleville vuosille 3.6.2019

Antti Rinteen hallitus tekee useita muutoksia Suomen maahanmuuttopolitiikkaan. Juha Sipilän hallituksen aikana tehtyjä kiristyksiä puretaan.

Kaikkea ei kuitenkaan laiteta uusiksi. Esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden palautukset jatkuvat.

– Kovin radikaaleja muutoksia hallitusohjelmassa ei maahanmuuton suhteen ole, arvioi Siirtolaisuusinstituutin ja Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija Matti Välimäki.

Hän sanoo, että yleisvireenä hallitusohjelmassa on myönteinen suhtautuminen ihmisten liikkuvuuteen.

Perusoikeusmyönteinen ja syrjinnänvastainen näkökulma on Välimäen mukaan vahva. Kotimaisia työmarkkinoita kuitenkin pyritään suojaamaan muun muassa säilyttämällä EU- ja ETA- alueen ulkopuolelta tulevaa työvoimaa koskeva saatavuusharkinta.

Kokosimme yhteen hallitusohjelmaan kirjatut maahanmuuttopolitiikan olennaiset linjaukset. Koko hallitusohjelman voit lukea valtioneuvoston sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

1. Kiintiöpakolaisten määrä nousee sadalla

Kiintiöpakolaisia otetaan Suomeen ensi vuonna vähintään 850. Tämän jälkeen määrästä päätetään erikseen joka vuosi. Määrä vaihtelee vuosittain 850–1 050 välillä turvapaikanhakijoiden määrästä riippuen.

Kiintiöpakolaisia valittaessa painotetaan haavoittuvaa asemaa ja otetaan huomioon myös kotoutumisen edellytykset.

2. Perheenyhdistämistä helpotetaan

Perheenyhdistämiseen liittyvät ongelmat ja kansainvälistä suojelua saavien perheenkokoajien tulorajojen kohtuullisuus selvitetään. Nykyisin yhdellä aikuisella tulisi olla tuloja kuukaudessa 1 000 euroa ja toisella aikuisella noin 700 euroa.

Tulojen on tultava palkasta, yritystoiminnasta, eläkkeestä tai muusta varallisuudesta. Myös jotkin etuudet lasketaan tuloiksi.

Jos perheenyhdistämistä hakee kansainvälistä suojelua saava alaikäinen, ei toimeentulovaatimusta jatkossa ole.

3. Tekninen valvonta käyttöön säilöönoton ohella

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta voidaan valvoa teknisellä valvonnalla säilöönoton tai asumisvelvoitteen sijasta.

Suomessa on valvottu vankeja jalkapannalla. Hallitusohjelmaan ei kuitenkaan ole kirjattu tarkemmin, millä tavalla turvapaikanhakijoiden tekninen valvonta aiotaan toteuttaa.

Yli 15-vuotiaiden lasten säilöönotolle selvitetään muita vaihtoehtoja. Säilöönottokeskuksissa on vain runsaat sata paikkaa.

4. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa parannetaan

Avustajan käyttö Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa on jatkossa mahdollista. Nykyisin avustajan saa vain erityistilanteissa.

Avustajille maksettavissa palkkioissa palataan työtuntien mukaiseen laskutukseen ja kiinteistä palkkiosta luovutaan. Osa avustajista ei ole kiinteän palkkion vuoksi enää halunnut hoitaa vaikeimpia juttuja.

Kielteisten päätösten valitusaika palautetaan ennalleen eli nykyisestä kolmesta viikosta neljään viikkoon. Perusoikeuksien varmistuminen ja näyttökynnyksen kohtuullisuus arvioidaan.

5. Ihmiskaupan uhreille apua

Ihmiskaupan uhrien auttamiseksi säädetään laki. Se turvaa kuntien mahdollisuudet auttaa uhreja. Turvallisesta ja tuetusta asumisesta huolehditaan.

6. Kielteisen päätöksen saaneiden palautukset jatkuvat

Palautuksia pannaan toimeen tehokkaasti, mutta perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten palautuskieltoja aiotaan kunnioittaa.

Palautussopimuksia pyritään solmimaan niiden maiden kanssa, joiden kansalaisia voidaan palauttaa turvallisesti. Ensisijainen vaihtoehto on vapaaehtoinen paluu ja sitä kehitetään.

7. Kielteisen päätöksen saanut voi jäädä töihin

Ne kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, jotka ovat työllistyneet, voivat jatkossa saada oleskeluluvan työn perusteella nykyistä joustavammin. Lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöjä aiotaan tämän vuoksi muuttaa. Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työllistymiseen panostetaan.

8. Turvapaikanhakijoiden koulutukseen panostetaan

Kielikoulutukseen tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa myönteisen oleskeluluvan saamisesta. Kotouttamisen on käynnistyttävä jo vastaanottokeskuksessa. Maahanmuuttajanaisten mahdollisuudet osallistua koulutukseen varmistetaan.

Jokaisen nuoren, myös paperittoman, oikeus suorittaa perusopetus loppuun asti turvataan. Paperittomien ja turvapaikkaa hakevien lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen selvitetään.

9. Ulkomaalaisten opiskelua helpotetaan

Suomessa tutkintoa opiskeleville ulkomaalaisille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi. Valmistumisen jälkeen oleskelulupaa jatketaan kahdella vuodella ja työllistymistä tuetaan.

EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vaikutukset selvitetään. Maksuja voidaan hyvittää, jos opiskelija jää valmistumisen jälkeen työskentelemään Suomeen.

10. Osaavaa ulkomaista työvoimaa halutaan

Ulkomaalaisia työntekijöitä aiotaan hankkia työvoimapulasta kärsiville aloille. Opiskelijoiden lisäksi Suomeen halutaan erityisosaajia ja tutkijoita. Työperusteiset oleskeluluvat tulisi saada keskimäärin kuukaudessa.

EU- ja ETA- alueen ulkopuoliseen työvoimaan sovelletaan saatavuusharkintaa. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö aiotaan torjua.