Kaleva: Valtiovarainministeri Lintilä: Työvoimapula vaatii lisää maahanmuuttoa – "Kymmenen vuoden aikana puolet valtiolta eläköityy"

Yle: Valtiovarainministeri Lintilä: Työvoimapula vaatii lisää maahanmuuttoa – "Kymmenen vuoden aikana puolet valtiolta eläköityy" 12.8.2019
MTV: Valtiovarainministeri muistuttaa, ettei hallituksen työllisyystavoitetta ravistettu hihasta – "Meillä ei ole mitään edellytyksiä pärjätä, jos emme saa työperäistä maahanmuuttoa kasvatettua"

Rinteen hallituksen ensimmäiseltä budjetilta voi odottaa parannuksia pienimpiin eläkkeisiin ja perheellisten etuuksiin.

Valtiovarainministeriö kokoontuu huomenna ja keskiviikkona omiin budjettineuvotteluihinsa laatimaan valtion talousarvioehdotusta. Perjantaina ehdotuksesta tulee julkinen, ja ministeriöt saavat samalla alustavat kehykset omille budjeteilleen.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) on viettänyt viikonlopun perehtyen ministeriöiden budjettitoiveisiin. Niitä on paljon.

– Jos kaikki [budjetissa] menisi läpi suoraan ministeriöiden esityksillä, se romuttaisi meidän kehykset, Lintilä sanoo.

Punakynä tulee siis heilumaan, jotta hallitusneuvotteluissa sovitussa talousraamissa pysytään. Tavoitteena on saavuttaa julkisen talouden tasapaino vuonna 2023.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa elinkeinoministerinä työskennellyt Lintilä kiittää edellisen hallituksen toimia siitä, että nykyinen voi käynnistää talouspolitiikkansa eri pohjalta. Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmaan on kirjattu leikkausten sijaan 1,2 miljardin pysyvät menolisäykset.

Lintilän mukaan suurimpia muutoksia on tulossa sosiaaliturvaan. Hän mainitsee esimerkkeinä pienimpien eläkkeiden noston ja perhe-etuuksien muutokset.

Hallitusohjelmassa on päätetty myös esimerkiksi tupakka- ja alkoholiveron nostosta. Lintilä kertoo, että kaikki veromuutokset käydään läpi valtiovarainministeriön budjettineuvotteluissa, mutta aikataulu, jolla muutokset astuvat voimaan, jää syyskuun budjettiriihen päätettäväksi.

Palkansaajien kannalta tärkeisiin ansiotuloveroihin on odotettavissa normaalit tarkistukset. Hallitusohjelmassa on sovittu myös pieni- ja keskituloisiin kohdistuvasta maltillisesta veronkevennyksestä.

Budjetti pysyy erossa työmarkkinaneuvotteluista
Veronmaksajain keskusliiton mukaan palkansaajien kokonaisveroaste uhkaa kilpailukykysopimuksen tuomien muutosten vuoksi kiristyä. Liiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen toivoi sunnuntaina Ylen haastattelussa, että hallitus huolehtisi budjetissa siitä, ettei sosiaalivakuutusmaksujen nousu lisäisi ansiotulojen kokonaisverotusta.

Lintilä ei pidä järkevänä ajatusta siitä, että valtio kompensoisi sosiaalivakuutusmaksujen korotukset suoraan. Silloin mentäisiin kohti tasaveroa, jota hän ei kannata.

– Olisi myös hiukan huono signaali neuvottelupöytiin kertoa, että "tehkää mitä teette, kyllä valtio maksaa laskut".

Tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin hallituksen budjettineuvotteluissa ei puututa. Lintilä ei pidä hallituksen aktiivista roolia asiassa luontevana ja sanoo, etteivät myöskään työmarkkinaosapuolet toivo sellaista.

Hänen mukaansa kilpailukykysopimus oli tärkeä ja sysäsi vientikaupan liikkeelle vuonna 2017.

– Toivon, että osapuolet saavat asian soviteltua niin, että kilpailukykymme säilyy. He ovat tietoisia siitä, ettei kilpailukykymme vielä missään ylimmissä luokissa ole.

Syntyvyys ei ehdi työvoimapulan pelastukseksi
Elinkeinoministerinä Lintilä kyseenalaisti toisinaan valtiovarainministeriön ennusteita. Tällä hetkellä valtiovarainministeriön laskelmia varjostaa Lintilän mukaan kansainvälinen epävarmuus.

Lintilä kuvaa kansainvälisen talouden huolestuttavammiksi ilmiöiksi lisääntyneen kauppasodan uhkan USA:n ja Kiinan välillä, Saksan ailahtelevat tilauskannat ja Britannian EU-eron.

– Tämä ei ole dramaattista, kaikki on ollut tunnistettavissa ja ennustettavissa. Mutta se herättää pohdintaa, mitä jatkossa tapahtuu.

Hallitusohjelman menolisäykset pohjautuvat ennen kaikkea työllisyyden kasvuun. Lintilä pitää työvoiman saantia suurena haasteena ja sanoo, että työperäisen maahanmuuton tarve kasvaa lähitulevaisuudessa.

– Tällä hetkellä jo tapellaan erityisosaamisesta, mutta me tulemme tarvitsemaan työntekijöitä kaikille sektoreille.

Työvoimapulaa on myös julkisella sektorilla entistä enemmän.

– Iso haaste tulee olemaan se, että kymmenen vuoden aikana esimerkiksi valtiolta puolet eläköityy. Iso kysymys on, mistä löydämme silloin työntekijät.

Valtiolla oli viime vuonna noin 74 000 työntekijää.

Lintilä toteaa, että ratkaisu vaatii tuottavuuden kasvattamisen lisäksi työvoiman saamista Suomeen. Avoimet paikat tarvitsevat täyttäjiä niin pikaisesti, ett