Yle: Massiivinen turvapaikkavalitusten ruuhka on saatu pääosin purettua hallinto-oikeuksissa

Yle: Massiivinen turvapaikkavalitusten ruuhka on saatu pääosin purettua hallinto-oikeuksissa 20.8.2019

Turvapaikka- ja oleskelulupaa koskevien valitusten määrä on kuitenkin pysyvästi korkeammalla tasolla kuin ennen vuotta 2015.

Kielteisiä turvapaikkapäätöksiä koskevien valitusten ruuhka on pääosin saatu purettua hallinto-oikeuksissa. Ruuhka syntyi kun vuonna 2015 maahan saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa ja heistä 10 000 kielteisen päätöksen saanutta valitti päätöksestään hallinto-oikeuteen.

Ylen selvityksen mukaan kesäkuussa 2019 hallinto-oikeuksissa oli vireillä valituksia lähes 1 800. Se on huomattavasti vähemmän kuin huippuvuosina 2016-2018, mutta korkeampi kuin taso ennen vuotta 2015. Aiempaa korkeammalle tasolle hallinto-oikeuksissa valitusmäärien uskotaan myös jäävän.

– Nyt työllistävät valitukset, jotka ovat tulleet viime vuonna ja tänä vuonna. Ruuhka on pääosin purettu, mutta valitusmäärät eivät enää vähene, kuvailee tilannetta Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Liisa Heikkilä.

Sumaa purettiin lisätyövoimalla ja hajauttamalla muutoksenhaku neljään hallinto-oikeuteen
Pahimmillaan ruuhka oli vuonna 2016, kun Maahanmuuttoviraston kielteiseen turvapaikkahakemukseen pettyneet hakivat muutosta päätökseen hallinto-oikeudesta. Vuonna 2016 Helsingin hallinto-oikeuteen saapui 10 418 valitusta, mikä oli kymmenkertainen määrä normaaliin vuoteen verrattuna.

Saman vuoden syksyllä oikeusministeriö teki lakiin useita muutoksia, joiden tarkoitus oli muun muassa nopeuttaa turvapaikka-asioiden käsittelyä Maahanmuuttovirastossa ja saada valitusruuhkaa purettua hallinto-oikeuksissa.

Lain muutoksella muun muassa lyhennettiin turvapaikka-asioiden valitusaikoja hallinto-oikeudessa 21:een päivään ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) 14:ään päivään aikaisemman 30 päivän sijaan. Hallinto-oikeudet saivat myös lisärahaa määräaikaisten työntekijöiden palkkaamiseen.

Vuonna 2017 turvapaikka-asioiden käsittely hajautettiin neljään hallinto-oikeuteen aikaisemman yhden sijaan. Helsingin lisäksi Pohjois-Suomen, Itä-Suomen ja Turun hallinto-oikeudet ryhtyivät käsittelemään turvapaikkahakemuksia. Käytännostä on nyt tehty pysyvä.

Oikeusministeriön mukaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa on tällä hetkellä vireillä yksi vuonna 2016 saapunut turvapaikka-asia. Tilastoissa ei kuitenkaan näy kuinka moni nyt vireillä olevista hakemuksista on uusintahakemus.

Pakolaisneuvonta: Muutokset heikensivät oikeusturvaa
Pakolaisneuvonnan näkemyksen mukaan tehostamisella ei kuitenkaan ole saavutettu sellaisia etuja mitä tavoiteltiin. Valitusaikojen lyhentäminen hallinto-oikeuksiin ja valituslupakynnyksen nostaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen heikensivät merkittävästi turvapaikan hakijoiden oikeusturvaa.

–Se on ainut ryhmä, jossa valitusajat ovat lyhyempiä kuin muissa asiaryhmissä. Tämä ei ole lyhentänyt valitusprosessien kokonaiskestoa lainkaan, arvostelee Pakolaisneuvonta ry:n vastaava lakimies Hanna Laari.

Hänen mukaansa lyhennys on johtanut viime vuosina useissa tapauksissa siihen, että hakijat eivät ole löytäneet itselleen asiantuntevaa lakimiestä tai he eivät ole ehtineet löytää lakimiestä lainkaan.

Laari on tyytyväinen uuden hallitusohjelman kirjauksiin, jotka ovat tuomassa tähän kuitenkin muutoksen. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa tullaan vahvistamaan muun muassa valitusaikojen osalta, jotka on tarkoitus palauttaa 30 päivän pituisiksi. Lakimuutoksen voimaantulosta ei ole vielä tietoa. Hanke käynnistyy sisä- ja oikeusministeriöissä tänä syksynä.

Ruuhka purettu, mutta työmäärä kasvaa
Myös työmäärä pysyy lähivuosina valitustuomioistuimissa korkeana, sillä käsittelyyn tulevat valitukset ovat Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Liisa Heikkilän mukaan haastavampia ja niiden käsittely vie enemmän aikaa.

Yksi syy tähän on suullisten käsittelyjen lisääntyminen. Suullisia käsittelyjä järjestetään aiempaa enemmän turvapaikkaperusteiden selvittämiseksi ja työmäärä niissä on Heikkilän arvion mukaan noin kolminkertainen kirjalliseen käsittelyyn verrattuna.

Suullista käsittelyä ei kuitenkaan järjestetä kaikkien valitusten yhteydessä. Pakolaisneuvonnan mukaan siinä mennään vikaan.

– Suullisia käsittelyjä on järjestetty lähes ainoastaan, kun on ollut kyse kristinuskoon kääntymisen uskottavuudesta tai kun on arvioitu onko seksuaalivähemmistöön kuuluminen uskottavaa. Tämä lähettää erikoista viestiä siitä, että millään muulla perusteella ei ole merkitystä Suomessa, toteaa Pakolaisneuvonta ry:n vastaava lakimies Hanna Laari.

Oleskelulupaa ja uusintahakemuksia koskevat valitukset kasvussa
Oikeusministeriön mukaan ulkomaalaisasioiden määrä on kasvanut pysyvästi. Hallinto-oikeuksien vireillä olevista valituksista suuri osa koskee tällä hetkellä turvapaikan uusintahakemuksia ja oleskelulupia.

Helsingin hallinto-oikeudessa syksyn 2019 valituksissa ovat lisääntyneet erityisesti oleskelulupia koskevat valitukset.

–Osa henkilöistä, jotka eivät ole saaneet turvapaikkaa hakevat nyt oleskelulupaa. Erityisesti työperäisiä oleskelulupia koskevat valitukset ovat kasvussa, toteaa Heikkilä.

Oikeusministeriö on myöntänyt hallinto-oikeuksille tälle vuodelle tähän mennessä lisäresursseja noin 50 henkilötyövuotta. Ensi vuodelle on varauduttu myös lisäresursseihin. Vuoden 2020 alussa tarkoitus on muun muassa perustaa 20 uutta tuomarinvirkaa. Myös turvapaikka-asioiden hajautuksesta neljään hallinto-oikeuteen pidetään kiinni.

Oikeusministeriössä tavoitteena on pudottaa hallinto-oikeuksissa vireillä olevien turvapaikka-asioiden määrän 1 000–1 200 ja samalla nopeuttaa keskimääräinen käsittelyaika puoleen vuoteen nykyisestä noin vuodesta.

Heikkilän mukaan tähän ei todennäköisesti vielä ensi vuonna päästä.

– Karkeasti arvioiden edessä on sellainen työsarka, että tarvitsisimme ainakin vielä ensi vuonna sellaiset resurssit jotka meillä tällä hetkellä on.