HS: Ulkomaisten opiskelijoiden määräksi kaavaillaan 20 000:ta

Helsingin Sanomien mukaan opetusministeriö aikoo kaksinkertaistaa ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrän Suomessa vuoteen 2015 mennessä. Monikulttuurista yhteiskuntaa rakennetaan ohjaamalla maahanmuuttajataustaiset nuoret korkeakouluihin. Opiskelijavalintoja rukataan niin, etteivät kielelliset tai kulttuuritekijät olisi esteenä sisäänpääsylle.

Korkeakoulujen kansainvälistymisraportin luonnoksen mukaan maahanmuuttajataustaisten määrä korkeakouluissa tulee saada vastaamaan heidän osuuttaan väestöstä. Tähän päästään kohdentamalla maahanmuuttajataustaisiin erityistoimenpiteitä peruskoulussa ja lukiossa. Heille myös tarjottaisiin erillistä korkeakouluun valmistavaa opetusta. Korkeakoulun kynnystä madallettaisiin esimerkiksi vähentämällä pääsykokeiden painoarvoa valinnassa ja poistamalla kielikoe. Maahanmuuttajataustaisia työharjoitteluun valitseville yrityksille tarjottaisiin vastineeksi korkeakoulun tutkimus- ja koulutuspalveluita.

Kansainvälistymisstrategian avoimen konsultaation raportissa ehdotetaan kaikkien potentiaalisten korkeakoulutettavien kartoittamista Suomen maahanmuuttajien keskuudesta ja heidän koulutukseen opastamistaan. Maahanmuuttajien motivoimiseksi heitä pitäisi nimittää korkeakoulujen virkoihin, jotta koulutuksen kannattavuus tulisi helpommin havaittavaksi. Raportti myös väläyttää ehdotusta korkeakoulujen maahanmuuttajakiintiöistä.

Helsingin Sanomat:
Ulkomaisten opiskelijoiden määräksi kaavaillaan 20 000:ta
Tietokulma: Opiskelijat ja opettajat liikkeelle
29.10.2008

Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia: verkkosivut

Luonnos korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiasta (doc)

Kansainvälistymisstrategian avoimen konsultaation raportti (pdf)

Ulkomaisten korkeakouluopiskelijoitten määrä Suomessa lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2015 mennessä, jos opetusministeriön luonnos kansainvälistymisstrategiaksi toteutuu.

Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita olisi vastedes 20 000, kun heitä nyt on noin 11 300.
[...]
Muutenkaan suomalaiskorkeakoulujen kansainvälistyminen ei ole edennyt niin ripeästi kuin on toivottu.

Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita on EU-maissa keskimäärin seitsemän prosenttia, kun Suomessa osuus on alle neljä prosenttia.

Suomi myös kuuluu aivovuodosta kärsivien OECD-maiden vähemmistöön. Suomalaiskorkeakoulutkaan eivät ole vielä päässeet nopeasti kasvaville koulutusmarkkinoille.
[...]
Monikulttuurista yhteiskuntaa rakennettaisiin muun muassa niin, että maahanmuuttajaperheitten lapsille kerrottaisiin jo peruskoulussa, lukiossa ja ammattikoulussa, että korkeakoulutus on todellinen vaihtoehto myös heille.

Opiskelijavalintojakin pitäisi rukata niin, etteivät kielelliset tai kulttuuritekijät olisi esteenä sisäänpääsylle.
[...]

--------------------------------------------------------

Luonnos korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiasta:

[...]
Maahanmuuttajataustaiset sekä Suomeen saapuvat ulkomaiset vaihto- ja tutkinto-opiskelijat, opettajat, tutkijat sekä muu korkeakoulujen ulkomainen henkilöstö nähdään voimavarana, joka mahdollistaa kotikansainvälistymisen. Maahanmuuttajataustaisten osuus korkeakoulutettavista vastaa heidän osuuttaan koko väestöstä.
[...]
Maahanmuuttajien hakeutumista korkeakoulutukseen on keskeistä tukea jo peruskoulu- ja lukio-opetuksesta alkaen kehittämällä eri toimijoiden yhteistyönä tiedotusta ja muita kohdennettuja toimenpiteitä.
[...]
Avoimen korkeakouluopetuksen ja korkeakoulutukseen valmentavan opetuksen tarjontaa kehittämällä voidaan madaltaa maahanmuuttajien ja vieraskielisten kynnystä osallistua korkeakouluopetukseen sekä antaa sisällöllisiä ja kielellisiä valmiuksia opiskeluun.
[...]
Kehittymis- tai kasvuhaluisia yrityksiä ja muita työnantajia, jotka tarjoavat työharjoittelupaikan maahanmuuttajataustaiselle tai ulkomaiselle opiskelijalle, voidaan tukea tarjoamalla vastineeksi korkeakoulun tutkimus- tai koulutuspalveluita.
[...]
Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintojensa perusteita ja pääsykoekäytäntöjään siten, että kielelliset ja kulttuuriset tekijät eivät muodostu maahanmuuttajataustaisten koulutukseen pääsyn esteeksi.
[...]

----------------------------------------

Kansainvälistymisstrategian avoimen konsultaation raportti:

Maahanmuuttajataustaiset korkeakouluissa

Teemassa kysyttiin mitä haasteita maahanmuuttajataustaisten korkeakoulutukseen liittyy. Keskeisimpänä haasteena nousivat odotetusti esille kieliongelmat. Maahanmuuttajataustaisten suomen-, ruotsin- ja englanninkielentaito voi olla heikko, jolloin opiskeleminen millä tahansa näistä kielistä on haaste.
[...]
Haasteeksi koettiin myös se, että eri maissa suoritettuja tutkintoja on vaikea saada hyväksytettyä Suomessa ja niistä ei anneta pisteitä korkeakouluihin haettaessa. Lisäksi opiskeluvalmiudet voivat olla toista kuin niillä, jotka ovat opiskelleet aiemmin Suomessa tai länsimaissa. Motivaation puute on myös yksi tekijä, sillä korkeakoulutetun maahanmuuttajan on vaikea löytää koulutusta vastaavaa työtä. Toisaalta myös tiedottamisessa koettiin olevan puutteita.

Kulttuurilliset eroavaisuudet nähtiin myös jossain määrin haasteena. Kaikilla maahanmuuttajataustaisilla ei välttämättä ole perinnettä korkeakouluopetukseen ja esimerkiksi naisten kouluttautuminen ei välttämättä saa hyväksyntää ja kannustusta omien joukoissa. Lisäksi korkeakoulutukseen heijastuvat alempiin kouluasteisiin liittyvät haasteet.
[...]
Toimenpiteenä ehdotetaan kartoitettavan kaikki Suomessa olevat maahanmuuttajat, jotka olisivat potentiaalisia korkeakoulutettavia ja opastetaan heitä hakeutumaan koulutukseen. Opastusta korkeakoulutuksesta tulisi toki antaa jo maahan muutettaessa. Maahanmuuttajien motivoimiseksi heille pitäisi myös antaa mahdollisuus osallistua korkeakoulujen strategian ja korkeakoulujen itsensä kehittämiseen. Motivoinnin kannalta tärkeä toimenpide olisi myös maahanmuuttajataustaisten nimittäminen korkeakoulujen virkoihin, jolloin on helpommin havaittavissa että koulutus kannattaa.

Maahanmuuttajataustaisten kohdalla tulee muistaa se, että ensimmäisen polven maahanmuuttajat olisi huomioitava ulkomaalaisten opiskelijoiden erityisryhmänä, kun taas toisen polven maahanmuuttajien sijoittumista korkeakouluihin tulisi tukea jo peruskoulun ja lukion aikana.

”Mielestäni kiintiöpaikat olisi radikaaliudestaan huolimatta varteenotettava vaihtoehto.”
[...]