HS: Perussuomalaisten Riikka Purra kyseen­alaistaa yritysten väitteet työvoima­pulasta ja sanoo, että maahan­muutto ei ratkaise Suomen hyvin­vointia

Helsingin Sanomat: Perussuomalaisten Riikka Purra kyseen­alaistaa yritysten väitteet työvoima­pulasta ja sanoo, että maahan­muutto ei ratkaise Suomen hyvin­vointia 26.10.2019

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra muistelee huvittuneena taannoista työperäistä maahanmuuttoa käsitellyttä paneelikeskustelua, jossa istui vierekkäin kokoomuksen entisen sisäministerin Kai Mykkäsen (kok) kanssa.

”Minun ei tarvinnut sanoa humanitaarisesta maahanmuutosta mitään kriittistä. Kaitsu hoiti asian. Kyllähän se meitä kovasti naurattaa, kun nämä samat ihmiset ovat nyt kovasti kriittisiä.”

Suurin oppositiopuolue perussuomalaiset on saanut viime aikoina havaita, että sitä haastetaan nyt entistä ärhäkämmin kokoomuksen ja keskustan suunnasta. Haastajat ovat huolissaan omasta kannatuksestaan, jota puoluekannatusmittausten mukaan valuu yhä perussuomalaisille.

Kokoomus on koventanut puheitaan, ja keskusta on käynyt kamppailuun vetoamalla siihen, että perussuomalaisten ’rajat kiinni’ -linja on tuhoisa harvaan asuttujen alueiden yrityksille ja pienempien paikkakuntien elinvoimalle. Keskusta yrittää näin tukkia erityisesti yrittäjätaustaisten kannattajiensa vuotoa perussuomalaisiin.

Keskustalaiset paheksuivat, kun Riikka Purra puhui täysistuntosalissa syyskuussa kielteiseen sävyyn ”pitsan‑ ja kebabinpaistajista”. Keskustalaisten mielestä Purra halveksui ahkeria pienyrittäjiä.

Kilpailijat tarraavat Purran puheisiin, koska hän on näkyvä kansanedustaja, joka saa täysistunnoissa paljon puheaikaa.

Purra on perussuomalaisille kultakimpale: koulutettu ja sanavalmis pääkaupunkiseudun nainen, joka osaa tiivistää puolueen kannat iskeviksi lauseiksi.

Hän haluaa olla laaja-alainen poliitikko, mutta eniten hän on ollut äänessä maahanmuutosta. Taustalla Purra on kirjoittanut perussuomalaisten linjauksia etenkin koulutus- ja perhepolitiikasta.

Omassa eduskuntaryhmässään Purra on noussut nopeasti asemaan, jota moni ensikertalainen voisi kadehtia. Hän pääsi heti yhden eduskunnan keskeisen valiokunnan eli hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi.

Nopeatahtinen eduskuntadebatti on taitolaji, jota monet muut ensimmäisen kauden kansanedustajat vielä harjoittelevat. Purra ottaa sen tosissaan: ”Oppositiolla on merkittävää puhevaltaa. Me pystymme nostamaan keskusteluun asioita”.

Miten järkevää perussuomalaisten tiukka maahanmuuttokielteisyys on, kun vanhusten määrä kasvaa ja syntyvyys laskee? Hyvinvointivaltio tarvitsee lisää maksajia.

Purra korostaa väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen välistä eroa. Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa 15–64-vuotiaiden työikäisten ja ei-työikäisten välistä suhdetta. Taloudellinen huoltosuhde tarkoittaa sitä, paljonko työllisiä on suhteessa muuhun väestöön.

Se, että Suomeen tulee ulkomailta työikäistä väestöä, ei Purran mukaan itsessään auta mitään. Heidän pitäisi myös työllistyä ja vielä sellaisiin töihin, joista saisi säällistä palkkaa ilman tarvetta yhteiskunnan tukiin.

”Valitettavasti Suomi ei houkuttele maahanmuuttajia, jotka olisivat korkeasti koulutettuja ja työskentelisivät työpaikoissa, joista maksettavista veroista jää jotain meidän hyvinvointijärjestelmämme hyväksi. Merkittävä osa tulee matalapalkkaisille aloille, joten maahanmuutto ei ole minkäänlainen ratkaisu meidän hyvinvointijärjestelmämme kunnon takaamiseksi.”

Perussuomalaiset ovat muutenkin kriittisiä laajaa hyvinvointivaltiota kohtaan.

”Me emme pysty jatkamaan tällaisella hyvinvointijärjestelmällä, joka kustantaa näin paljon, eikä varsinkaan siinä tilanteessa, että meille tulee lisää maahanmuuttoa”, Purra sanoo.

”Sosiaaliturvamenot ovat kasvaneet vuosikymmeniä, ja siitä huolimatta meillä on muun muassa huonosti voivia vanhuksia ja lapsiperheköyhyyttä. Joku järjestelmässä mättää, kun rahaa menee, mutta perustavoitteet eivät toteudu.”

Purran mukaan perussuomalaiset eivät halua leikata sosiaaliturvaa, mutta järjestelmää pitää uudistaa: ”Ainakin niin, että se mahdollistaa työn vastaanottamisen helpommin.”

Perussuomalaisten teesi on myös se, että matalapalkka-aloilla työskentelevät maahanmuuttajat eivät pysy työllisinä pitkään vaan siirtyvät sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.

Maahanmuuttajien työurien lyhyydestä ja katkonaisuudesta on näyttöä, mutta kaikkia heistä se ei koske. Tutkijoiden mukaan työllisyysasteet vaihtelevat voimakkaasti maahanmuuttajaryhmien välillä.

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2017 julkaiseman selvityksen mukaan lähes kaikkien maahanmuuttajaryhmien työllisyysaste paranee maassa asutun ajan kasvaessa, mutta joidenkin ryhmien kohdalla haaste on hyvin alhainen lähtötaso.

Työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste on tutkimusten mukaan jopa korkeampi kuin kantaväestön työllisyysaste, kun taas pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllisyysaste näyttäisi jäävän selvästi kantaväestöä matalammaksi pitkänkin maassa asumisen jälkeen.

Purra huomauttaa, että kannustinongelma koskee yhtä lailla kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia – siis se, että työtä ei ole järkevä ottaa vastaan, kun etuudet samalla heikkenevät.

”Miksi ihmeessä oleskeluluvan tai kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat tekisivät heikolla palkalla töitä, jos suomalaisetkaan eivät tee? Ratkaisu tuntuu olevan, että otetaan aina uusia maahanmuuttajia, jotka suostuvat tekemään.”

Purra kyseenalaistaa myös yritysten väitteitä työvoimapulasta. Hän nostaa esimerkiksi Lapin matkailun, jossa yrittäjät valittavat sesonkityöntekijöiden pulaa mutta tarjoavat vastineeksi huonoa palkkaa ja kehnoja työoloja.

”Onko siellä työvoimapula vai onko siellä pulaa palkan maksajista?”

Purran mielestä valtion pitäisi koulutuspolitiikallaan taata, että oikeilla aloilla on osaavaa työvoimaa. Nyt erityisesti ammatillinen koulutus ei hänen mielestään vastaa tähän tarpeeseen.

Verotuloja takovat maahanmuuttajat siis kelpaavat perussuomalaisille, mutta muut eivät. Purran mielestä maahanmuuttoa pitää uskaltaa tarkastella taloudellisesta näkökulmasta, vaikka se olisi joidenkin mielestä rumaa.

”Monella ihmisellä, joilla on osaamista taloustieteestä ja julkisesta taloudesta, on maahanmuutossa täysin sokea piste. Tulee sellainen teflonkuori, jossa vain lakataan ymmärtämästä.”

Purra keskittäisi ponnistuksia siihen, että Suomessa asuvien – siis suomalaisten ja tänne jo asettuneiden maahanmuuttajien – työllisyysaste nousisi. Työn pitäisi olla sellaista, että palkalla tulisi toimeen.

”Suurin ongelma on se, että meillä on liikaa ihmisiä, jotka ovat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Merkittävällä osalla on mielenterveysongelmia. Itse turvaisin resursseja terapiapalveluihin ja ihan perusterveydenhuoltoon.”

Jos maahanmuutto tulee kalliiksi, miten perussuomalaiset sitten nostaisi syntyvyyttä?

”Uusien lukujen perusteella nimenomaan vähemmän koulutetut ja pienituloiset eivät tee lapsia, ja itse ajattelen, että rahallisilla etuuksilla tähän voitaisiin vaikuttaa, varsinkin jos myös yhteiskunta muuttuisi perhe- ja lapsiystävällisemmäksi. Virossa syntyvyys oli kriittisen alhainen, mutta reiluilla etuuskorotuksilla siellä käännettiin tilanne.”