HS: Anonyymi rekrytointi on hyödyksi myös työnantajalle

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Anonyymi rekrytointi on hyödyksi myös työnantajalle 22.10.2019

SUOMESSA on samaan aikaan sekä työttömyyttä että työvoimapulaa, jota moni yritys pitää kasvunsa vakavana esteenä. Julkisen talouden avain­kysymys taas on, että työllisyysaste nousisi vähintään 75 prosenttiin.

Kaikkien työkykyisten pitäisi siten päästä töihin, mutta työnhaku voi tyssätä ikään, sukupuoleen tai etniseen taustaan liittyviin ennakkoluuloihin.

Koneen Säätiön rahoittama tutkimus vahvisti käsitystä, että työnhakijat tulevat syrjityiksi etnisen taustansa vuoksi. Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad lähetti vuosina 2016–2017 viisituhatta työhakemusta suomalaisilla ja ulkomaisilla nimillä. Tarkoitus oli selvittää, kenet kutsutaan työhaastatteluun.

Hakemuksissa oli viisi etnistä taustaryhmää: suomalainen, englantilainen, venäläinen, irakilainen ja somalialainen. Hakijoilla oli sama koulutus ja työkokemus sekä yhtä hyvä suomen kielen taito.

Pätevyyden perusteella kaikkien olisi pitänyt päästä yhtä helposti haastatteluun, mutta suomalaisnimiset saivat kutsuja ylivoimaisesti eniten, 390 kutsua tuhatta hakemusta kohti. Irakilaiset saivat 134 ja somalialaiset vain 99. Naiset pärjäsivät keskimäärin miehiä paremmin.

MAAHANMUUTTAJIEN työllisyys­aste on huomattavasti heikompi kuin kantasuomalaisten. Lähivuosina työelämään tulee myös paljon maahanmuuttajien aikuistuvia lapsia, jotka on koulutettu Suomessa. Jos asenteet työvoiman rekrytoinnissa eivät muutu, kasvava joukko nuoria aikuisia voi jäädä työelämän ulkopuolelle tai ainakin vaille koulutustaan vastaavaa työtä. Tällaiseen kehitykseen Suomella ei ole varaa.

Ennakkoluulot perustuvat usein puutteellisiin tietoihin mutta ovat samalla inhimillisiä. Yksi keino korjata asia on anonyymi rekrytointi, jota ovat kokeilleet jo Espoo, Helsinki, Vaasa ja Vantaa sekä S-ryhmä ja oikeusministeriö.

Anonyymiä rekrytointia on käyttänyt myös alansa kansainvälinen kärkiyritys, iisalmelainen kaiutinvalmistaja Genelec. Iranilaissyntyinen toimitusjohtaja Siamäk Naghian totesi Talouselämässä (18.10.), että iän, sukupuolen ja etnisen taustan poistaminen työhakemuksista oli työnanta­jalle opettava kokemus.