Yle: Yli tuhannen euron lukukausimaksuilla iso vaikutus ammattikorkeakouluun – venäläisten hakijoiden määrä vähentyi jopa 80 prosenttia

Yle: Yli tuhannen euron lukukausimaksuilla iso vaikutus ammattikorkeakouluun – venäläisten hakijoiden määrä vähentyi jopa 80 prosenttia 22.10.2019

EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille otettiin käyttöön lukukausimaksut vuonna 2017. Sen jälkeen venäläisten hakijoiden määrä vähentyi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa jopa 80 prosenttia.



Koulun rehtori uskoo, että ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuilla oli välitön vaikutus venäläisopiskelijoiden määrään.

– Pudotusta venäläisopiskelijoiden määrässä on vaikeaa perustella millään muulla kuin lukukausimaksuilla, sanoo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin rehtori ja toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen.

Koko Suomessa ensisijaisesti amattikorkeakouluun hakevien venäläisopiskelijoiden määrä notkahti vuonna 2017 noin 300 hakijalla.

Tänä syksynä venäläisten ammattikorkeakouluhakijoiden määrä palasi kolmen vuoden takaiselle tasolleen. Suomeen ammattikorkeakouluun hakevia venäläisopiskelijoita oli tänä vuonna kaikkiaan noin 1 200.

Venäläishakijat edelleen hukassa Kaakossa
Vaikka valtakunnallisesti luvut ovat palutuneet, niin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa venäläishakijoiden luvut eivät ole nousseet aikasemmalle tasolle. Venäläiset ovat tavallisesti opiskelleet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa liiketaloutta.

Saastamoisen mukaan myös ympäristöteknologiaa ja tietotekniikkaa opiskelevien venäläisten määrä on viime vuosina noussut. Tällä hetkellä venäläisistä opiskelijoista 60 prosenttia opiskelee Mikkelissä. Loput suorittavat opintojaan Kouvolassa.

Venäläiset ovat edelleen suurin lukukausimaksuja maksavien opiskelijoiden joukko Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Toiseksi suurin ryhmä ovat vietnamilaiset.

Kaikkiaan EU:n ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä on Xamkissa kasvanut.

Kaksi vuotta sitten lukukausimaksuja maksoi 62 opiskelijaa. Viime vuonnalukukausimaksuja maksavien opiskelijoiden määrä lähes tuplaantui. Heitä oli 116 opiskelijaa.

– Englanninkielisessä koulutustarjonnassamme on viime vuosien aikana tehtymuutoksia. Se on varmasti osin vaikuttanut tilanteeseen, mutta ei missään nimessä selitä maksavien opiskelijoiden määrän kaksinkertaistumista. Ehkä lukukausimaksu aiheutti aluksi pienen shokin hakijoille, josta on nyt sitten vain nopeasti toivuttu, Saastamoinen pohtii.

Lain mukaan lukukausimaksu on vähintään1 500 euroa.

Lisää kokemuksia kaivataan
Ennen kuin lukukausimaksulaki astui voimaan, Xamkin rehtorin ja toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen arveli lukukausimaksujen vaikuttavan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrään ratkaisevasti.

– Pimeä, pitkä talvi, hiljainen kansa, kesällä hyttyset; loppujen lopuksi emme ole se maa, jonne muutoin ensisijaisesti pyritään tulemaan, Saastamoinen totesi Ylelle vuonna 2015.

Saastamoinen muistuttaa nyt, että kokemusta lukukausimaksuista on vasta parilta vuodelta ja niitä kaivataan lisää. Hän ajattelee, että on tärkeää miettiä, mitä lukukausimaksuille tehdään pitkässä juoksussa.

Tulevaisuudessa työikäisten määrä laskee Suomessa. Avuksi on ajateltu maahanmuuttoa.

Saastamoinen arvioi, että jatkossa on haasteellista päästä maahanmuuttotavoitteisiin, koska opetus on osalle maksullista.

– Se ulkomaalaisopiskelijoiden määrä, mitä meidän pitäisi saada, on aika huomattava. Ennen kaikkea meidän pitäisi saada heidät tänne opiskelemaan, mutta myös työvoimaksi.

Xamkin rehtori ja toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen arvioi, että ulkomaalaisten opiskelijoiden saaminen suomalaisiin työpaikkoihin tulee jatkossakin olemaaan varsin hankalaa.

Hän pitää merkittävänä asiana kielitaitoa. Saastamoisen mukaan isolla osalla suomalaisia yrityksiä ei ole kapasiteettia palkata ainoastaan englantia puhuvaa työnhakijaa.

– Jos työnhakija ei osaa lainkaan suomea, niin hyvin usein työpaikka jää saamatta. Pyrimme järjestämään jatkossakin opintoja mahdollisimman paljon suomen kielellä, että opiskelija voisi sillä hoitaa työnsä.