HS: Tutkimus: Suomenkieliset pikkulapsiperheet muuttavat pois Helsingin heikko-osaisilta alueilta

Helsingin Sanomat: Tutkimus: Suomenkieliset pikkulapsiperheet muuttavat pois Helsingin heikko-osaisilta alueilta 3.10.2019

HELSINGIN lapsiperheet valitsevat asuinalueensa selvästi ennen lasten kouluikää ja pysyttelevät sen jälkeen aloillaan, selviää Helsingin kaupunkitiedon lehden Kvartin julkaisemasta tuoreesta tutkimuksesta.

Muuttoliike on vaikuttanut alueelliseen eriytymiseen. Matalimman tulo- ja koulutustason alueet ovat menettäneet alle kouluikäisiä suomenkielisiä lapsia.

Tutkimuksen mukaan Helsingin alueiden ja koulujen väliset erot syntyvät luultua aiemmin, jo ennen lasten kouluikää.

Voimakkainta muuttaminen on perheissä, joissa lapset ovat vielä vauvoja ja taaperoita. Muuttoalttius laskee tasaisesti esikouluikään asti. Ilmiö näkyy kaikilla alueilla Helsingissä, kertoo Helsingin kaupungin kanslian tutkimuspäällikkö Katja Vilkama.

”Usein, kun puhutaan koulujen eriytymisestä ajatellaan nimenomaan kouluikäisten lasten perheitä ja heidän muuttopäätöksiään. Muuttopäätökset tehdään kuitenkin usein ennen kouluikää”, Vilkama sanoo.

TUTKIMUKSESSA tarkasteltiin suomenkielisten lapsiperheiden muuttoliikkeitä Helsingin oppilaaksiottoalueilla vuosien 2005–2014 aikana.

Lapsiperheet suosivat selkeästi joitain alueita ja hylkivät toisia.

Matalimman tulo- ja koulutustason alueilta muuttaa systemaattisesti pois enemmän suomenkielisiä alle kouluikäisiä lapsia kuin heitä muuttaa alueelle. Nämä alueet sijaitsevat esimerkiksi Itä-Helsingissä.

Korkeimman tulo- ja koulutustason alueita on esimerkiksi kantakaupungissa ja kauempana keskustasta sijaitsevilla pientaloalueilla.

Tutkimuksessa ei haluttu nimetä yksittäisiä alueita muuttoliikkeen mukaan, kertoo Kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.

ETENKIN hyväosaisemmilla alueilla muuttoliike tasoittuu ja pysähtyy koulun aloittamisen jälkeen, kun vanhemmat vakauttavat lastensa koulupolun.

”Muuttoliikkeeseen on osin myöhäistä vaikuttaa kun lapset ovat kouluikäisiä. Siksi olisi olennaista kiinnittää huomio vauva- ja taaperoperheisiin. ”, Bernelius sanoo.

Kaikkein huono-osaisimmilta alueilta suomenkielisiä lapsia muuttaa pois vielä koulupolun aloittamisen jälkeenkin. Kouluikäisten muutto on paljon vähäisempää kuin alle kouluikäisillä, mutta edelleen tappiollista. Muilla alueilla muuttaminen on satunnaista.

Lapsiperheet toivovat asuinalueeltaan esimerkiksi turvallisuutta. Muuttopäätökseen vaikuttaa merkittävästi myös sopivan asunnon ja koulun löytäminen, Bernelius ja Vilkama kertovat.

Berneliuksen mukaan lapsiperheet selkeästi mieltävät asuinalueen ja koulun pakettina, josta he hakevat lapselle hyvää kasvuympäristöä.

”Lapsiperheet ovat muita herkempiä asuinalueen koetuille tai pelätyille sosiaalisille häiriöille.”

Bernelius huomauttaa, että Suomessa ei kilpailla paikoista eliittikouluista tai -asuinalueista. Lapsiperheiden toiveena on hänen mukaansa löytää lapsilleen ”tavallisen hyvä” kasvuympäristö ja tavallinen koulu. He haluavat saavuttaa vakaan ja turvallisen elämän.

PIKKULAPSIPERHEIDEN muuttoliike lisää tutkimuksen mukaan sekä alueellisia että koulujen välisiä eroja.

”Koulujen osalta tiedetään, että merkittävin yksittäinen tekijä oppilastulosten eriytymisen taustalla on perheiden koulutustaustojen eriytyminen”, Bernelius sanoo.

Hänen mukaansa hauraassa asemassa olevilla alueilla hyväosaisen väestön valikoiva poismuutto heijastuu kouluihin ja siihen, millaisia sosioekonomisia ja etnisiä taustoja koulujen oppilailla on.

Berneliuksen ja Vilkaman tutkimuksessa todetaan, että koulujen on jo pitkään havaittu olevan etnisesti eriytyneempiä kuin asuinalueiden, kun tarkasteluun otetaan maahanmuuttaja­taustaisten lasten osuus.

”Riskinä voi olla, että koulujen erot kasvavat entisestään”, Bernelius sanoo.

MONESTA muusta itähelsinkiläisestä oppilaaksiottoalueesta poiketen Myllypurossa lapsiperheiden määrä on kääntynyt kasvuun. Se on yksi ainoista alueista, joissa muuttoliikenteen suunta on muuttunut.

”Myllypurossa on panostettu laaja-alaiseen kaupunkikehittämiseen. Siellä on uusi puutaloalue, ostoskeskus, uusia oppilaitoksia ja kouluun on panostettu”, Bernelius listaa väestökehityksen syitä.

Huono-osaistumisen kierre, jota muuttoliike ruokkii, on saatu katkaistua, hän sanoo.