Yle: Oikeusministeri Henriksson: Virkamiehiin kohdistuvan maalittamisen tulisi olla virallisen syytteen alaista

Yle: Oikeusministeri Henriksson: Virkamiehiin kohdistuvan maalittamisen tulisi olla virallisen syytteen alaista 23.10.2019
Ilta-Sanomat: Oikeus­ministeri Henriksson: Poliitikkojen kannettava vastuunsa viha­puheesta – ”Jotain on mennyt aika vakavasti pieleen”

Oikeusministeriössä käydään läpi kaikki niin sanottuun maalittamiseen liittyvät rikoslain vihapuhepykälät, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) tänään oikeustoimittajien tilaisuudessa.

Hän totesi kannattavansa itse lähtökohtaa, jonka mukaan syyttäjä saisi oikeuden syyttää virkamiehiin kohdistuvasta joukkoistetusta vihapuhekampanjasta siihen syyllistyneitä ilman, että uhrin tarvitsisi itse viedä juttua rikostutkintaan. Ministeriössä tutkitaan nyt, missä määrin tämä olisi mahdollista, ja ministeri haluaakin odottaa virkamiesten arviota ennen lopullisia johtopäätöksiä.

Esimerkiksi laiton uhkaus on asianomistajarikos, eli rikosjutun nostaminen on uhrin oman aktiivisuuden varassa.

Ministerin mukaan asia on tärkeä, sillä vihakampanjat voivat pahimmillaan vaikuttaa koko oikeusvaltion toteutumiseen.

– Olemme erittäin vaarallisella tiellä, jos yritetään vaikuttaa syyttäjiin, tuomareihin ja toimittajiin. Heihin, joilla on keskeisiä rooleja oikeusvaltiossa. Hallitus haluaa nyt panostaa vihapuheen torjuntaan, Henriksson sanoi.

Poliisit, syyttäjät ja tuomarit ovat penänneet julkisuudessa tehokkaampia keinoja puuttua heihin kohdistuvaan yleistyneeseen häirintään ja vihakampanjointiin. Myös arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen johtama vihapuhetyöryhmä totesi toukokuussa, että maalittamiseen tulisi voida puuttua tehokkaammin, sillä nykyinen lainsäädäntö ei huomioi riittävästi tilanteita, joissa yksi henkilö yllyttää useita ihmisiä hyökkäämään yksittäistä ihmistä vastaan.

Oikeudessa puidaan juuri vihakampanjaa
Samaan aikaan kun Henriksson otti kantaa vihapuheeseen, Helsingin hovioikeudessa asiaa käsitellään konkretian tasolla nykylainsäädännön keinoin. Käräjäoikeus totesi, että Venäjän informaatiovaikuttamista tutkinut toimittaja-kirjailija Jessikka Aro joutui työnsä takia aggressiivisen joukkoistetun vihakampanjan kohteeksi.

Aro on kertonut, että hänen elämänlaatunsa heikentyi vakavasti, ammatin harjoittaminen muuttui vaikeaksi ja häneen kohdistui ainakin vihakampanjan ollessa kuumimmillaan myös impulsiivisen väkivallan uhka.

Vihakampanjasta tuomittiin käräjillä Venäjän tukemien Itä-Ukrainan separatistien "Donetskin kansantasavallan" virallisena edustajana esiintyvä Johan Bäckman ja MV-julkaisun perustaja Ilja Janitskin. Kumpikin kiistää nyt hovioikeudessa syyllistyneensä rikoksiin.

Käräjäoikeuden mukaan Aroa häirittiin muun muassa julkaisemalla hänestä valheellisia ja herjaavia kirjoituksia venäläisissä pienmedioissa, blogeissa ja sosiaalisessa mediassa. Myös Aron puhelinnumero julkaistiin, ja tuntemattomatkin ihmiset alkoivat lähetellä Arolle uhkauksia ja soitella tälle.

Henriksson: Vihapuhe voi johtaa tekoihin
Ministeri Henriksson ihmettelee, miksi jotkut tahot ajavat vihapuheelle yhä laajempaa sananvapautta.

– Minua on askarruttanut pitkään, miksi jotkut ihmiset ajattelevat, että on tärkeää saada sanoa niin rumasti ja loukkaavasti kuin mahdollista, Henriksson sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi kansanedustajien tulisi toimia arvojohtajina ja näyttää esimerkkiä hyvästä käytöksestä.

– Askel vihapuheesta tekoihin on olemassa, ja tästä on jo EU:ssa esimerkkejä. Tällaista ilmapiiriä ei haluta tähän maahan, Henriksson totesi.