Helsingin Sanomat: Pääkaupunkiseutu muuttuu yhä kansainvälisemmäksi

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Pääkaupunkiseutu muuttuu yhä kansainvälisemmäksi 5.1.2019

HELSINGIN SEUDUN 14 kunnan asukasmäärä ylitti viime heinäkuussa 1,5 miljoonan rajan. Samaan ­aikaan Helsingin väkiluku ylitti 650 000 asukkaan rajan.

Pääkaupunkiseudun kolme suurta kaupunkia kasvavat joka vuosi tuhansilla asukkailla muuttovoiton ansiosta. Vuotuista vaihtelua kaupunkien kasvuluvuissa selittää pitkälti valmistuvien uusien asuntojen määrä. Pääkaupunkiseutu on houkutteleva asuinpaikka, jossa on myös hitaamman talouskasvun aikana ollut tarjolla työpaikkoja niin kotimaasta kuin ulkomailta muuttaville.

Yksi 2010-luvun näkyvimpiä muutostrendejä pääkaupunkiseudulla oli vieraskielisen väestön nopea kasvu. Pääkaupunkiseutu on kansainvälistynyt nopeasti, mikä näkyy monin tavoin myös kaupunkilaisten arjessa. Työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissa on yhä enemmän ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana tämän kehityksen ennustetaan jatkuvan. Siten 2030-luvun alussa pääkaupunkiseudun asukkaista jo vähintään joka viides olisi vieraskielinen. Vaikka syntyvyys on Suomessa nyt ennätyksellisen vähäistä, työikäisen väestön määrän ennustetaan kasvavan pääkaupunkiseudulla vieraskielisen väestön ansiosta.

Pääkaupunkiseudun vieraskieliset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Esimerkiksi Espoossa useampi kuin joka kolmas ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista työllisistä kuului vuonna 2014 Tilastokeskuksen luokituksessa ammattiryhmään johtaja, asiantuntija tai erityisasiantuntija. Vastaava osuus Helsingissä oli hieman pienempi ja Vantaalla vain vajaa viidennes. Aalto-yliopiston, VTT:n ja tekno­logia­yritysten sijoittuminen Espooseen näkyy myös väestökehityksessä.

Vieraskielisyys asettaa omat paineensa julkisille palveluille, kuten terveydenhuollolle ja koulutukselle. Palvelujen kielivaatimukset sekä maahanmuuttajien kotoutuminen vaativat myös resursseja.

Pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien huolenaiheena onkin ollut, ettei kuntien saama valtionosuusrahoitus tunnista näitä erityistarpeita.